Viestiketju: Kemin paikallisliikenne

Otapas Jouni ensi kerralla kamera mukaan, että Ohvi-miehen jo aikoinaan Telkkarimainoksessa meidät etelän asukit tietämättömiksi julistaminen ei käy toteen

Ihan mielellään näkisin kuvia noista Heiskasista ja GL:n paikkureista tositoimissa kylänraitilla. Yksi niistä harvoista taajamista, mistä en ole koskaan nähnyt kenenkään ottamaa bussikuvaa yhdellekään näillä kolmesta major-foorumeista, jotka aiheeseen nykyisin liittyy.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Oman käsitykseni mukaan siellä on autona HTL-771

Leppävirran kuvassa on ainakin kovasti samannäköinen bussi: ei keskiovea, linjanumerolle oma "lokero" tuulilasin yläpuolella. Yritän muistaa kameran seuraavalla kerralla.

Kyllä siellä on HTL-771 autona nro 3, ennen Kuopio 1. Alunperin Lahdesta Koivistolle tuli kaupan myötä Lahden Linjoilta.

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

En löytänyt aiheesta ketjua, joten avaan uuden.

Kemissä on nykyään kaksi paikallisliikenteen linjaa.

--- cut ---

Kemin paikallisliikenne on vuosien myötä kuihtunut aika vähiin. Noin 35 vuotta sitten liikennettä oli noin seitsemällä linjalla noin kahdeksalla bussilla. Heiskasen lisäksi linja-autojen kyljissä luki Miilumäkeä ja Hietalaa.

Alamäkeä on menty Kemissäkin, onko Kemissä yhteiskunta ottanut osaa lainkaan paikallisliikenteeseen vai onko se ollut "vain" liikennöitsijöiden liiketoimintaa? Tiedätkö, onko esim. työmatkavuoroissa ollut mukana ammattiliiton osaston tai työnantajan tukea vai onko nekin ajettu / ajetaan liiketoimintaperiaatteella?

Minkälaisen historian kautta Koiviston Auto -konserni on päätynyt Kemiin paikallisliikennöitsijäksi?

Kemi-Tornio -välillä menee kiitettävän usein busseja, ja nyt on alueella mainoskampanja 60 euron seutulipusta. "Säästät tuhansia euroja, kun vaihdat auton seutulippuun!" Sillä pääsee sitten etelän lämpöön. Osaako joku sanoa, onko noita kampanjoita muillakin Kemi-Tornion ja Rovaniemen kokoisilla seutukunnilla?

Kemi-Tornio -seutukunnan kehittymiselle olisi kyllä loistavaa tunnin välein liikennöivä paikallisjuna. Käyttäjämäärät olisivat aivan toista kuin nykyään bussien, ja yhteistyön mahdollisuus mm. ammatillisten oppilaitosten välillä olisi helppoa, eikä nimellistä, kuten nykyisin. Raahesta Haaparannalle vain kiskobussi tai jos saadaan sähköt niin vaikka Sm4.

Alunperin kirjoittanut Wänskä

Kemi-Tornio -välillä menee kiitettävän usein busseja, ja nyt on alueella mainoskampanja 60 euron seutulipusta.

Arkisin vuoroväli onkin mukavan tiheä (tosin ei mitenkään säännöllinen), mutta sunnuntaisin vuoroja kulkee vain muutamia ja nekin SS-vuoroja, jotka eivät peräkkäisistä pyhäpäivistä ensimmäisinä kulje. Lauantai-iltaisinkin vuoroväli on luokkaa 4 tuntia.

Alunperin kirjoittanut Miska

Arkisin vuoroväli onkin mukavan tiheä (tosin ei mitenkään säännöllinen), mutta sunnuntaisin vuoroja kulkee vain muutamia ja nekin SS-vuoroja, jotka eivät peräkkäisistä pyhäpäivistä ensimmäisinä kulje. Lauantai-iltaisinkin vuoroväli on luokkaa 4 tuntia.

Joo totta, ajattelinkin ehkä äkkinäisesti työssäkäyntiä, silloin niitä menee usein. Mutta vuorovälit ovat tosiaan aivan sekavat! 45 min, puoltoista tuntia, 25 min, kaksi tuntia ym. Tunnin välein liikennöivä juna olisi toista luokkaa ja voisi kulkea viikonloppuisinkin.

Torniossa ja Haaparannalla asemat sijaitsevat valitettavan kaukana keskustoista. On vaikea kuvitella, kuinka juna toisi paremman palvelun kuin keskustasta lähtevä, moottoritietä Kemiin suhauttava linja-auto. Vai ovatko kiskot jokin lisäarvo sinänsä? Haluavatko ihmiset todella ensin kävellä junalle, kun kokonaismatka-aika ei kuitenkaan ole erityisen kilpailukykyinen bussin kanssa? Tosin nykyinen bussiliikenne on runsaudestaan huolimatta hieman sekavaa ja ajoittain tarjonnassa on puutteita. Selkeys ei edellytä välttämättä kiskoja.

Koiviston Auto on mukana Kemin paikkurissa siitä syystä, ettei Veljekset Salmela kokenut muilta liikennöitsijöiltä perittyä, loppuaikoina varsin sekavaa numeroimatonta Keminmaan suunnan paikallisliikennöintiä järkeväksi ja jätti jäljelle pääasiassa pidemmälle ajavat vuorot. KA:lla oli postin peruja toimintaa Kemissä, mikä loi edellytykset tuon paikallisliikenteen hoitamiseksi. KA osaa haluttaessa hoitaa juuri tuo tyyppistä liikennettä kohtalaisen tehokkaasti.

Olen huvin vuoksi mennyt Veitsiluodon paikkurilla muutaman kerran. Etenkin tehdasalueen kautta ajaminen on hauska lisä, ja molemmilla kerroilla on vieläpä päästy yksimielisyyteen kuljettajan kanssa sopivasta meno-paluu -taksasta samassa autossa. Matkustajien paljous yllätti, matkustajavirta on jatkuvaa. Linjan pituus on sopiva; se on helppo hoitaa tunnin kierrolla. Keskustan yksisuuntaista silmukkaa osasivat matkustajatkin hyödyntää - linja on selkeämpi kuin miltä se aikataulussa näyttää. Kuljettaja vaihtui eräällä sen silmukan pysäkillä, taas osoitus tehokkuudesta. Kuljettajan mukaan tuolloin liikenne oli itsekannattavaa maantaista lauantaihin, harvaa sunnuntailiikennettä kaupunki tuki jonkin verran. Liikennöitsijä oli kuulemma todennut sunnuntailiikennöinnin liian tappiolliseksi ja se keskeytyi joksikin aikaa. Kuitenkin säännöllisiä käyttäjiä oli melko paljon ja he olivat aktiivisesti yhteydessä kaupunkiin, mikä sai rahahanat aukeamaan.

Alunperin kirjoittanut Miska

Arkisin vuoroväli onkin mukavan tiheä (tosin ei mitenkään säännöllinen)...

Pikkulinnut laulavat, että ensi kesänä alkavan ajokauden myötä olisi odotettavissa rytmikkäämpää liikennettä (Kemi-Tornio).

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

onko Kemissä yhteiskunta ottanut osaa lainkaan paikallisliikenteeseen

Ossi Hedmanin kirjoittamasta Kemin kaupungin historian 2. osasta sivulta 372 sitaatti: "... kaupunginhallitus esitti valtuustolle 14.2.1947, että kaupunki ryhtyisi harjoittamaan sisäistä linja-autoliikennettä. ... Valtuusto hyväksyi esityksen äänin 25-7. Myönteisestä periaatepäätöksestä huolimatta hanke vähitellen hautautui." Teos julkaistu 1976. Ehkä kaupungin tueksi voi laskea osakkuuden linja-autoasemakiinteistössä? Otettu käyttöön 15.12.1961. Vuonna 1964 Kemin linja-autoasemalta lähti päivässä 165 paikallisvuoroa ja 37 kaukovuoroa. Väliaikainen linja-autoasema oli sijainnut Kauppatorin hallirakennuksessa. Kevääseen 1949 saakka linja-autot olivat lähteneet "Shellin huoltoaseman vaiheilta".

Kun olen ollut noin neljännesvuosisadan enimmäkseen poissa paikkakunnalta, en tiedä kaikkia politiikan viimeisimpiä kiemuroita. Arvaan, että kaupunki tukee Kemi-lippua (37 eur) ja seutulippua (60 eur) sekä ostaa ainakin palveluliikennettä ja ehkä muutakin.

Vaikka Kemissä paikallisliikenne onkin ollut kuihtumaan päin, on ehkä hyvä huomata, että Veljekset Salmelan aikana Tornion-vuorojen määrä on selvästi kasvanut. Kun ennen vanhaan M-P vuoroja meni yleensä kerran tunnissa, niin nyt useina tunteina kaksi tai kolmekin. Iltaliikennettä on paljon enemmän. Pitkään 19.55 kiskoauto oli päivän viimeinen yhteys Tornioon, 19.35 lähti Pohjolan Liikenne Kolariin ja M-P 18.20 P.Nurminen Tornioon.

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Ossi Hedmanin kirjoittamasta Kemin kaupungin historian 2. osasta sivulta 372 sitaatti: "... kaupunginhallitus esitti valtuustolle 14.2.1947, että kaupunki ryhtyisi harjoittamaan sisäistä linja-autoliikennettä. ... Valtuusto hyväksyi esityksen äänin 25-7. Myönteisestä periaatepäätöksestä huolimatta hanke vähitellen hautautui."

Ehkä jonkun pitäisi huomauttaa jollekin valtuutetulle, että hei, 61 vuotta sitten tehtyä päätöstä ei ole kai vielä kumottu, ruvetaan toteuttamaan Kemin kaupungin liikennelaitosta!

Mites Kemissä lienee palvelulinjojen tilanne, ajetaanko siellä paljon sellaisia? Googlettamalla löytyy että SoTe ajeluttaa kansalaisia kolmella linjalla, nimet ovat "pohjoinen", "itäinen" ja "eteläinen". Lukee tiedotteessa että ovat kaikelle kansalle avoimia mutta autot ovat erityisesti vammaisille ja vanhuksille soveltuvia. Liekö tällä kovasti suosiota kansan keskuudessa?

En huomannut aikatauluista muuta kuin että ovat niin joustavia että voi kutsunakin toteuttaa. Liekö tässä liikennöitsijänä kunta itse, tässähän se kaivattu liikennelaitos sitten on.