Linja 16 Pirkkala-Leinola

Tälläiseen vetoon voi kyllä lähteä! Lyön vetoa sen puolesta, että linja 16 ei jatku 1.7.2014 nykyisestä päätepysäkiltään Kiveliössä Kangasalle eikä linja 26 ei jatku 1.7.2014 nykyisestä päätepysäkistään Vuoreksenkadulla Lempäälään. Veto on siis kiinni Ultrix, jos vielä haluat lyödä vetoa?
Tuopilliselle 1.7.2014!

---------- Viesti lisätty kello 3:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 3:23 ----------

Linjanumerointia ei mielestäni kannata mennä muuttamaan pelkästä muuttamisen ilosta. Olisihan se hienoa, jos runkolinjat olisivat numeroitu 1-10, mutta jos linja itsessään on "valmis", kuten linja 6, turha ronklaaminen aiheuttaa vain tarpeetonta sekaannusta etenkin, jos reittiä ei olla muuttamassa mitenkään. 16:n kohdalla numeron säilyttäminen on perusteltua, koska linjan reitti säilyy heilurin toisessa päässä täysin muuttumattomana. Samoinhan tapahtui esim. linjojen 21 ja 25 reittimuutosten yhteydessä.
Linjanumerointi on monessa paikassa historiallinen jäänne. Hyväksyn historiallisen linjanumeron säilyttämisessä muutamassa erikoistapauksessa, jotka numeroavaruudessa 1…10 ovat 1, 2 ja 3. Ykkönen on kulkenut aina Härmälään, kakkonen Tammelan kautta Rauhaniemeen ja kolmonen Petsamoon. Muut ovat monta kertaa vaihtuneet ja merkittävä osa on (käytännössä) kokonaan pois käytöstä. Runkolinjojen brändäys nimenomaan numeroavaruuteen 1…10 jonkun siirtymäajan puitteissa auttaa tekemään linjastosta ymmärrettävämmän sellaiselle, joka vasta opettelee matkustamaan, vanhoille matkustajille voisi riittää tiedotuskampanja.

seutuliikenne voisi edelleen kulkea numeroinniltaan jokseenkin samoissa uomissa, jolloin pysyttäisiin kaksinumeroisissa luvuissa. Linja 16 tosin jo aiheuttaa tähän pienen poikkeuksen ollessaan melko pieni numero, mutta 7-linja on tällaisen poikkeuksen jo tavallaan tehnyt kaupungin rajan ylittäessään - samoin kuin 13 tekee nyt ensi vuodenvaihteessa.
Mitä linjanumeroa käyttäisit linjalle, joka tulee Ylöjärveltä ja kulkee Asemantien kautta Kangasalle? Olen sitä mieltä, että Ylöjärvi–Kangasala-heilurin linjat kannattaa numeroida 40…49 ja Nokia–Lempäälä/VLK-heilurin linjat 50…59. Pirkkalan kautta kulkevat varsinaiset seutulinjat kuten nykyään 60…69 (kovin montaa ei tarvittane, vaihtoehtoisesti etelän suunnan heilurien ulkopuolisille reiteille), 70…79 jäisivät käyttöön heilurien ulkopuolisille reiteille Nokian ja Kangasalan suunnassa, 80…89 Ylöjärven suuntaisille ja 90…99 Aitolahdentien suuntaisille reiteille.

Kaupunkiliikenteen linjojen jatkaminen kuntarajan yli ei minusta täytä vielä seutulinjan määritelmää, sen sijaan kokonaan Tampereen sisäinen linja 90 on selkeästi seutulinjan tyyppinen. Kyse on liikennöintityypistä ja osittain myös kalustosta.

Tämä lienee sitä JOLI:n mainostamaa liikenteen palvelutason "parantamista", ettei jatkossa enää olisi Pirkkalasta lainkaan suoraa (l. vaihdotonta) joukkoliikenneyhteyttä Tammerkosken länsipuolelle :)
Kumpi on tärkeämpi kohde Pirkkalasta: Pyynikintori ja Metso – vai rautatieasema, KaLu, uusi TamLu, SAMKE, TAMK ja TAYS + siihen liittyvä lääke- ja bioteknologiakampus?

Ratikkakeskustelu käytäköön sille kuuluvassa ketjussa.
 
Linjanumerointi on monessa paikassa historiallinen jäänne. Hyväksyn historiallisen linjanumeron säilyttämisessä muutamassa erikoistapauksessa, jotka numeroavaruudessa 1…10 ovat 1, 2 ja 3. Ykkönen on kulkenut aina Härmälään, kakkonen Tammelan kautta Rauhaniemeen ja kolmonen Petsamoon. Muut ovat monta kertaa vaihtuneet ja merkittävä osa on (käytännössä) kokonaan pois käytöstä. Runkolinjojen brändäys nimenomaan numeroavaruuteen 1…10 jonkun siirtymäajan puitteissa auttaa tekemään linjastosta ymmärrettävämmän sellaiselle, joka vasta opettelee matkustamaan, vanhoille matkustajille voisi riittää tiedotuskampanja.

If it ain't broken, don't fix it.

Tampere ympäryskuntineen (tai JOLILA-alue) ei oikeasti ole niin suuri alue, että "vanhaa" linjanumerointia (1...39) kannattaisi alkaa muuttamaan rankalla kädellä; noissa linjastomuutoksissa ne muuttuvat luonnostaan sen verran, mitä on tarvetta. Tokihan seutulinjojen numeroavaruus 40...99 kannattaa alusta lähtien luoda selkeästi, kun nämä "monopolisopimukset" hiljaalleen päättyvät.

Ennemminkin pysäkki-infraa kannattaisi kehittää samalla tyylillä, mitä esimerkiksi rautatieaseman pysäkeillä on tehty: aseman kohdalla itään päin oleva pysäkki on Teiskontien-TAYS:n suuntaan meneville linjoille, Stockmannin kohdalla Sammonkadun-Kalevantien suuntaan menevät, jne. Jostain syystä tätä jakoa ei haluta isommin mainostaa, vaan "ne nyt vain ovat noin".

Samantyylinen jaottelu Koskipuistoonkin, niin homma olisi helppo sisäistää nopeastikin. Käytössä on kuitenkin etelän suuntaan 3 pysäkkitolppaa, joten ei jaottelun pitäisi olla niin suuri ongelma. Esim. 1) Lempääläntien suunta, 2) Hervannan suunta, 3) Hatanpään-Pirkkalan suunta.

Yleisesti tuosta suunnitellusta 7,5 minuutin vuorovälistä: Linnainmaalla tuo tulee käytännössä taas tarkoittamaan 16 ja 18 peräkkäinajoa Mäentakusenkadulla, juuri kun tuo saatiin ensi talveksi porrastettua niin, että vuorot ajavat yhteisten pysäkkien kautta suunnilleen tasavälein. Pysäkki-infra on myös sellainen, että millekään pysäkille ei kunnolla mahdu kuin bussi kerrallaan, jolloin peräkkäinajo hidastaa taasen pysäkeillä asiointia. Pieni kauneusvirhehän tuo, mutta silti omiaan hidastamaan molempien linjojen kulkemista.
 
Viimeksi muokattu:
Toivon syntyperäisenä tamperelaisena sydämeni pohjasta, että ratikan tulo on todella suuri "JOS", eikä mikään "kun". Eniten toivon tätä ihan vain näiden yltiöpäisten raideliikenneuskovaisten kiusaksi. Seuraavana, lähes yhtä voimakkaana syynä tulee itseltäni perittävien kunnallisverojen käyttötarkoitus.

Eli oletko havainnut vakavia puutteita alustavan yleissuunnitelman hyöty- ja kustannusarviossa? Jos näin on, niin kertoisitko niistä meillekin, vaikka siellä ratikkaketjussa.
 
Eli oletko havainnut vakavia puutteita alustavan yleissuunnitelman hyöty- ja kustannusarviossa? Jos näin on, niin kertoisitko niistä meillekin, vaikka siellä ratikkaketjussa.
Vaikka ei minulta kysyttykään, niin vastaan omasta puolestani ja tässä. Olen huomannut ratikkasuunitelmissa vähintäänkin erittäin kyseenalaisia asioita, erityisesti pysäkkien sijoittelussa. Muun muassa Lielahdessa, joka alueena on muutenkin suunniteltu mahdollisimman huonosti, on erityisesti citymarket jäämässä pahasti paitsioon. Viime aikoina olenkin yhä enemmän ollut samaa mieltä kuin erään toisen tämän foorumin jäsenen allekirjoituksessa sanotaan; eli että olisi taloudellisempaa ja järkevämpää hommata ratikkauskovaisille vapaalippuja ratikka-ajeluun Helsingissä.

Jos asioita ei osata suunnitella viimeisen päälle, on turha haaskata meidän veronmaksajien rahoja sekundaan...
 
If it ain't broken, don't fix it.
Kyllä se on rikki, kun numerointi ei noudata mitään selkeää logiikkaa vaan on lähinnä kasa historiallisia jäänteitä, kun aikanaan politiikkana oli numeroida uusi linja ensimmäisen vapaan linjan mukaan, ja jossain vaiheessa linjastonmuutoksien myötä vanhoja alkupään linjoja lakkautettiin ja yhdistettiin heilureiksi, jolloin se isompi numero jäi usein käyttöön.

Nelonen kulkee vain kesäisin puolen tunnin välein, kutonen on poikittaislinja kaukana keskustasta, mutta sitten joku 30 on taas kaupungin raskaimmin liikennöity ja kuormitettu linja. Mikä tässä on ehjää?

Tampere ympäryskuntineen (tai JOLILA-alue) ei oikeasti ole niin suuri alue, että "vanhaa" linjanumerointia (1...39) kannattaisi alkaa muuttamaan rankalla kädellä; noissa linjastomuutoksissa ne muuttuvat luonnostaan sen verran, mitä on tarvetta. Tokihan seutulinjojen numeroavaruus 40...99 kannattaa alusta lähtien luoda selkeästi, kun nämä "monopolisopimukset" hiljaalleen päättyvät.
Koska nyt luodaan käytännössä uusi linja Pirkkala–Vatiala (linjahan ei kulje Piettasenkadun kautta), kannattaisi ottaa käyttöön uusi linjanumero. 16 ei ole vielä niin betonoitunut, koska se on ollut nykyreitillään idässä vasta elokuusta 2006 lähtien, lännessähän sama reitti on ollut käytössä vuodesta 1991 asti. Vapaana on kympin alapuolella käytännössä 4, 8 ja 9, ja tarvittaessa kutosenkin saa käyttöön ainakin, jos reitti kokee merkittäviä muutoksia.

Ennemminkin pysäkki-infraa kannattaisi kehittää samalla tyylillä, mitä esimerkiksi rautatieaseman pysäkeillä on tehty: aseman kohdalla itään päin oleva pysäkki on Teiskontien-TAYS:n suuntaan meneville linjoille, Stockmannin kohdalla Sammonkadun-Kalevantien suuntaan menevät, jne. Jostain syystä tätä jakoa ei haluta isommin mainostaa, vaan "ne nyt vain ovat noin".


Samantyylinen jaottelu Koskipuistoonkin, niin homma olisi helppo sisäistää nopeastikin. Käytössä on kuitenkin etelän suuntaan 3 pysäkkitolppaa, joten ei jaottelun pitäisi olla niin suuri ongelma. Esim. 1) Lempääläntien suunta, 2) Hervannan suunta, 3) Hatanpään-Pirkkalan suunta.
Hyvä idea riippumatta siitä, mitä linjanumeroita on käytössä.

Vaikka ei minulta kysyttykään, niin vastaan omasta puolestani ja tässä. Olen huomannut ratikkasuunitelmissa vähintäänkin erittäin kyseenalaisia asioita, erityisesti pysäkkien sijoittelussa. Muun muassa Lielahdessa, joka alueena on muutenkin suunniteltu mahdollisimman huonosti, on erityisesti citymarket jäämässä pahasti paitsioon.
Pysäkkien sijoittelu on suunnitelman ehkä eniten elävien asioiden joukossa tarkemman ratageometrian ohella. Ihan Cittarin kohdalle pysäkkiä ei saada, mutta siihen Harjunsivun ja Sellukadun läntisen liittymän väliin entisen Eurosparin kohdalle voidaan kyllä saada, jolloin Cittari on varsin lähellä ratikkapysäkkiä.

Muut huomattavat puutteet ovat lähinnä:
  • Pispalassa, jossa Uittotunnelin ja Vaakon nakin välillä ei ole pysäkkiä; luontevin kohta olisi Pispalan kirkon kohdalla eli siinä Kannaksenkadun risteyksessä, jossa muinoin oli Sirénin sauna.
  • Kalevassa, jossa pysäkkiväli Uintikeskuksen ja Prisman välillä on kilometrin, alueen ikähaitarin huomioon ottaen laittaisin Sammonkadulle kaksi pysäkkiä lisää ja jakaisin ne kadulle tasaisemmin
  • Vuohenojalla, jossa esitetty pysäkin paikka ei mahdollista luontevaa vaihtoa taajamajunan ja raitiovaunun välillä
  • Etelä-Hervannassa, jossa Helapuiston ostarin kohdalla ei ole pysäkkiä, lähimmät satojen metrien päässä lännessä Kotkansiivessä ja idässä Insinöörinkadulla.
 
Kyllä se on rikki, kun numerointi ei noudata mitään selkeää logiikkaa vaan on lähinnä kasa historiallisia jäänteitä, kun aikanaan politiikkana oli numeroida uusi linja ensimmäisen vapaan linjan mukaan, ja jossain vaiheessa linjastonmuutoksien myötä vanhoja alkupään linjoja lakkautettiin ja yhdistettiin heilureiksi, jolloin se isompi numero jäi usein käyttöön.

Nelonen kulkee vain kesäisin puolen tunnin välein, kutonen on poikittaislinja kaukana keskustasta, mutta sitten joku 30 on taas kaupungin raskaimmin liikennöity ja kuormitettu linja. Mikä tässä on ehjää?
Nimenomaan se seikka, että nämä nyt käytössä olevat numerot ovat kaupunkilaisille jokseenkin tuttuja, eli eri linjoista numeroineen on ainakin mielikuvan tasolla olemassa jokin selkeys. Jos numeroita aletaan järjestelemään (eli sotkemaan) uudelleen, aiheutuisi tässä suhteessa turhaa kaaosta. Ja miten pysyviä nämä uudet numerot sitten olisivat? Eri linjareittejä ollaan täällä aina muuteltu ja kaupunkilaiset ovat siihen pääosin tottuneet, mitä nyt muutamia soraääniä on kuultu. Aina on uudet reitit kuitenkin opittu tuntemaan ilman suurempia ongelmia. Väitänpä että jos sinä Kestinen menisit vaikkapa kunnallisvaaleihin ehdolle tarjoten joukkoliikenteen reitteihin numerointiuudistusta, niin ainakin sen suhteen sinulla ei olisi valtuustoon mitään asiaa.
 
Nimenomaan se seikka, että nämä nyt käytössä olevat numerot ovat kaupunkilaisille jokseenkin tuttuja, eli eri linjoista numeroineen on ainakin mielikuvan tasolla olemassa jokin selkeys.

Kaupunkilaisilla tarkoittanet siis nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä. Heistäkin tarkoittanet niitä, jotka käyttävät jatkuvasti useita linjoja. Yhden tai kahden työmatkalinjan numeroiden osaaminen kun ei vielä tarkoita, että numerointi olisi todella tuttu. Vastaavasti yksittäisen oman työmatkalinjan numeron vaihtuminen ei hirveästi useimpia asiakkaita hetkauta.

Jos halutaan myydä joukkoliikennettä järjestelmänä kaikille eikä vain aktiivisimmille nykyisistä käyttäjistä, joudutaan punnitsemaan muutoksen haittoja nykyisille osaajille ja hyötyjä potentiaalisille uusille käyttäjille. Näitä uusia käyttäjiä voivat olla sekä kokonaan uudet joukkoliikenteen käyttäjät että nykyiset joukkoliikenteen käyttäjät, jotka osaisivat matkustaa entistä monipuolisemmin. Joukkoliikenteen linjaston ja aikataulujen ymmärtäminen kun on yllättävän monimutkaista, jos ei asiaa erityisesti harrasta.

Joka tapauksessa aiheesta keskusteltaessa "numerointi on muuttunut ennenkin ja muuttuu myös jatkossa" on minusta heikompi argumentti numeroinnin muuttamista vastaan :)

---------- Viesti lisätty kello 10:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:55 ----------

Epäselvää on mihin tieliikennelain pykälään tämä tulkinta mahdollisesti perustuu.

Pääkaupunkiseudulla selitykseksi muistaakseni tarjottiin ettei maantiealueella (maantielaissa määritelty) voi olla rata-aluetta. En aivan ymmärtänyt tarkoitettiinko tällä rautatiealuetta (rautatielaki), jollainen pikaraitiotie ei ole. Joka tapauksessa vaikutti lähinnä siltä, että sektoriviranomainen varjelee läänitystään. Entisen Tielaitoksen perilliset ovat tästä tunnettuja.

Voisiko välivaiheessa busseille rakentaa osia raitiotien väylästä kohtuullisin kustannuksin? Kannattaa vain, jos käyttöaika on tarpeeksi pitkä ennen raitiotievaihetta eikä haittaa liikaa raitiotien toteuttamista.
 
Nimenomaan se seikka, että nämä nyt käytössä olevat numerot ovat kaupunkilaisille jokseenkin tuttuja, eli eri linjoista numeroineen on ainakin mielikuvan tasolla olemassa jokin selkeys. Jos numeroita aletaan järjestelemään (eli sotkemaan) uudelleen, aiheutuisi tässä suhteessa turhaa kaaosta. Ja miten pysyviä nämä uudet numerot sitten olisivat? Eri linjareittejä ollaan täällä aina muuteltu ja kaupunkilaiset ovat siihen pääosin tottuneet, mitä nyt muutamia soraääniä on kuultu. Aina on uudet reitit kuitenkin opittu tuntemaan ilman suurempia ongelmia. Väitänpä että jos sinä Kestinen menisit vaikkapa kunnallisvaaleihin ehdolle tarjoten joukkoliikenteen reitteihin numerointiuudistusta, niin ainakin sen suhteen sinulla ei olisi valtuustoon mitään asiaa.
Voisin kuvitella, että monelle linja 16 on nimenomaan Lentävänniemen/Lielahden linja ja tulee aikanaan puskista se, että se meneekin Pirkkalaan. Idässähän se kulki perinteisesti Kissanmaalle, kunnes noin tasan 10 vuotta sitten siirrettiin Takahuhdintietä Leinolaan ja 2006 Teiskontietä Kiveliönkadulle. Seuraavaksi se siirretään kulkemaan suoraan Mäentakusenkatua ja edelleen aina Vatialaan saakka. Tämä tapahtuu arvioni mukaan samana päivänä, kun linjan reitti lännessä siirtyy Pirkkalaan. Siksi luontevaa olisi ottaa uudelle linjalle, jonka DNA koostuu idässä linjasta 16 ja 45 sekä lännessä linjoista 61 ja 62 kokonaan uusi numero ja brändätä se vahvaksi runkolinjaksi. Myöhemminhän linja on tarkoitus muuttaa suurimmalta osin raitiotieksi ainakin osuudelle Suuppa–Linnainmaa.

Pääkaupunkiseudulla selitykseksi muistaakseni tarjottiin ettei maantiealueella (maantielaissa määritelty) voi olla rata-aluetta. En aivan ymmärtänyt tarkoitettiinko tällä rautatiealuetta (rautatielaki), jollainen pikaraitiotie ei ole. Joka tapauksessa vaikutti lähinnä siltä, että sektoriviranomainen varjelee läänitystään. Entisen Tielaitoksen perilliset ovat tästä tunnettuja.

Voisiko välivaiheessa busseille rakentaa osia raitiotien väylästä kohtuullisin kustannuksin? Kannattaa vain, jos käyttöaika on tarpeeksi pitkä ennen raitiotievaihetta eikä haittaa liikaa raitiotien toteuttamista.
Olen tekemässä syksyllä aiheesta kanditutkielmaa.

Tampereella raitiotie voidaan tehdä Hyhky–Hervanta-välille rakentamatta edes "tasoristeystä" maantien ja kadun välille, jos kuljetaan Sammonkadun kautta. Teiskontie on kinkkisempi, koska siellä joudutaan Kekkosentien ja Kissanmaankadun liittymien välillä maantiealueelle. Jos lännessä käytetään Pispalan valtatien sijaan Paasikiventietä, voidaan maantie (Vaitinaronkatu, osa valtatietä 12) ylittää rautatiesillan kautta, ja Paasikiventien tiealueelle ei tarvitse missään vaiheessa mennä, kunhan Rantaväylän tunneli on valmis.

Liikennevirastossa asiaa on pohdittu näin:

Maantielaki ei sinällään kiellä eikä salli raitiotien rakentamista maantielle. Asiassa on lähdettävä siitä, mitä varten maantie on olemassa. Maantie palvelee yleistä tieliikennettä eikä raideliikenne ole tieliikennettä. Maanteiden alueita käytetään kyllä muihinkin kuin yleistä tieliikennettä palveleviin tarkoituksiin kuten erilaisten johtojen ja niihin liittyvien rakenteiden sijoituspaikkoina. Tiealueelle sijoittuminen edellyttää tällöin tienpitoviranomaisen (ELY -keskus) luvan. Tällaisissa tapauksissa yleisen tieliikenteen tarpeet ja johtojen sijoittaminen voidaan yleensä sovittaa toisiinsa. Raitiotietä ja yleisen tieliikenteen tarpeita maantien alueella ja samassa tasossa lienee vaikea yhdistää ainakin tien pituussuunnassa varsinkin kun raitiotielle ominaisessa kaupunkiympäristössä maantien tiealue käsittää tarkoitukseensa vain välttämättömän alueen ja on asemakaavassa maantien liikennealueen rajaama. Joka tapauksessa raitiotien rakentaminen maantien alueelle vaatii tienpitoviranomaisen luvan. Lupa-arvioinnissa ensisijaista on maantien liikenneturvallisuuden ja sen toimivuuden varmistaminen jos väylä on edelleen tarpeen säilyttää maantienä. Raitiotien rakentaminen on sovitettava tienpitoviranomaisen lupaan ja sen ehtoihin.
 
If it ain't broken, don't fix it.

Tampere ympäryskuntineen (tai JOLILA-alue) ei oikeasti ole niin suuri alue, että "vanhaa" linjanumerointia (1...39) kannattaisi alkaa muuttamaan rankalla kädellä; noissa linjastomuutoksissa ne muuttuvat luonnostaan sen verran, mitä on tarvetta. Tokihan seutulinjojen numeroavaruus 40...99 kannattaa alusta lähtien luoda selkeästi, kun nämä "monopolisopimukset" hiljaalleen päättyvät.

Juurikin näin. On aivan eri asia puhua jostain suurten kaupunkien satojen linjojen bussispagetista kuin Tampereen seudun muutamasta linjasta. Muutokset pikkuhiljaa tarpeen mukaan ovat Tampereella huomattavasti toimivampi ratkaisu kuin yrittää väkisin vääntää numerointia johonkin loogiseen sapluunaan, johonka väkisinkin jää epäloogisuuskukkasia.

Ainoa noin vähän isompi juttu mikä pitäisi tehdä on numeroiden 1-10 raivaaminen ratikalle.
 
Voisin kuvitella, että monelle linja 16 on nimenomaan Lentävänniemen/Lielahden linja ja tulee aikanaan puskista se, että se meneekin Pirkkalaan. Idässähän se kulki perinteisesti Kissanmaalle, kunnes noin tasan 10 vuotta sitten siirrettiin Takahuhdintietä Leinolaan ja 2006 Teiskontietä Kiveliönkadulle. Seuraavaksi se siirretään kulkemaan suoraan Mäentakusenkatua ja edelleen aina Vatialaan saakka. Tämä tapahtuu arvioni mukaan samana päivänä, kun linjan reitti lännessä siirtyy Pirkkalaan. Siksi luontevaa olisi ottaa uudelle linjalle, jonka DNA koostuu idässä linjasta 16 ja 45 sekä lännessä linjoista 61 ja 62 kokonaan uusi numero ja brändätä se vahvaksi runkolinjaksi. Myöhemminhän linja on tarkoitus muuttaa suurimmalta osin raitiotieksi ainakin osuudelle Suuppa–Linnainmaa.

Uskallan väittää, että 16 on isommalle osalle nimenomaan TAYS:lle ja Teiskontielle kulkeva linja, vaikka onkin kulkenut nykyistä reittiään "vasta" 10 vuotta. Väite perustuu empiirisiin kokemuksiin, jossa vaikkapa 16 ja 28 saapuvat yhtaikaa Koskipuiston pysäkille aamuruuhkan aikoihin. 16 tulee yleensä tupaten täyteen, 28:n jäädessä puolityhjäksi. Tämä riippumatta siitä, kummin päin autot pysäkille saapuvat. Olkoonkin, että heilurin länsipää on ollut huomattavasti pidempään käytössä.

Jos samalla logiikalla aletaan numeroita muuttamaan, eikö myös 18 pitäisi numeroida tuolloin uudelleen? Nyt syksyllä reitti oikaistaan kulkemaan Haukiluomaan Tesoman kautta, ja tuolloin 16:n reittimuutoksen jälkeen reitti kulkisi Piettasenkadun kautta. Yhtälailla 18 tulee olemaan etenkin länsipäästään vahva runkolinja, vaikka se kulkeekin vain "tylsästi" Tampereen sisällä. ;) Mainittakoon lisäksi, että Piettasenkadun tai Mäentakusenkadun kautta suoraa ajaminen ei käytännössä vaikuta matkanopeuteen juuri mitenkään, ainoa syy muutokseen lienee tässä vain imagollinen. (Enkä nyt sano, että se olisi huono asia.)

Numero 16 sisältää (ylläri, ylläri :p) myös Pirkkalan linjanumeron 61, joten tämänkään puolesta ei uutta numeroa tarvitse linjalle kehittää. Nattarissa asuvat myös osaavat jo luonnostaan käyttää 16:tta, jos se sinne puolelle rajaa päädytään vetämään.

ultrix; sanoi:
Nelonen kulkee vain kesäisin puolen tunnin välein, kutonen on poikittaislinja kaukana keskustasta, mutta sitten joku 30 on taas kaupungin raskaimmin liikennöity ja kuormitettu linja. Mikä tässä on ehjää?

Mikä siinä on rikki? Numeron suuruudella ei oikeasti ole mitään merkitystä noissa asioissa, vaan sillä, minne sen mielletään kulkevan. 30 on kulkenut koko olemassaolon aikansa suurinpiirtein samoja latuja Hervannassa, ainoastaan päätettä on siirrelty eri paikkoihin. Särkänniemi taas puolestaan tarvitsee kesäaikaan apulinjan; nelosen harventamisen seurauksena 16:n vaunut ovat nykyisin päiväsaikaankin seisomakuormissa jatkuvasti tuolla välillä, ja rahastamiseen Hämeenkadun pysäkeillä menevä aika syö muutenkin jo naftia tunnin ajoaikaa entisestään.
 
Kyllä se on rikki, kun numerointi ei noudata mitään selkeää logiikkaa vaan on lähinnä kasa historiallisia jäänteitä, kun aikanaan politiikkana oli numeroida uusi linja ensimmäisen vapaan linjan mukaan, ja jossain vaiheessa linjastonmuutoksien myötä vanhoja alkupään linjoja lakkautettiin ja yhdistettiin heilureiksi, jolloin se isompi numero jäi usein käyttöön.

Nelonen kulkee vain kesäisin puolen tunnin välein, kutonen on poikittaislinja kaukana keskustasta, mutta sitten joku 30 on taas kaupungin raskaimmin liikennöity ja kuormitettu linja. Mikä tässä on ehjää?

Ei tuossa ole mitään erityisen rikkikään. Vertaapa vaikka HSL-liikenteeseen, jossa espoon sisäisten linjojen 35 ja 43 numerot muutetaan hurjan helposti muistettaviksi numeroiksi 533 ja 553 ensi vuoden alusta. Tähän verrattuna Tampereen seudun joukkoliikenteen numerointi ei voisi olla enää juuri nykyistä selkeämpi.
 
Uskallan väittää, että 16 on isommalle osalle nimenomaan TAYS:lle ja Teiskontielle kulkeva linja, vaikka onkin kulkenut nykyistä reittiään "vasta" 10 vuotta.

Minä uskallan väittää että minulle linja 16 on nimenomaan Lentävänniemen linja, joka sattuu myös ajamaan TAYS:iin. Idempi osa on minulle aina ollut irrelevantti. Tosin ihan oikeastihan 16 Lentävänniemessä on näitä "törkeitä nykyajan mullistuksia". Kyllä sen pitäisi olla alkuperäinen linja 29 (Rongankatu-Lentävänniemi). ;)
 
Juurikin näin. On aivan eri asia puhua jostain suurten kaupunkien satojen linjojen bussispagetista kuin Tampereen seudun muutamasta linjasta. Muutokset pikkuhiljaa tarpeen mukaan ovat Tampereella huomattavasti toimivampi ratkaisu kuin yrittää väkisin vääntää numerointia johonkin loogiseen sapluunaan, johonka väkisinkin jää epäloogisuuskukkasia.
Mitä nämä epäloogisuuskukkaset ovat, jos runkolinjasto on esim. ratikan ekan linjan myötä n. 2020 (keskipitkän aikavälin tavoite):
  1. Kalkku–Pere
  2. Hermia–Lukonmäki–Nekala–Tammela–Rauhaniemi
  3. Särkänniemi–Keskustori–Petsamo–TAYS–Prismakeskus
  4. Ylöjärvi–Tesoma–TAYS
  5. Keskustori–Vuores–Hervanta–TAYS
  6. Pirkkala–TAYS–Vatiala
  7. Sammonkadulta Kalevantie–Takojankadulle siirrettävät linjat: nyk. 17 = 7A, nyk. 27 = 7B ja nyk. 37 = 7C, yhteisaikataulussa aikatauluminuutin perässä haaran kirjain; perinteinen 25 lakkautettu idässä, koska Jankaa palvelee rautatieseisake puolen tunnin vuorovälein (eikä tämä ole haihattelua!)
  8. Haukiluoma–Atala
  9. Hallila–Koskipuisto–Takahuhti–Linnainmaa
  10. Insinöörinkatu–Länsi-Hervanta
Näistähän nelonen vapautuisi ensimmäisenä, kun ratikkalinja avattaisiin, mistä päästäänkin seuraavaan kysymykseen:

Ainoa noin vähän isompi juttu mikä pitäisi tehdä on numeroiden 1-10 raivaaminen ratikalle.
Makuasia, mutta minusta bussilinjasto jääköön numeroille ja ratikat ottakoon kirjaimet. Take the A tram to Herwood!

Uskallan väittää, että 16 on isommalle osalle nimenomaan TAYS:lle ja Teiskontielle kulkeva linja, vaikka onkin kulkenut nykyistä reittiään "vasta" 10 vuotta. Väite perustuu empiirisiin kokemuksiin, jossa vaikkapa 16 ja 28 saapuvat yhtaikaa Koskipuiston pysäkille aamuruuhkan aikoihin. 16 tulee yleensä tupaten täyteen, 28:n jäädessä puolityhjäksi. Tämä riippumatta siitä, kummin päin autot pysäkille saapuvat. Olkoonkin, että heilurin länsipää on ollut huomattavasti pidempään käytössä.
Mulla on empiiristä kokemusta linjan 29 matkustajana, että TAYS:llä keskustaan mennessä 29 tuli sardiinipurkkikuormaan, vaikka Teiskontiellä oli jonossa puolityhjiä busseja, ja usein vaihdoinkin Takahuhdintiellä asuessani 29:stä Teiskontietä tuleviin TAYS:llä, jotta saa olla väljemmässä.

Jos samalla logiikalla aletaan numeroita muuttamaan, eikö myös 18 pitäisi numeroida tuolloin uudelleen? Nyt syksyllä reitti oikaistaan kulkemaan Haukiluomaan Tesoman kautta, ja tuolloin 16:n reittimuutoksen jälkeen reitti kulkisi Piettasenkadun kautta. Yhtälailla 18 tulee olemaan etenkin länsipäästään vahva runkolinja, vaikka se kulkeekin vain "tylsästi" Tampereen sisällä. ;)
Jos multa kysytään, niin olisi pitänyt toteuttaa jo, ja sekä linjan 18, että 19+29:n osalta (8 ja 9). Toki on ymmärrettävää, että nämä linjat muuttuvat niin marginaalisesti, että linjat haluttiin pitää ennallaan.

Numero 16 sisältää (ylläri, ylläri :p) myös Pirkkalan linjanumeron 61, joten tämänkään puolesta ei uutta numeroa tarvitse linjalle kehittää. Nattarissa asuvat myös osaavat jo luonnostaan käyttää 16:tta, jos se sinne puolelle rajaa päädytään vetämään.
Eittämättä! :D Kutonen oli lähinnä argumentti sen puolesta, miksi se, eikä kasi tai ysi.

Ei tuossa ole mitään erityisen rikkikään. Vertaapa vaikka HSL-liikenteeseen, jossa espoon sisäisten linjojen 35 ja 43 numerot muutetaan hurjan helposti muistettaviksi numeroiksi 533 ja 553 ensi vuoden alusta. Tähän verrattuna Tampereen seudun joukkoliikenteen numerointi ei voisi olla enää juuri nykyistä selkeämpi.

Mikä siinä on rikki? Numeron suuruudella ei oikeasti ole mitään merkitystä noissa asioissa, vaan sillä, minne sen mielletään kulkevan. 30 on kulkenut koko olemassaolon aikansa suurinpiirtein samoja latuja Hervannassa, ainoastaan päätettä on siirrelty eri paikkoihin. Särkänniemi taas puolestaan tarvitsee kesäaikaan apulinjan; nelosen harventamisen seurauksena 16:n vaunut ovat nykyisin päiväsaikaankin seisomakuormissa jatkuvasti tuolla välillä, ja rahastamiseen Hämeenkadun pysäkeillä menevä aika syö muutenkin jo naftia tunnin ajoaikaa entisestään.

Oja ja (a)allikko. HSL:n linjastonmuutos on perusteltu siksi, että yhtenäisellä liikennealueella ei pitäisi olla montaa samannimistä linjaa. Toisen ketjun Vantaankoski-M-juna ja Vuosaari/Mellunmäki-M-juna on klassinen case-esimerkki.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tampereella on tehty suunnitelmat uudesta 16 reitistä.

Linjan nimeksi tulee Leinola-Pirkkala, vuoroväli ruuhkassa 7,5 minuuttia. Länsipään osuus Lentsuun jää siis jonkin muun linjan hoidettavaksi, veikkaan Etelä-Hervannan linja 30:a.

Leinolan suunnan linjojen vakiokäyttäjänä ja lukematta yhtään pitkää keskustelua aiheesta, vastustan jyrkästi muutosta. Jo nykyään linja 16 on useimmiten hyvin ahdistava käyttää, koska siellä kulkee todella paljon mm. TAYS:n pysäkkejä käyttäviä ihmisiä sekä muita lyhytmatkalaisia välillä Teiskontie - Keskustori. Jos tähän lisätään Hatanpään sairaala - TAYS asiakkaiden pendelöinti ja mahdollinen messukeskusliikenne, niin linjastahan tulee suorastaan käyttökelvottoman ruuhkainen Linnainmaa / Leinola alueelta Rautatieasemalle - Keskustorille yms. matkustaville (ja päinvastoin). Tämä erityisesti arkisin kouluvuosien aikaan. Kommentoin tässä vain linjan itäpuolta Keskustorilta katsoen. Enkä puutu liikennepoliittiseen puoleen yhtään, ajattelen asiaa vain yhden tavallisen käyttäjän näkökulmasta.

Miksei linjasta 16 voitaisi yksinkertaisesta tehdä Keskustorille/Pyynikintorille päättyvää linjaa. Ja oma linja välille Hatanpää - Tays "lyhytmatkalaisille" ja vastaaville tarvitsijoille.
 
Leinolan suunnan linjojen vakiokäyttäjänä ja lukematta yhtään pitkää keskustelua aiheesta, vastustan jyrkästi muutosta. Jo nykyään linja 16 on useimmiten hyvin ahdistava käyttää, koska siellä kulkee todella paljon mm. TAYS:n pysäkkejä käyttäviä ihmisiä sekä muita lyhytmatkalaisia välillä Teiskontie - Keskustori. Jos tähän lisätään Hatanpään sairaala - TAYS asiakkaiden pendelöinti ja mahdollinen messukeskusliikenne, niin linjastahan tulee suorastaan käyttökelvottoman ruuhkainen Linnainmaa / Leinola alueelta Rautatieasemalle - Keskustorille yms. matkustaville (ja päinvastoin). Tämä erityisesti arkisin kouluvuosien aikaan

Jaa, mukava huomata, että Tampereella on siis tällaisia ongelmia: matkustajia on aivan liikaa :) Tampere siis tekee jotain oikein, kun tiheästi liikennöidyn linjan kapasiteetti loppuu kesken. Ehkäpä tuohonkin suuntaan tarvitaan raitiovaunu, niin sopisi kaikki kyytiin.
 
Takaisin
Ylös