Linjastomuutokset 1.7.2014

Hyvänä kompromissina voisi ainakin ruuhkasuuntiin 30:llä tarjota tuota 7,5 minuutin vuoroväliä, jos jostain syystä ei halukkuutta tai tahtotilaa kokonaan tuon vuorovälin käyttämiseen ei vielä tänä vuonna ole.
 
Kaikki on suhteellista. Sammonkadulla on nykyään ruuhka-aikaankin yli 10 minuutin vuorovälejä, joten parantamisen varaa on. Sitten kun ruuhka-aikaan päästään max. 5 min vuoroväleihin ja muulloin max. 8 min vuoroväleihin, ollaan vasta minusta erinomaisella tasolla. Vasta silloin bussia voi käyttää kunnolla aikatauluja katsomatta.

Ei aikatauluja paljon kannata katsella esim. Kalevan uimahallin pysäkillä arkisin:

7

00/37

06/27

09/25

19/17

29/25

32/37

35/Y17x

37/27

39/17

49/25

59/17


8

02/37

07/27

09/25

19/17

29/25

32/37

35/Y17x

37/27

39/17

49/25

59/17


Ja sunnuntaisinkin illalla:


21

06/27

16/25

26/17

36/27

46/25

56/17
 
En näe mitään järkeä linjan 30 siirtämisessä Sammonkadulle. Arkiaamuisin autot on jo Hervannan valtaväylälle tullessaan seisomakuormassa eikä sinne paljoa kyytiläisiä mahdu Sammonkadulta. Hidastaa linjaa. Mielestäni Sammonkadulle on ihan tälläkin hetkellä riittävän hyvä tarjonta. Ja kyllä, 7,5 minuutin vuoroväli tarvitaan kolmekymppiselle.

Jos välttämättä halutaan Hervanta-Sammonkatu -yhteyksiä, niin miten olisi vaikka ruuhkalinja 39 Pyynikintori-Sammonkatu-Hervanta? Ruuhka-aikaan ja suunnilleen samoilla aikatauluilla kuin 39 kulki 2011-2012 talvikaudella. (n. 20 min välein, 2-3 kertaa tunnissa)
 
Viimeksi muokattu:
^Tuossa olisi kyllä loistava ehdotus, kannatan itse sitä. Mutta jos 30 kuitenkin siirretään Sammonkadulla niin kannattaisi hommata nivelbusseja ruuhkaan tai jotain muita vastaavia niin kyytiinkin mahtuu (jos 7000 ei ole vielä poistettu liikenteestä)

Otin muuten myös kantaa tuohon linjan 96 reittiin, ehdotin että tekisi (sakko)lenkin Mäentakusenkadun kautta koska sen lähialueilta tulee paljon opiskelijoita jotka menevät Sammonkadulle kouluun tai jonnekkin mikä on matkan varrella. Saa nähdä kuinka sitten käy. Jos reittiä ei muuteta niin monien opiskelijoiden matka-aika pitkittyy ja hankaloituu huomattavasti.
 
Minä taas en lämpene enää yhdellekään 39-linjan tekoelvytysyritykselle. Linja 30 Sammonkadulle, ja tarvittaessa vuoroväliä ruuhka-aikaan 5 minuuttiin, joukkoliikenne-etuuksien merkittävää parantamista (esimerkiksi bussien kääntymiskaista Sarvijaakonkadulta Hervannan valtaväylälle, Sammonkadun uudistusten nopeuttaminen, pysäkkivälien muutokset Sammonkadulla jne.) ja järeämmän kaluston käyttämistä - ja tämähän tarkoittaisi oikeastaan ratikkaa, sillä en usko, että väliaikaiseksi ratkaisuksi hankittaisiin nivelbusseja.

JOLI:n julkaisemalla videolla Siivikkalan linjan 28 reittimuutosta Lielahdessa ja Pispala-Amurissa perustellaan sillä, että linja 21+30 tuo valtavan liikennöintikapasiteetin tyhjälle Paasikiventielle, kun taas Pispalan ja Lielahden väliselle liikenteelle nähdään potentiaalista kysyntää ja siinä samassa saadaan turvattua 15 min vuoroväli jokaisena päivänä Lielahden ja TAYS:in välille linja 16:n poistuttua.

Lämpenen tälle muuten, mutta linjan 27 kummankin suunnan aktiivisena käyttäjänä voin sanoa, että linja on aivan järkyttävän hidas ja olen ehdottanut JOLI:lle ja täälläkin sen nopeuttamista. Nyt suunnitelma vastaa pyyntöön osittain itäpäässä. Länsipäähän ei tosin tehty mitään, ja tuota tikittävää aikatauluntuhoajapommia ollaan virittämässä myös 28:aan. Voin vielä jotenkin sulattaa Siivikkalan linjan siirtämisen Pispalan valtatielle, jos reitti siirretään Lielahdessa Enqvistinkadulle, Amurin kurvi poistetaan (tai molemmat linjat siirretään kokopituudeltaan Satakunnankadulle) ja Vaitinaron solmua parannetaan. Keskustan suuntaan ajettaessa risteys toimii vielä hyvin, mutta toiseen suuntaan mutkat ovat tiukat ja risteykset hitaat.

Tässä taas mennään niihin ongelmiin, joita ratikan kanssa on ollut, mutta esitänkin Vaitinaron liittymäongelmaan hurjan ratkaisun. Ehdotan joukkoliikennereitin luomista Enqvistinkadulta Pohjanmaantielle vastaavasti, miten ratikatkin olisivat reittiä liikennöineet Paasikiventien vaihtoehdossa. Ratikan linjaushan on vielä auki, mutta toteuttaisin hankkeen joka tapauksessa. Visiossa bussit saisivat ajaa Pohjanmaantien läpi myös Lielahden suuntaan rautatiesillan ali asti, josta käännytään liikennevalo-ohjatussa risteyksestä vasemmalle Vaitinaronkadun yli kulkevalle sillalle ja joukkoliikenneväylälle. Lopuksi Paasikiventie ylitetään olemassa olevalla sillalla ja reitti laskeutuu Enqvistinkadulle uuteen jokerivalolliseen risteykseen. Pohjanmaantiellä bussien kääntyminen Lielahdesta tultaessa oikealle toteutetaan liikennevalo-ohituksena. Väylä on kaksikaistainen ja -suuntainen, mutta kustannussyistä sillat ovat yksisuuntaisia ja liikennevalo-ohjattuja Helsingin 550:n etuusväylien tapaan. Tämä on tuskin ongelma 15 minuutin vuorovälillä.
 
Tämä auttaakin juuri nyt kovin paljon, kun ne kaikki 4 junaa päivässä eivät pysähdy missään ennen Tamperetta.
Seitsemän junaa suuntaansa. Toki eivät pysähdy ennen Tamperetta, mutta Tesomalle on par'aikaa suunnitteilla taajamajunaseisake. Jos asuisin Nokialla, kulkisin todennäköisesti Tampereelle useammin nykyiselläkin junatarjonnalla (aamujunat Tampereelle 6:30, 7:30 ja 8:37, matka-aika 14 min) kuin bussilla. Tampereen rautatieaseman ympäristö on kuitenkin kaupunkiseudun työpaikkaintensiivisin alue, joka tiivistyy entisestäänkin lähivuosina (Kansi, Asemakeskus, Ratapihankatu).

Tulevalla linjastolla paitsioon jää myös Sarpatti, tosin kulkeehan sieltä tuo 60 arkisin tunnin välein Pirkkalan ja Kurikan kautta :-/
Kulkeehan sieltä myös osa 79:n vuoroista. Myös vaihto 60 -> 29 voi toimia? Olen toki samaa mieltä, että tämä on uudistuksen huonoimpia puolia.


Missä ovat ne jokin aika sitten olemassa olleet suunnitelmat, jossa jokin linja olisi jatkanut Tesomalta Nokian cittarille asti?
Kuulemma Nokian joukkoliikennemäärärahat eivät riittäneet 36:n jatkamiseen Myllypurosta Nokialle, mikä oli kyllä iso pettymys.

No, kuitenkin tuo Nokiantien hylkääminen on hommassa järkyttävintä, etenkin kun tuo väylä ei edes ole mitenkään olennaisesti motaria hitaampi. Ruuhkalinjat on tietty asia erikseen ja niitä voi sen kautta ajattaakin.
Jos näin on, niin sittenhän 70 voidaan siirtää pelkällä teknisellä reittipäätöksellä takaisin Nokiantielle milloin vain. Oleellistahan on se, että millä linjareitillä 60 min kierrosaika Nokia–Tampere riittää.

Minulla oli jotenkin muistikuva että sinä kannatit tuota 16 numeroa tuolle enemmän tai vähemmän vahvasti joten olin ihan varma että tämä muutos olisi saanut sinut repimään peliverkkarisi. Muistin sitten väärin. Täytyypä ehdottaa tämän linja muuttamista sitten numerolle 16.
Muistit todella väärin, ks.:

Nimenomaan uudistus pitää ajaa läpi vaiheittain. Ensinnäkin lähtisin rakentamaan runkolinjoja suurten linjastomuutosten yhteydessä. Linjanumerossa 16 uuden runkolinjan Pirkkala–Koskipuisto–Lentola on järkeä lähinnä siksi, koska se pysyy samana Teiskontien, Koilliskeskuksen ja Orimuskadun matkustajilla ja on tällä korvattavan lentokenttälinjan 61:n palindromi Pirkkalan päässä.

Jos halutaan siirtyä tähän runkolinjat = 1–10-systeemiin, niin numeron 16 sijaan loogista olisi käyttää molempien linjapäiden olemassaolevaa yhteistä nimittäjää, eli joko ykköstä tai kutosta. Itse asiassa nyt kun asiaa tarkemmin miettii, numero 1 voisi olla jopa paras mahdollinen vaihtoehto tällä Nuolialantien päälinjalla, koska ykkösen reitti muuttuu joka tapauksessa Härmälän päässä, ja linja jää selvästi uuden runkolinjan varjoon.
^ Tästä viestistä inspiroituneena lähetin samantien sähköpostia Häyryselle ja Periviidalle, mikä suureksi ilokseni kantoikin hedelmää.

Tämän toteutuessahan nämä pienet numerot olisivatkin mielenkiintoisia; pitkä 1-linja Pirkkalasta Kangasalan puolelle, lyhyt 2 Pyynikintori-Rauhaniemi, lyhyt 3 Keskustori-Petsamo, ei 4:sta, pitkä 5 Keskustori-Vuores-Hervanta-TAYS, lyhyt 6 Hervanta-TAYS, lyhyt 7 Keskustori-Pirkkahalli-Pere, ei 8:a eikä 9:ä...
Mun mielestäni linjanumeron lyhyys ei kerro linjan pituudesta mitään, mutta sen pitäisi kertoa hyvästä palvelutasosta – joka ei nyt tosiaankaan toteudu.
Jos mä saisin päättää, yhdistäisin seiskan ja kolmosen yhdeksi kolmoseksi (joka ei toki vielä olisi runkolinjatasoinen), kutonen joutaisi olla vaikka 39 (jolloin Hervannasta Kauksulle kulkisi 38 ja 39, ja Takahuhdintiellä parhaassa tapauksessa 19, 29 ja 39). Vitosesta tulee Vuoreksen kasvaessa runkolinja. Ja kuten olen tässä ketjussa muutamaan kertaan ehdottanutkin, esiratikka Lentsu-Herwood saisi olla numerolla 4, joka toki menisi aika äkkiä kierrätykseen. Tällöin numerot 7-9 voitaisiin antaa sopivan tilaisuuden tullen olemassaoleville runkolinjoille.


Tämä miltei lapsenuskoa muistuttava usko muutosten positiiviseen vaikutukseen jaksaa aina yllättää minut. Miksi aina sitä asiakasta, joka jo käyttää palvelua ja maksaa siitä, pitää potkia ja rangaista huonontavilla muutoksilla, joilla yritetään (huom! yritetään koska mitään konkreettista varmuutta muutoksen positiivisestä tuloksesta ei ole olemassa arvioita lukuun ottamatta) kalastella uusia asiakkaita? On itsestään selvää, että jo autoa käyttävän ihmisen muuttaminen joukkoliikennekäyttäjäksi on kovan työn takana.
En ole vakuuttunut siitä, että muutos onnistuu – erityisesti sen takia, koska Nokian runkokuljetusvälineenä on tässä mallissa bussi eikä juna – mutta koska päätös on jo tehty, on pakko toivoa parasta. Oma suosikkini oli nimim. Allisonin dippatyössä esitetty malli, jossa Nokian keskustasta lähdetään kahta runkoreittiä Tampereelle: Myllyhaan ja Kankaantaan kautta Nokiantietä ja Viholan kautta motaria, minkä lisäksi 79 suoraan Nokian valtatietä motarille ja lisäksi linja Nokian Cittarilta Kalkun ja Tesoman kautta TAYS:lle.

Työmatkojansa autoilevia on kahta sorttia: niitä, jotka autoilevat siksi, koska autoilu ruuhkassakin on kivempaa kuin mikään joukkoliikenne ja niitä, jotka autoilevat siksi, koska arki ei sujuisi joukkoliikennettä käyttäen. Varmasti joidenkin tyytyväisten Paunun asiakkaiden arjen matkaketju huononee, mutta toivottavasti heitä useampien matkaketju joukkoliikenteellä helpottuu niin, että suunta on nimenomaan autoilusta joukkoliikenteeseen.

Nokian linjastomuutoksen ehdottomasti paras puoli on siinä, että linjasto selkeytyy oleellisesti. Ruuhkatunteina myöskään vaihdottomia yhteyttä ei viedä kokonaan, vaan kaikkialle on vartin vuoroväli, joka toinen vuoro on vaihdoton ja toinen vaihdollinen. Samalla Nokian sisäinen matkustaminen helpottuu oleellisesti.

Jos oikeasti haluttaisiin joukkoliikenteen käytön lisääntymistä, sitä joukkoliikennetarjontaakin tulisi kasvattaa huomattavasti reitein ja tiheämpinä vuoroväleinä.
Juuri näin, mutta mistä määrärahat? Kannattaisin ilman muuta 10 minuutin välein liikennöintiä aamusta iltaan Nokian jokaiseen kolkkaan, kunhan se myös luvattaisiin rahoittaa.

Ja mikä olisi kaikkein oleellisinta, kysyttäisiin asiakkailta eli käyttäjiltä mitä he oikeasti haluavat. Tietysti käyttäjienkin aktivointi tähän on haastavaa mutta se olisi palkitsevaa. Ja veikkaan, että tulokset olisivat varmasti monia yllättävät mutta silti toimivammat kuin nykyiset pöydän takaa tehdyt
Mun käsittääkseni nokialaisilta kysyttiin pariinkin otteeseen palautetta linjastovaihtoehdoista, minkä jälkeen rakennettiin kompromissina nyt päätetty linjasto.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:13 ----------

Tosin kun tähän järjettömään uudelleennumerointiin kerran lähdetään, lienee vain ajan kysymys, koska 18 muuttuu numerolle 8, 29 > 9, jne.
Olisi kiva kuulla, mikä runkolinjanumeroinnissa on mielestäsi järjetöntä. Tämän viestiketjun sivulta 4 en löytänyt valideja argumentteja.

Todettakoon, että numeroiden suin päin muuttaminen ei ole perusteltua, jos linjanumerot ovat vakiintuneet. Siksi olisin varovainen linjojen 18 ja 22 kanssa, ja 29:n numeroa en muuttaisi ollenkaan (koska se ajatus apulinjasta Keskustori-Risso oli aivan mahtava).

Minua kiinnostaisi tietää tarkemmin mikä tämä lobbauskanava on? Oletko esim. töissä Jolissa? Yritin kysyä asiaa yksityisviestillä mutta yksityisviestikansiosi on täynnä eikä profiilisissasi oleva Hotmail-osoite smk_87@hotmail.com ole käytössä, joten sinuun ei saa yhteyttä.

Kysyn tätä siksi, että mua häiritsee lukea tätä keskustelua, kun en tiedä kuka kirjoittaa tänne maallikkona ja kuka vaikuttajana, ja haluaisin tähän selvyyden.
Lobbauskanavana oli sähköposti ja toisaalta myös Härmälän asukasilta, jossa sain taustatukea paikalliselta kyläpäälliköltä J. Skogbergiltä.

Olin JOLIssa tutkintooni kuuluvassa palkallisessa harjoittelussa talvella 2010-11, minkä jälkeen tein viime keväänä JOLIn toimeksiannosta seudullisen linjakartan. JOLI on toki tämänhetkinen unelmatyöpaikkani. ;)

Poistin Hotmail-osoitteeni näkyvistä, koska se oli vain MSN Messenger-osoitteeni, ja Mesehän lakkautettiin taannoin. Poistin myös pari viestiä lähetetyistä, joten nyt pitäisi tulla perille yv:t.

Killerpopin kanssa olen samaa mieltä, että Sammonkatu saa jatkossa ylipalvelua. Toinen josta voi supistaa on Lentävänniemen sunnuntai-liikenne. Aiemmin 30 min vuoroväli, nyt yhtäkkiä 15 min.
Mun yleinen käsitys koko remontista on, että "mahtuuko kaikki kyytiin"? Erityisesti jos Kalkun ja Lamminpään vuoroväliä pidennetään ja valmiiksi kuormitettu 30 tuodaan Sammonkadulle. 30 ei ole ylipalvelua, mutta sen kapasiteetti ei sellaisenaan kerta kaikkiaan riitä. Ei edes nykyisellä reitillään Iidesrannan kautta. Voisi olla viksumpaa tuoda 23 Sammonkadulle?

Lentävänniemen sunnuntailiikenteen suhteen: kumpi lakkautetaan sunnuntaiksi, Federleynkadun vai Vähäniemenkadun liikenne? Vai ajetaanko molempiin haaroihin 60 min välein?

Miten se kehittyisi kun ympärillä ei ole "mitään"? Ihmisillä on tapana hoitaa omia asioita samalla kun kulkevat vaikkapa töistä kotia, ja kaikille ei ehkä riitä yksi siwa ja Poliisi....
No nyt Nokian kaupunginkirjastokin on muuttamassa sinne ja Nokian aseman ympäristö on radan molemmin puolin merkitty yleiskaavassa kaavamerkinnällä C eli keskustatoimintojen alue, eli sinne voi tulla periaatteessa ihan mitä vaan.

Toki tuossa on myös se ero että Kannelmäen ja Helsingin Rautatieaseman välillä on asemia neljä. Nokian ja Tampereen välillä nolla. Ei se juna paljon lohduta niitä jotka haluaa vaikka Pyynikille ammattikouluun.
Mun nähdäkseni tästä voi vetää lähinnä sen johtopäätöksen, että rakennetaan sille junalle lisää seisakkeita. Kalkku, Tesoma, Lielahti, Santalahti, Amuri ja Tampella, kuten lähijunaketjuissa on jo vuosikaudet puhuttu ja jopa virallisestikin. Tosin ihan viimeisimmissä selvityksissä Santalahti, Amuri ja Tampella on pudotettu pois – kestämättömin perustein.

Nokian linjastouudistus vaikuttaa aikamoiselta optimistiselta uhkapeliltä. Kenen pää on vadilla, jos se osoittautuu pannukakuksi ja matkustajat kaikkoavat? Jotenkin tuntuu, että uudistuksessa ei ole tehty tarpeeksi perusteellista taustatyötä. Kuten mainittu, Nokialta on myös lähiasiointia & työmatkailua Pitkäniemeen, Kalkkuun, Raholaan, Tesomalle ja Epilään. 70Y saisi ajaa vanhaa Nokiantietä läpi päivän ainakin kerran tunnissa, loput vuorot toki moottoritietä.

Muistan joskus lukeneeni, että Nokian ja Tampereen rajan ylittää noin 1000 matkustajaa arkivuorokaudessa. En ole varma sisälsikö se molemmat suunnat (Nokia->Tre ja Tre->Nokia) vai oliko matkustajia 1000 per suunta. Joka tapauksessa se on vain noin 5% Nokian asukasluvusta eli joukkoliikenteen matkustusosuus on todella huono.
Itse vetäisin tosta joukkoliikenteen kulkutapaosuudesta sen johtopäätöksen, että nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso on todella huono. Viiden vuoden päästä ollaan viisaampia ja tiedetään kulkutapaosuutta tuijottamalla, oliko uudistus fiasko vai menestys. Toivottavasti ennen sitä tehdään edes pieniä muutoksia, kuten 36:n jatko Nokialle ja taajamajunaliikenteen vuorojen + seisakkeiden lisääminen.

Ja uudistushan vain parantaa paikallisliikennettä, Nokian sisällä pääsee kaikkialle, myös Pitkäänniemeen helposti ja Tesomalle pääsee 36:n jatkeen ja Tesoman seisakkeen puutteessa matkustamalla Kalkkuun ja vaihtamalla 17:aan. Samalla tekniikalla myös Raholaan, Pitkässäniemessä vaihto.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:13 ----------

Ehdotan joukkoliikennereitin luomista Enqvistinkadulta Pohjanmaantielle vastaavasti, miten ratikatkin olisivat reittiä liikennöineet Paasikiventien vaihtoehdossa. Ratikan linjaushan on vielä auki, mutta toteuttaisin hankkeen joka tapauksessa. Visiossa bussit saisivat ajaa Pohjanmaantien läpi myös Lielahden suuntaan rautatiesillan ali asti, josta käännytään liikennevalo-ohjatussa risteyksestä vasemmalle Vaitinaronkadun yli kulkevalle sillalle ja joukkoliikenneväylälle. Lopuksi Paasikiventie ylitetään olemassa olevalla sillalla ja reitti laskeutuu Enqvistinkadulle uuteen jokerivalolliseen risteykseen. Pohjanmaantiellä bussien kääntyminen Lielahdesta tultaessa oikealle toteutetaan liikennevalo-ohituksena. Väylä on kaksikaistainen ja -suuntainen, mutta kustannussyistä sillat ovat yksisuuntaisia ja liikennevalo-ohjattuja Helsingin 550:n etuusväylien tapaan. Tämä on tuskin ongelma 15 minuutin vuorovälillä.
Itse ehdotan halvempaa ratkaisua: sovitaan ELY:n kanssa siitä, että joukkoliikenne-etuudet tulevat myös valtatien 12 liittymiin. Se on suurin yksittäinen joukkoliikennehidaste esimerkiksi nykyisellä linjalla 16, ja ko. valtatien liikennevaloissa seisomiseen tuhlaantuu ehkä jopa satojatuhansia joukkoliikenne-euroja vuosittain.

Jos Enqvistinkadulta Pohjanmaantielle pääsisi nollaviive-etuuksin, ei tarvitsisi rakentaa sellusillalle bussikatua.
 
Itse vetäisin tosta joukkoliikenteen kulkutapaosuudesta sen johtopäätöksen, että nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso on todella huono. Viiden vuoden päästä ollaan viisaampia ja tiedetään kulkutapaosuutta tuijottamalla, oliko uudistus fiasko vai menestys. Toivottavasti ennen sitä tehdään edes pieniä muutoksia, kuten 36:n jatko Nokialle ja taajamajunaliikenteen vuorojen + seisakkeiden lisääminen.

Itse priorisoisin ennen kaikkea sen huippuluokan hinta-laatusuhteen omaavan seisakkeiden lisäämisen. Niiden rakentaminen on verrattain halpaa, mutta palvelu paranee merkittävästi. Myös esillä ollut ehdotettu asemaväli Tampella - Amuri - Santalahti - Lielahti - Tesoma - Kalkku kuulostaa toimivalta. Asemat pystyyn vain ja junaliikennettä käyntiin - kysyntää riittää varmasti Seutu+VR-lipun laajetessa ensi kesänä ja toivottavasti myös käytön yksikertaistuessa (kahden kortin järjestelmä ei ole kovin moderni).


Itse ehdotan halvempaa ratkaisua: sovitaan ELY:n kanssa siitä, että joukkoliikenne-etuudet tulevat myös valtatien 12 liittymiin. Se on suurin yksittäinen joukkoliikennehidaste esimerkiksi nykyisellä linjalla 16, ja ko. valtatien liikennevaloissa seisomiseen tuhlaantuu ehkä jopa satojatuhansia joukkoliikenne-euroja vuosittain.

Jos Enqvistinkadulta Pohjanmaantielle pääsisi nollaviive-etuuksin, ei tarvitsisi rakentaa sellusillalle bussikatua.

Edelleen jää ratkaistamatta ongelma, jossa Lielahteen suuntaavat bussit joutuvat kurvailemaan Vaitinaron solmussa -> reitin mutkittelu -> psykologinen este. Oman kokemukseni mukaan liikennevaloetuudet toimivat vaihtelevasti eivätkä anna suurta aikatauluetua, mutta voi olla, että en vain ole nähnyt järjestelmää tosi toimissa. Parhaiten järjestelmää pääsee vertailemaan vaikkapa Hatanpäällä, jossa ajaa lissuttomia seutubusseja ja lissullisia sinisiä busseja. Erikoisimpia ovat tilanteet, jolloin liikennevalot "lyövät punaiset päin bussin naamaa".

Liikennevalo-ohitukset Paasikiventielle ovat hieno ja kannatettava idea, toivottavasti niille löytyy käyttöä vielä ratikan jälkeenkin (kulkeeko Lielahteen suoria bussilinjoja jatkossa?).
 
Mun käsittääkseni nokialaisilta kysyttiin pariinkin otteeseen palautetta linjastovaihtoehdoista, minkä jälkeen rakennettiin kompromissina nyt päätetty linjasto.

Niin, annettiin kaksi vaihtoehtoa, joista sitten piti valita. Vaihtoehtoa, joka olisi ollut edes vähän nykyisen tapainen, ei annettu. Eli ei asukkailta edes kysytty, haluavatko he muutosta. Ainut konkrettiinen muutos palautteiden perusteella oli se että lisättiin suoria vuoroja Edenin tienhaarasta Tampereelle, jotka Joli oli kokonaan (viisaudessaan?) jättänyt pois alkuperäisestä suunnitelmasta.

No nyt Nokian kaupunginkirjastokin on muuttamassa sinne ja Nokian aseman ympäristö on radan molemmin puolin merkitty yleiskaavassa kaavamerkinnällä C eli keskustatoimintojen alue, eli sinne voi tulla periaatteessa ihan mitä vaan.

Niin, periaatteessa. Nokialla ainut suurempi rakennushanke lähitulevaisuudessa on Prisma, joka ei ole tulossa lähellekään asemaa, ja muut suuret kauppakeskittymät löytyy jo ennestään.
 
Varmasti joidenkin tyytyväisten Paunun asiakkaiden arjen matkaketju huononee, mutta toivottavasti heitä useampien matkaketju joukkoliikenteellä helpottuu niin, että suunta on nimenomaan autoilusta joukkoliikenteeseen.

Toivossa on hyvä elää, mutta kannattaa varautua myös pettymyksiin.

Nokian linjastomuutoksen ehdottomasti paras puoli on siinä, että linjasto selkeytyy oleellisesti. Ruuhkatunteina myöskään vaihdottomia yhteyttä ei viedä kokonaan, vaan kaikkialle on vartin vuoroväli, joka toinen vuoro on vaihdoton ja toinen vaihdollinen. Samalla Nokian sisäinen matkustaminen helpottuu oleellisesti.

Siis eikö Kankaantaan/Myllyhaan kautta sekä suoraan moottoritietä Viholaan ajeta 60 minuutin välein ruuhkassa? Eli eihän joka toinen ole vaihdoton....Vai tarkoitatko sitä, että väki istuu esim. sen Kankaantaan/Myllyhaan lenkin kyydissä päästäkseen sitten sinne Koskenmäkeen? Jolloin todellakin joka toinen on vaihdoton mutta se toinen matka on ajallisesti aika pitkä. Ja tietysti ihan kaikkiin reitinosioihinhan ei tämäkään pidä paikkaansa.

Mun käsittääkseni nokialaisilta kysyttiin pariinkin otteeseen palautetta linjastovaihtoehdoista, minkä jälkeen rakennettiin kompromissina nyt päätetty linjasto.

Ihmisten aktivointi mukaan heitä ja heidän jokapäiväiseen elämäänsä koskevissa kysymyksissä on vaikeaa. Nämä joukkoliikenteen kyselyt ovat yleensä kovin lyhyellä aikavälillä, parin viikkon aika tämänkaltaiseen kyselyyn on suhteellisen lyhyt. Lisäksi kuinka hyvin lehtijutut yms. tavoittavat yleisön? Nytkin tämänkin julkisuuden jälkeen Nokialla vieläkin kuulee väittämiä siitä, että työmatkaliikenteen (ts. 6-9 ja 14-17) reitit ja aikataulut eivät muuttuisi! Miksei kyselyä lähetetä suoraan kaikille joilla on MH:n ja JOLI:n matkakortti? Siinä vaiheessa kun tämänkaltaisten kyselyiden vastaus (tai ainakin kuittaus "olen lukenut eikä minulla ole lisättävää tai kommentoitavaa") prosentti alkaisi olemaan lähellä 50 % (asiaa koskevan alueen asukasmäärästä) olisi näillä jotain tekemistä todellisen matkustuksen ja tarpeen kanssa. Nykyinen todennäköisesti alle % osuus ei merkitse todellisen käytön suhteen mitään.

No nyt Nokian kaupunginkirjastokin on muuttamassa sinne ja Nokian aseman ympäristö on radan molemmin puolin merkitty yleiskaavassa kaavamerkinnällä C eli keskustatoimintojen alue, eli sinne voi tulla periaatteessa ihan mitä vaan.

Vai onko se muuttamassa? Uudelle kirjastollehan oli jo jossain vaiheessa rahat ja paikkakin katsottuna mutta sitten jotkut ovat alkaneet vääntää sitä myös tuonne asemalle. Asialle on aika vahva vastustus ainakin kansalaisten keskuudessa (itse tama joukkoliikenteen sössiminen mahdollistaisi tuon muutoksen koska silloin kaikki joukkoliikenne tavoittaisi kirjaston), mutta sehän ei tunnetusti takaa että asiaa tehtäisiin puoleen tai toiseen "järkevästi".

Ja uudistushan vain parantaa paikallisliikennettä, Nokian sisällä pääsee kaikkialle, myös Pitkäänniemeen helposti ja Tesomalle pääsee 36:n jatkeen ja Tesoman seisakkeen puutteessa matkustamalla Kalkkuun ja vaihtamalla 17:aan. Samalla tekniikalla myös Raholaan, Pitkässäniemessä vaihto.

Eikös Pitkänniemen linja (60?) ajanut arkisin 60 minuutin välein (en löytänyt mistään ajoaikaväliä?) joten ei se nyt niin kovin usein ole. Toki entiseen verrattuna enemmän, mutta verrattuna entiseen liikennemäärään pienellä kävelyllä niin suunnattomasti heikennetty palvelumäärä.
 
Onko muuten tosiaan niin, ettei Kortelahdenkadun (Amurin pysäkin) kautta ajeta enää millään linjalla? Ei tähän nyt mitään 10 minuutin välein ajavaa linjaa tarvitsisi, mutta jonkinlaisen peruspalvelutason soisi tällekin pysäkille olevan. Satakunnankatua pitkin kulkevien linjojen käyttö tuo jossain määrin sakkolenkkiä etenkin keskustaan suuntaaville.

Edelleen jää ratkaistamatta ongelma, jossa Lielahteen suuntaavat bussit joutuvat kurvailemaan Vaitinaron solmussa -> reitin mutkittelu -> psykologinen este. Oman kokemukseni mukaan liikennevaloetuudet toimivat vaihtelevasti eivätkä anna suurta aikatauluetua, mutta voi olla, että en vain ole nähnyt järjestelmää tosi toimissa. Parhaiten järjestelmää pääsee vertailemaan vaikkapa Hatanpäällä, jossa ajaa lissuttomia seutubusseja ja lissullisia sinisiä busseja. Erikoisimpia ovat tilanteet, jolloin liikennevalot "lyövät punaiset päin bussin naamaa".


Nimenomaan Hatanpäällä noilla etuuksilla on suuri merkitys, varsinkin käännyttäessä pääsuunnasta vasemmalle tai tultaessa sivutieltä. Harvassa ovat kerrat, kun itse olen Hatanpään puistokujalle käännyttäessä joutunut odottamaan enempää kuin ~5 sekuntia vasemmalle kääntyvien valojen vaihtumista vihreälle. Sama tultaessa Hatanpäänkadulta Hatanpään vt:lle; jos valot ehtivät vaihtumaan ennen risteykseen pääsyä punaiselle, annetaan vielä Lokomonkadun vihreän jälkeen busseille ylimääräinen vihreä. Tai vaihtoehtoisesti pääsuunnalle "pikavihreät" jne. Myöskin Lempääläntiellä on todella toimivat valoetuudet joka suuntaan.

Toinen erinomaisesti toimiva paikka on Hervannan valoristeykset; en oikeasti edes muista, milloin olisin viimeksi joutunut 23:lla pysähtymään Opiskelijankadun/Tieteenkadun valoihin odottamaan valojen vaihtumista, vaan vihreää on tullut lähes heti, kun etuuspyyntö on autosta kojeelle lähtenyt. Vuohenojan ramppi on toinen vastaava. Näitä löytyy.

Puhutaan useamman minuutin erosta per linjasivu verrattuna lissuttomaan autoon, jonka on huomannut etenkin silloin, kun järjestelmä on syystä tai toisesta jumissa.

Tilanne, jossa "punaiset tulevat päin naamaa", on todennäköisesti ollut sellainen, jossa suunnan maksimivihreä tulee täyteen, ja koje kierrättää muilla suunnilla minimivihreän palaten mahdollisimman nopeasti taas bussin tulosuuntaan uudelleen vihreää. Tai vaihtoehtoisesti vihreän vaihtaminen punaiseksi on juuri saapumishetkellä alkanut, eikä vihreän pidennys enää ehdi sille kierrokselle. Luonnollisesti reitti, jossa kulkee paljon autoja, saa vääjäämättä jatkuvasti vihreän pidennyksiä, mutta jossain vaiheessa on vain päästettävä muistakin suunnista liikennettä jonkin verran lävitse. Myöskään etuajassa oleva bussi ei etuuksia saa laisinkaan, eli edes ledivalo ei ala vilkkumaan.

Itse ehdotan halvempaa ratkaisua: sovitaan ELY:n kanssa siitä, että joukkoliikenne-etuudet tulevat myös valtatien 12 liittymiin. Se on suurin yksittäinen joukkoliikennehidaste esimerkiksi nykyisellä linjalla 16, ja ko. valtatien liikennevaloissa seisomiseen tuhlaantuu ehkä jopa satojatuhansia joukkoliikenne-euroja vuosittain.

Jos Enqvistinkadulta Pohjanmaantielle pääsisi nollaviive-etuuksin, ei tarvitsisi rakentaa sellusillalle bussikatua.

Heikkilänkadun liittymäänhän VT 12:lle, mikäli ELY-keskuksen raporttiin on uskominen, on suunnitteilla ihan lähitulevaisuudessa liva-etuudet, lisäksi joukkoliikennekaista myöhemmässä vaiheessa. Nyt kun pää on näissä etuuksissa saatu auki, niin hyvin perustelemalla noihinkin olisi etuudet äkkiä hankittavissa, vaikka erittäin kriittisesti niihin on ELY:ssä aiemmin suhtauduttukin.

Ihan nollaviive-etuuksiin en kuitenkaan jaksa uskoa, kyseessä on kuitenkin valtatie, jonka liikennevirtaa on epätarkoituksenmukaista katkoa (kärjistetysti) 10 sekunnin välein. Lisäksi autoilupuolueen painostus ei ainakaan auta tämän toteutusta. Vihreän pidennys tai aiennus voisi kuitenkin kellonajasta riippuen tulla hyvinkin kyseeseen. Olishan se hieno, en sitä sano. Ilmeisesti myös Pispalan vt:n ja Nokian moottoritien valot ovat "valtion valot" koska näihinkään ei ole etuuksia saatu, vaikka juuri tähän niitä kipeimmin kaivattaisiin...


Tompsoni sanoi:
Otin muuten myös kantaa tuohon linjan 96 reittiin, ehdotin että tekisi (sakko)lenkin Mäentakusenkadun kautta koska sen lähialueilta tulee paljon opiskelijoita jotka menevät Sammonkadulle kouluun tai jonnekkin mikä on matkan varrella. Saa nähdä kuinka sitten käy. Jos reittiä ei muuteta niin monien opiskelijoiden matka-aika pitkittyy ja hankaloituu huomattavasti.

Tässä on oikeastaan esteenä se, että Ruutanasta tullessaan linja on sen verran pitkä, etteivät esim. Koilliskeskukselle menevät, Teiskontien bussiin vaihtajat arvostaisi tuota Atanväylä-Orimuskatu-Mäentakusenkatu -lisäkierrosta kovinkaan korkealle, kuten killerpop aiemmissa viestissä jo itseäni onnistuneesti oikaisikin. Kovin moni tuskin jatkaa linjalla Sammonkadun suuntaan. Jos järki voittaa, ja Rissoon vedetään 29 (tai 19) 18:n sakkolenkin sijaan, se kiertäessään Lahtomäenkadun kautta tarjoaa Aitolahdentien pysäkkiparilla suht. vaivattoman vaihdon 96:een, jos vain aikataulut saadaan edes tyydyttävästi synkkaamaan tältä osin. 96:lle voisi tästäkin syystä asettaa Linnainmaalle ajantasauspisteen vaikkapa Prisman edustan pysäkille Eteläpuistoon päin mennessä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäpä tuli ideoitua jotain uudenlaista Lielahteenkin: http://goo.gl/maps/t4wDR

Eli miksipäs ei niinkin, että 27 käännettäis Vähäniemenkatua Reuharinniemeen ja Ryydynpohjan kautta Siivikkalaan jatkettais idästä linjaa 31 edellen tunnin välein. Tällä järjestelyllä saataisiin palveltua myös Vihattulaa ja Mettistöä, jonne ei nykyisin kulje oikein mitään. Samalla 30 vois reilusti ajella yhtä reittiä suoraan Lielahdenkatua ja myöhemmin Niemenrannan kautta. Ainoa pienehkö pulma olisi tässä Pohtolankadun alkupää, jonne jäisi ainoastaan Siivikkalan linja. Se tarvitsisi ainakin ruuhkassa enemmän kuin 2 vuoroa tunnissa.
 
Tässäpä tuli ideoitua jotain uudenlaista Lielahteenkin: http://goo.gl/maps/t4wDR

Eli miksipäs ei niinkin, että 27 käännettäis Vähäniemenkatua Reuharinniemeen ja Ryydynpohjan kautta Siivikkalaan jatkettais idästä linjaa 31 edellen tunnin välein. Tällä järjestelyllä saataisiin palveltua myös Vihattulaa ja Mettistöä, jonne ei nykyisin kulje oikein mitään. Samalla 30 vois reilusti ajella yhtä reittiä suoraan Lielahdenkatua ja myöhemmin Niemenrannan kautta. Ainoa pienehkö pulma olisi tässä Pohtolankadun alkupää, jonne jäisi ainoastaan Siivikkalan linja. Se tarvitsisi ainakin ruuhkassa enemmän kuin 2 vuoroa tunnissa.

Säilyttäisitkö tässä edelleen linjan 28? Mielestäni tässä hieman aliarvioidaan Ryydynpohkan yhteystarve, vaikka ehdotus on mielenkiintoinen. Voin lämmetä ehdotukselle, jos Ryydynpohjan vuoroväli on arkisin vähintään 30 min ja sunnuntaisinkin vähintään 60 min. Yhdistäisin ehkä mieluummin ehdottamasi Ryydynpohja-Mettistö-yhteyden tulevaan linjaan 7 (Keskustori-Pere).

Pistä ideaa kuitenkin ihmeessä eteenpäin.
 
En osaa ottaa kokonaisuuteen kantaa enkä otakaan, mutta linjan 30 kohdallahan suuri kuormitus johtuu Hervannan pään suunnittelusta. Se kiertää alkuvaiheessaan siellä niin ison lenkin että viimeistään Hervannan keskustan uusien asuntojen kohdalla tulee aina täyteen. Siellähän meinattiin joku vuosi sitten myllätä linjat 23 ja 30 uudestaan, mutta esitys vedettiin melko loppuvaiheessa pois ehkäpä hervantalaisten vastustuksen vuoksi.
 
Tässäpä tuli ideoitua jotain uudenlaista Lielahteenkin: http://goo.gl/maps/t4wDR
Edellisen ideoinnin jatkoksi voisi esittää, että linjan 30 tilalle Lentävänniemeen vedettäisiinkin linja 23. Sillä on nykytilanteessa linjan 16 kanssa sopivampi aikataulukin. Eihän Lentävänniemeen tarvitse missään nimessä vartin vuoroväliä esimerkiksi pyhinä. Mikäli Vähäniemenkadun tarjonnan hoitaisi linja 27 kuten ehdotin, voisi 23 ajaa suoraan Lielahdenkatua. Tihentämällä ruuhka-ajan vuorovälin 10 minuuttiin täsmäisi se porrastuksen kannalta kaavaillulle linjan 13 (14) muutokselle Tieteenkadulla, jonka ansiosta ko. kadunpätkällä vuoroväli kohoaisi parhaimmillaan tasaiseen 5 minuuttiin. 10 minuutin vuoroväli täsmäisi myös sen ajatuksen kanssa, että reitti siirtyisi Sammonkadulle. Vastaavasti päiväsaikaan 20 minuutin vuorovälillä, kuten kuukanko huomautti, aikataulut on mahdollista porrastaa myös linjojen 17 ja 25 kanssa.
 
Takaisin
Ylös