Seinäjoen paikallisliikenne

Sen sijaan tilaajan suunnittelemien linjastojen ja aikataulujen sekä lipunhintojen houkuttelevuus on Suomessa todistettavasti 2-3 kertainen, kun verrataan vaikkapa Turun ja Tampereen bussiliikennettä Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon tai Lahteen.

Onkohan tässä tehty ollenkaan skaalausta paikkojen koon ja liikennetarjonnan suhteen? Vai pelkästään laskettu paljonko enemmän väkeä kulkee joukkoliikenteessä Turussa ja Tampereella suhteessa näihin merkittävästi pienempiin paikkakuntiin verrattuna? Kyllähän sen siten saa helposti näyttämään "houkuttelevammalta" kun matkustajapotentiaali on merkittävästi suurempi sekä liikennemäärä on merkittävästi suurempi...
 
Ultrixille, tiedoksi, että kilpailutettu sopimus tuli paljon kallliimmaksi, kuin entinen itsekannattava+ostot

Eihän entinen ollut itsekannattavaa, vaan tappiollista, ja sen takia Veolia halusi lopettaa vanhan linjaliikennelupiin perustuvan liikenteensä. Kun kerran vanha liikenne oli tappiollista, niin tottakai hinta nousee siirryttäessä ostoliikenteeseen, kun liikennöitsijä haluaa liikenteestä voittoa.

Näin liikenteen kilpailuttaminen pitäisi tehdä aina ja koko maassa. Jos lipputulot menevät t(/p)ilaajalle, jokaisesta autoon nousevasta asiakkaasta tulee liikennöitsijän kannalta haittatekijä.

Nettokustannuskilpailutus toimii hyvin alueilla, joissa on vain yksi liikennöitsijä. Pienemmät kaupungit ovat yleensä tälläisiä ja samaa mallia voi soveltaa myös keskisuurissa kaupungeissa. Silloin liikennöitsijän tehtäväksi voi antaa myös liikenteen suunnittelun.

Suurissa kaupungeissa koko kaupungin liikenteen kilpailuttaminen yhtenä pakettina olisi liian suuri kohde. Siksi syntyy tilanne, jossa samoja reitinosuuksia menee väkisinkin monen eri liikennöitsijän busseja. Silloin lipputulojen tai edes niiden osan antaminen liikennöitsijälle on ongelmallista, koska lipputulot voivat riippua paljon siitä, minkä yhtiön bussi sattuu menemään sopivammin osuudella, jossa menee useita linjoja. Tilanne muuttuu usein sopimuskauden aikana ja yksikään liikennöitsijä tuskin olisi valmis ottamaan sitä riskiä, että tilaajan tekemä aikataulumuutos veisikin matkustajat linjalta. Lipputulopohjaisia bonuksia voidaan antaa linjoilla, jotka ovat selvästi riippumattomia muista linjoista.
 
Miksi niitä tarjouskilpailuja sitten ollenkaan järjestää jos kerran kaikkien kustannukset ovat samat?

Siksi kun ollaan EU:n jäseniä. Lisäksi en tarkoittanut tietenkään sitä, että tarjoajilla ei olisi eri kustannuksia, vaan sitä, että Tampereen, Turun ja YTV:n sekä toisaalta suurten linjalupaliikennekaupunkien välillä ei ole operointikustannuksissa merkittäviä eroa suhteessa suoritteihin. Ko. kaupunkien liikennöitsijä ei ole pärjännyt Turun kilpailutuksissa.

---------- Viesti lisätty kello 15:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:00 ----------

Onkohan tässä tehty ollenkaan skaalausta paikkojen koon ja liikennetarjonnan suhteen?

Tietenkin 2-3 kertaa suuremmat suhteessa asukasmäärään. Tarjontaan suhteessa ero on pienempi, mutta silti suuri.

Käytin ko. esimerkkejä, koska Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun kaupunkirakenne on samankaltainen kuin Turussa ja Tampereella eli niissä on mm. suuria kerrostalolähiöitä joukkoliikennematkan päässä keskustasta.

Joka tapauksessa, miten tahansa pyöritetäänkin, niin silloin kun kaupunkirakenne on vastaavankaltainen, linjalupaliikenteen matkamäärä on noin 25%-50% tilaaja-tuottaja-mallisesta liikenteestä. Samaa tulosta osoittaa niin seutuliikenteen vertailu keskuskaupunkiin kuin Turun ja Tampereen vertailu keskisuuriin.

Onneksi linjalupaliikenne loppuu 3.12.2009. TJ tosi vähän. Sen jälkeen toki kärsitään muutama vuosi siirtymäajoista.
 
Eihän entinen ollut itsekannattavaa, vaan tappiollista, ja sen takia Veolia halusi lopettaa vanhan linjaliikennelupiin perustuvan liikenteensä. Kun kerran vanha liikenne oli tappiollista, niin tottakai hinta nousee siirryttäessä ostoliikenteeseen, kun liikennöitsijä haluaa liikenteestä voittoa.

Tot mooses halusi ja haluaa. Ei sitä nyt kukaan tappiolla tee. Varsinkin kun katsoo kalustoa suhteessa matkustajamääriin. Eilen puolen päivän tietämissä ajettiin Nurmoon 57 paikkaisella puolituristi-Fiftyllä. Harrastelijaa asia toki miellytti, mutta jos nyt ajatellaan taloudellisesta näkökulmasta niin paljon järkee siinäki? Matkustajia oli yhden kierroksen aikana alle 10. Ei siis ihmekkään, että liikennöitsijä halusi lopettaa liikennelupaliikenteen, joka oli selvästi tappiollista ja kun tuli ostoliikenne niin tehtiin kalliimpi tarjous ostajalle. Lipputulot ovat omien havaintojen mukaan kyllä hyvin pieni osa tuloista liikennöitsijälle, jos se saa pitää ne lippurahat..
 
Hei vain uudelta foorumilaiselta.

Teillä kaikilla on vakaa käsitys, että Veolian paikallisliikenne on ollut tappiollista. Onko tästä jotain tilastoa nähtävillä vai mistä vedätte nuo johtopäätöksenne?
 
Vuodenvaihteessa on tapahtunu pientä muutosta - linjalla 10 ajetaan lauantaisin samaa reittiä kuin arkisinkin, Soukkajoelle ajetaan tunnusten 1zz/1zzz sijaan linjana 5 ja Nurmon koulukeskukselle suorempaa reittiä 4B:nä (aiemmin 4P)
 
Ilkasta löytyi uutinen paikallisliikenteen reittioppaasta.
http://seinajoki.matkahuolto.info
Hienoa, että Seinäjoellekin sellainen on saatu.

Maaseutukaupunkien reittioppaissa on mielestäni se vika, että ne kertovat vain paikallisliikenteestä, joka palvelee yleensä vain suppeaa taajama-aluetta. Seinäjoellakin reittiopas neuvoo kävelemään esimerkiksi Ylistaron kaupunginosasta 26 kilometriä. Mielestäni olisi hyvä, jos reittiopas kertoisi tällaisissa tapauksissa, että se kattaa vain rajatun alueen tai vain rajatun bussiliikenteen eikä koko kunnan aluetta ja kaikkia vuoroja. Se voisi myös neuvoa MH:n kaukoliikenteen aikatauluhakuun sen sijaan, että kehottaa kävelemään todella pitkiä matkoja. Ylistaron tapauksessakin käy ilmi, että sieltä kulkee esimerkiksi huomenna kuusi vuoroa Seinäjoen keskustaan.
 
Maaseutukaupunkien reittioppaissa on mielestäni se vika, että ne kertovat vain paikallisliikenteestä, joka palvelee yleensä vain suppeaa taajama-aluetta. Seinäjoellakin reittiopas neuvoo kävelemään esimerkiksi Ylistaron kaupunginosasta 26 kilometriä. Mielestäni olisi hyvä, jos reittiopas kertoisi tällaisissa tapauksissa, että se kattaa vain rajatun alueen tai vain rajatun bussiliikenteen eikä koko kunnan aluetta ja kaikkia vuoroja. Se voisi myös neuvoa MH:n kaukoliikenteen aikatauluhakuun sen sijaan, että kehottaa kävelemään todella pitkiä matkoja. Ylistaron tapauksessakin käy ilmi, että sieltä kulkee esimerkiksi huomenna kuusi vuoroa Seinäjoen keskustaan.

Ymmärrän näkökulmasi, itsekin kaipaan reitityksiä äärirajoilta toiselle. Mutta eipä esim HSL:n opaskaan kerro Landbossa Porvoon pikavuoroja eikä Keimolassa Tampereen pikavuoroja, vaikka täydentäisivät muuta liikennettä tarjoten huomattavasti enemmän yhteyksiä.

Seinäjoellahan _paikallisliikenne_ on hinnoiteltu ihan eri tavalla kuin kaukoliikenne, joten varmasti oikea ratkaisu onkin ollut keskittyminen paikallisliikenteen numerolinjoihin, jolla voidaan tavoitella suurien massojen kulkua. Kaukoliikenteen aikataulut tiedetään hakemalla paikasta toiseen paikkaan kaupunginosan/kylän tarkkuudella, mutta paikkurissa pysäkin. Ja tähän rakoon opas iskeekin parhaiten - ei tarvitse erikseen selvittää, mitä linjoja milläkin alueella kulkee, senkun etsii kotiosoitteen ja määräpaikan perusteella.
 
Seudullinen linjakartta vs. Reittiopas

Ja tähän rakoon opas iskeekin parhaiten - ei tarvitse erikseen selvittää, mitä linjoja milläkin alueella kulkee, senkun etsii kotiosoitteen ja määräpaikan perusteella.

Pahoittelen lievää off-topicia, jos tämä keskustelu tästä vielä rönsyilee niin vko tai kuukanko siirtänee keskustelun asianmukaiseen ketjuun.

Reittiopas ei kuitenkaan tee erillistä linjakarttaa missään nimessä turhaksi, sillä tärkeää on myös tietää, onko ylipäätään mahdollista päästä johonkin tiettyyn paikkaan bussilla, ja mitä kautta sinne pääsee.

Tähän saumaan esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla voisi iskeä seudullinen linjakartta. Ihmettelen Tampereen kaupunkiseudun (kuntien) / Matkahuollon / Paunu-Länskä-Veolia-&co-koalition saamattomuutta asiassa, miksi 1990-luvun lopun jälkeen ei ole julkaistu seudullista linjakarttaa ja miksi se edellinenkin versio on ollut täysin kuriositeettikamaa kuulemma alle 100 kpl painoksella. Matkahuolto on sentään jaksanut julkaista seutu-reittioppaan, luulisi siinä olevan enemmän työtä kuin yksinkertaisessa kartassa.
 
Seinäjoen paikallisliikenteestä voi havaita nyt Veolian autot #138, #139, #367, #371 sekä #233
 
Kuulin, että elokuussa siirtyy Seinäjoen paikkuri Veolialta Härmän Liikenteen hoitoon

---------- Viesti lisätty kello 22:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:41 ----------

Nyt sain jännää tekstiviestiä, edellämainitun Seinäjoen katurin lisäksi Härmän liikenteelle siirtyy Alajärven sekä Ylistaron kouluvuorot päivämäärällä 15.8 ja loput Veolia West´stä Satakunnan Liikenteelle. Että olikin isommasta bisneksestä kyse.
 
Takaisin
Ylös