Rovaniemellä paikallisliikenteen kehitysintoa

Liittynyt
4 Heinäkuu 2006
Viestit
310
Rovaniemen paikallisliikennekurjuus näyttää saaneen joukon asiasta kiinnostuneita liikkeelle ainakin www-sivun laatimisen verran. Aineistoa sivuille on haalittu mm. tältä forumilta tutuista lähteistä. Ihan hienoja sivuja on koodattu.

Sivuun voi tutustua osoitteessa http://www.rovaniemenjoukkoliikenne.net/

Asiaa promovoitiin mm. paperisilla tarroilla yliopiston pääsisäänkäynnin ovissa, sitä kai sanotaan töhrimiseksi tai ilkivallaksi jossain. Mutta ääni on saatu kuuluviin.
 
Sentään tuoltakin löytyy taikasana raitiovaunu - varmin keino pikkukaupungissa huolehtia siitä, että koko kehittämishanke saa arveluttavan leiman. Uskon uudenlaiseen liikennöintimalliin siirtymisen (tilaaja-tuottaja) alkavan Suomessa jossain muualla kuin Rovaniemellä. Toki edelläkävijä saa puolestani löytyä pohjoisestakin.

Ymmärtääkseni Rovaniemen paikallisliikenteessä on vielä se, nykyään muualla lähes tuntematon tilanne, jossa useat liikennöitsijät hoitavat hommaa ja oikeastaan kaikenlainen kehittäminen voi viedä jonkin matkustajan toisen liikennöitsijän vuorosta. Tämä hankaloittaa linjaston uudistamista kun kukaan ei saa poiketa omalta liikennealueeltaan.

Jos kaupunki ottaisi todella joukkoliikenteen asiakseen, voisi linjaston järjestellä kokonaan uudestaan siten, että saataisiin aikaiseksi edes pari säällisesti liikennöityä paikallislinjaa. Tuo voisi onnistua ihan liikenneluvinkin, jos kaupunki vain olisi tiukkana asiassa. Normaalista paikkurista voi sitten ajan kuluessa kehkeytyä vaikka mitä.

Voimavarojen käyttö raitiovaunujen, radan varteen kaavoittamisen ja yölinjojen miettimiseen ei tuo tulosta. Samalla vaivalla voisi suunnitella jotain realistista. Järkevät suunnitelmat oikein esilletuotuina voisivat jopa mennä läpi, kun kumminkaan pikkukaupungissa ei sinänsä omaa ymmärrystä joukkoliikennettä kohtaan usein paljoa ole.
 
Asiaa promovoitiin mm. paperisilla tarroilla yliopiston pääsisäänkäynnin ovissa, sitä kai sanotaan töhrimiseksi tai ilkivallaksi jossain. Mutta ääni on saatu kuuluviin.

Ymmärrän paperitarrojen levittäjiä, vaikka epäsiistejähän ne ovat. Nykyään on kovin vähän tilaa mainostaa asiaansa paikallisesti epäkaupallisesti. Ne harvat paikat, joihin ilmoituksia saa laittaa, ovat täynnä ilmoituksia ja niitä harva jaksaa katsoa läpi. Netissä taas saa valtakunnallista yleisöä, mutta ei niinkään paikallista, sillä ihmiset eivät löydä. Hyvä, että kiinnostusta on pienemmissäkin kaupungeissa!
 
Sentään tuoltakin löytyy taikasana raitiovaunu - varmin keino pikkukaupungissa huolehtia siitä, että koko kehittämishanke saa arveluttavan leiman. Uskon uudenlaiseen liikennöintimalliin siirtymisen (tilaaja-tuottaja) alkavan Suomessa jossain muualla kuin Rovaniemellä. Toki edelläkävijä saa puolestani löytyä pohjoisestakin.

Ymmärtääkseni Rovaniemen paikallisliikenteessä on vielä se, nykyään muualla lähes tuntematon tilanne, jossa useat liikennöitsijät hoitavat hommaa ja oikeastaan kaikenlainen kehittäminen voi viedä jonkin matkustajan toisen liikennöitsijän vuorosta. Tämä hankaloittaa linjaston uudistamista kun kukaan ei saa poiketa omalta liikennealueeltaan.

Jos kaupunki ottaisi todella joukkoliikenteen asiakseen, voisi linjaston järjestellä kokonaan uudestaan siten, että saataisiin aikaiseksi edes pari säällisesti liikennöityä paikallislinjaa. Tuo voisi onnistua ihan liikenneluvinkin, jos kaupunki vain olisi tiukkana asiassa. Normaalista paikkurista voi sitten ajan kuluessa kehkeytyä vaikka mitä.

Voimavarojen käyttö raitiovaunujen, radan varteen kaavoittamisen ja yölinjojen miettimiseen ei tuo tulosta. Samalla vaivalla voisi suunnitella jotain realistista. Järkevät suunnitelmat oikein esilletuotuina voisivat jopa mennä läpi, kun kumminkaan pikkukaupungissa ei sinänsä omaa ymmärrystä joukkoliikennettä kohtaan usein paljoa ole.


Ainakin sillä raitiovaunulla saa ihmetystä aikaiseksi. Ehkä pääsee paikallislehteen ja syksyllä valtuustoon? Todennäköisesti sillä saa myös aikaiseksi sen ettei oteta kovin vakavasti sitten muutakaan asiaa. No, se on vain oma arvaukseni, ehkä saakin.

Rovaniemellä liikennöivät ainakin neljä (4) eri yhtiötä paikallisliikennettä. Pikakuljetus Rovaniemi Oy, Liikennöitsijä K. Kittilä Ky, Linjaliikenne A. Koivula Oy sekä Ketosen Liikenne Oy. Kilpailevat tietenkin keskenään mutta todellisuudessa eivät kai juurikaan samoista asiakkaista vaan henkilöautoa vastaan kukin tahollaan. Mutta, kyllä, kuten sanoit niin on varmastikin s.e. kaikki kehittäminen voi viedä itseltä jotain, jolloin lähtökohtaisesti ei tehdä mitään vaan kurjistutaan edes kaikki yhtä matkaa.

Tuossa tiheydessä kuitenkin toimii sellainen "hauskuus", matkustaessani yhtä vuoroa josta olin vaihtamassa toiseen, kuljettaja otti LA-puhelimella yhteyttä vaihtovuorooni ja kertoi että hänellä on potilas tulossa, odotatko hetkisen vaihtopysäkillä. Odotti ja vaihdoin autoa. Ei onnistu YTV:llä.

Minusta on kovasti mukava nähdä että asiaan on innostusta Rovaniemenkin kokoisissa keskuksissa. Olen samaa mieltä kanssasi suunnitelmien realistisuudesta, mutta jotain jyviä niissä silti on; Rovaniemellä on kuntaliitoksen jälkeen todella valtavat maa-alat pitkine etäisyyksineen missä kuntalaiset ovat siroteltuina. Väestörakenne on menossa jyrkästi vinoon etenkin syrjempänä. Niillä seuduin asuvien kuntalaisten pakkomuutot eivät tullene kysymykseen jolloin ihan lakisääteistenkin palvelujen tarjoaminen vaatii matkustamista. Joko palvelu kuntalaisen luo tai kuntalainen palvelun luo. Palveluliikenteen määrä tulee varmasti kasvamaan kaikissa kunnissa mutta etenkin ison pinta-alan kunnissa joissa vielä kansalaisia syrjäkylilläkin on, joudutaan luomaan liikenneverkostoja. Sellaisen luomisessa, joka on ihan taatusti kaikkea muuta kuin itsekannattavaa toimintaa, olisi ihan hyviä mahdollisuuksia luoda aktiiviväestön joukkoliikennettä yhdessä ei-aktiiviväestön palveluliikenteen kanssa. En osaa sanoa miten se käytännössä vaikkapa Rovaniemellä toteutettaisiin, mutta kai siinä ainakin tutkimista olisi. Saapahan joukkoliikennekonsultti leivän suuhunsa jos ei muuta.

Rovaniemellä varmaan kuitenkin ollaan sellaisenkin tilanteen edessä että kansalaisten ”pakkosiirtoja” alkaa tapahtua. Väestö varmaankin keskittyy kuntakeskukseen markkinakäden ohjaamana kun kauppapalvelut näivettyvät lopullisesti syrjempää. Pakkosiirtoväestön asuttaminen on todennäköisempää vuokra-asumismuotoon koska syrjäkylien kiinteistöjen arvoilla ei hankita uudistuotannon asuntoja jolloin kunnan asuntotointa varten tehtävällä kaavoituksella voidaan kaupunkirakennetta muokata. Rovaniemellä kunta on myynyt oman vuokra-asuntoyhtiönsä jo pois mutta kaavamonopoli tietenkin yhä on.
Ehkä niistä jotain voisi tullakin mutta tarvitaan päättäjiä joilla on näkemyksiä ja kykyä (kannatusta) toteuttaa asioita. Se ei ole erityisen rovaniemeläistä sinällään.
 
Sellaisen luomisessa, joka on ihan taatusti kaikkea muuta kuin itsekannattavaa toimintaa, olisi ihan hyviä mahdollisuuksia luoda aktiiviväestön joukkoliikennettä yhdessä ei-aktiiviväestön palveluliikenteen kanssa.

Maaseudulle vievät harvakseltaan pikkubusseilla liikennöitävät reitit voisivat muodostaa eri kautta reititettyinä kaupungissa joukkoliikenteen rungon. Useampi maaseutualueen linja koottaisiin tiheän vuorovälin runkoreiteiksi. Tätä palvelua täydennettäisiin ruuhka-aikaan kaupunkialueen sisäisillä reiteillä, jotka olisivat selkeyden vuoksi identtisiä maaseutureittien kanssa taajaman rajalle asti. Nämä ruuhkalähdöt ajettaisiin tarvittaessa isommilla busseilla.

Hiljaiseen aikaan ajettaisiin kutsuliikenneperiaatteella. Kaupungin sisällä olisi joka tapauksessa pikkubusseilla aikataulujen mukaan ajettava reitti, mutta se jatkaisi kaupungin rajalta maaseudulle päin vain kutsutilausten perusteella. Näin vältettäisiin pitkien matkojen ajaminen tyhjänä, mutta turvattaisiin kätevä joukkoliikenne kaupunkialueen asukkaille.

Rovaniemen erikoisuuksiin kuuluvat joet (Ounasjoki, Kemijoki). Haja-asutus on nauhoina jokien varsilla, joka helpottaa linjojen muodostamista, mutta siltoja on harvassa. Näin joudutaan ylläpitämään kahta vajaakäytöllä olevaa reittiä ja kutsutilaustenkin poimiminen on hankalaa, jos yksi tilaus on toiselta puolelta jokea ja toinen toiselta puolelta.
 
Viimeksi muokattu:
Oikein hieno suunnitelma kyllä, mutta hieman kyseenalaistan noita bussilinjoja: liian vähän heilureita ja liian isot ympyrät linjojen päissä. Toki vähän väestöpohjan omakotialueilla ympyrät saattavat olla pakollisia, mutta silti hidastavat joukkoliikennematkoja, ainakin jos päätepysäkkiajat ovat pitkiä.

Ehdotetun linjaparin 3A/3K pilkkoisin kahdeksi linjaksi, jotka limittyisivät osin ja joilla olisi yhteiset päätepysäkit, tai sitten ottaisin vielä vahvemmin esikuvaksi Helsingin 3B/3T:n, jolloin linjan päissäkin liikennöitäisiin molempiin suuntiin: toiseen suuntaan 3A ja toiseen 3K.

Raitioliikennettä periaatteessa kannatan Rovaniemellekin, jos siinä vain on jotain järkeä. Esitetty 150 miljoonan linjasto vaikuttaisi olevan rankasti tappiollinen kulkiessaan suht. harvaan asutuilla alueilla. Olisi kiva tietää, paljonko arvioidaan matkustajia tulevan per vuoro kymmenen välein kulkeviin raitiovaunuihin Rovaniemellä, mahtaisivatkohan täyttää edes Aavevaunua. Liikkeelle kannattaisi lähteä keskustan, rautatieaseman ja Eteläkeskuksen ilmeisesti kasvavan alueen välisellä runkoyhteydellä ja hoitaa muut alueet linja-autoin niin kauan, kunnes raitioliikenteen rakentaminen on kannattavaa.
 
Raitioliikennettä periaatteessa kannatan Rovaniemellekin, jos siinä vain on jotain järkeä. Esitetty 150 miljoonan linjasto vaikuttaisi olevan rankasti tappiollinen kulkiessaan suht. harvaan asutuilla alueilla. Olisi kiva tietää, paljonko arvioidaan matkustajia tulevan per vuoro kymmenen välein kulkeviin raitiovaunuihin Rovaniemellä, mahtaisivatkohan täyttää edes Aavevaunua. Liikkeelle kannattaisi lähteä keskustan, rautatieaseman ja Eteläkeskuksen ilmeisesti kasvavan alueen välisellä runkoyhteydellä ja hoitaa muut alueet linja-autoin niin kauan, kunnes raitioliikenteen rakentaminen on kannattavaa.

Ei taida olla koskaan kannattavaa. On olemassa jo katuverkko jota pitkin kulkea kumipyörällä. Kaikille muille pitää rakentaa oma verkko lisäksi ja niitä rakentamiskuluja ei saa katettua säästöillä. Jos ongelmana on jo kumipyöräliikenteen kannattavuus, niin lisäinvestointien jälkeen pitäisi käyttäjämäärien suorastaan räjähtää kasvuun että taloudellinen yhtälö toimisi. Eri kuljetusten yhdistämisellä voidaan kasvua saada mutta ei pelkästään sillä että investoidaan kalustoon.

Mainittu metrohanke on muistaakseni paikallisten mediaopiskelijoiden nettisivun harjoitustyö vuosien takaa. Ettei vain olisi tämä ratikkahankekin kieli poskessa tehty...;)

Kiva kuitenkin olisi nähdä oikeatakin joukkoliikenteen kehitysintoa Suomessa.
 
Assamiehen asepalvelusaikaa:
Ajelin muistaakseni Tomminsillan pysäkiltä monena kertana paikallisliikenteen linjoilla 10 ja 11. Ne menivät muisteluni mukaan rautasillan yli ja leirintäalueen sivu sillosen Rovaniemen mlk:n taajamakeskuksen Saarenkylän kautta aina Someroharjulle. Litteroita käytin eniten pikajunilla kulkuun. Asevelvollisia yhteiskuntapalvelijoita kuljetti tuolloin varushenkilökuljetuksina Pikakuljetus.

Muistelen myöskin sellaista, että Saarenkylässä olisi toiminut aikanaan todella mainio grillikioski, ja toisinaan haetutimme taxilla sen maukkaita tuotteita kulkupuomille. Ei tainnut mennä kovin tiuhaan iltabusseja siihen suuntaan siihen maailman aikaan vielä...
 
Viimeksi muokattu:
Hallinnolliset rajat eivät useinkaan ole tarkoitusenmukaisia joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Luulen, että Rovaniemen haja-asutusalueen joukkoliikenteen olisi tulevaisuudessakin paras perustua kaupungin rajat ylittäviin kaukoliikennevuoroihin, poikkeuksena lähinnä Rovaniemi-Muurola-linja.
 
Ei taida olla koskaan kannattavaa. (---) Ettei vain olisi tämä ratikkahankekin kieli poskessa tehty...;)

Luulenpa, ettei kyse ole niinkään vitsistä, vaan tarkoituksesta herättää keskustelua, jopa hiukan rohkeilla ylilyönneillä. Raitiovaunu kieltämättä kuulostaa aika irrationaaliselta idealta, mutta ehkäpä sillä saadaan asia esille.

Käsittääkseni Rovaniemellä on sellainen tilanne, että kun Prisman seutu eli tuo "Eteläkeskus" kasvaa voimakkaasti ja liikenne on etenkin nelostiellä tukossa, jotain on pakko tehdä. Kun kerran Suomessa eletään, kaupunki aikoo tietysti rakennuttaa lisää kaistoja ja eritasoliittymiä nelostielle 46 miljoonalla eurolla. Toimenpiteet lisäisivät entisestään autoilua ja kasvattaisivat entisestään autoilun aiheuttamia rasitteita katuverkolle laajemmalla alueella.

Tuo Rovaniemen Eteläkeskus on pahempi kuin Jumbo, tällä hetkellä sinne menee bussivuoroja vähemmän kuin ihmisellä on sormia. Mutta jos kehitettäisiin joukkoliikennettä nykyiseltä "nollatasolta", niin kyllähän (ainakin meikäläisen maalaisjärjellä) nelostie olisi ihan riittävä nykyisenlaisena, ei tarvitsisi linjata uusia teitä hautausmaan aidanviertä tai pumpata lampia tyhjäksi (kuten nyt on suunniteltu). Itse kun olen aivan uusi tällä foorumilla, niin kysyn, että mitä tekisitte, jos pitäisi ratkaista ruuhkaongelma tietyin kustannuksin, ja kaikki vaihtoehdot olisivat mahdollisia. Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?
 
Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?

Olen aikaisemminkin esittänyt, että luotaisiin maaseudulta alkunsa saava pikkubussijärjestelmä. HKL:n palvelulinjabussien tapaiset pikkubussit kulkisivat maaseudulta harvakseltaan, mutta kaupunkiin saapuessaan yhdistyisivät tiheästi kulkeviksi muutamiksi runkoreiteiksi. Tavalliset bussilinjat voitaisiin lopettaa. Jos lisäliikennetarvetta kaupungin sisällä ilmenee ruuhka-aikana, voidaan näitä runkoreittejä ajamaan laittaa lisäbusseja, jotka päättävät reittinsä kaupungin rajalle. Hiljaisena aikana maaseudun tarjonta riittää kattamaan kaupungin liikennetarpeet. Erittäin hiljaisena aikana voidaan jälleen päättää linjat kaupungin rajalle.
 
Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?

Jos on tässä se painavin sana; kunnan maksuosuudeksi tiehallinnon tien parannustöissä uskotaan jäävän jonkin pienen osan joka taas kuvitellaan saatavan katetuiksi paikallisten urakoitsijoiden ja työläisten kunnallisverotuloista. Pääasia on saada kuntaan investointi.

Kunnan (brutto-)investointia tulee minusta suunnitella jonnekin jos jotain.

Eteläkeskuksen "tukkoisuus" ei ratkenne joukkoliikenteellä kovin helposti. Joku park&ride-tyyppinen voisi ehkä toimiakin, siinä pitäisi koota henkilöautoja joukkoliikenneradan ääreen. Matkustusajat vaan taitaisivat nousta melkoisesti.

Rovaniemellä, kuten monessa muussakin suomalaisessa taajamassa, on ihan perusmurhe joukkoliikenteen järjestämisessä; liian harvassa liian vähän väestöä. Eteläkeskukseen makkaraa ostamaan kokoontuvat suhteellisen vähät kansalaiset suurelta alueelta jolta kaikki bussin, metron, raitiovaunun tai vaikka vesikelkan kyytiin kerättynä saisivat matkustaa koko päivän makkarapaketin perässä. Siksi järjestelmästä tuskin tulisi kovin houkuttelevaa. Siinä tapauksessa kävisi niin että investointi- ja käyttökulut olisi saatu aikaiseksi mutta tulot (rahalliset tai palvelulliset) olisivat hakusessa.

Ehdotuksenani kysymykseesi totean; 1 M€:lla investoi(-nee? jopa kunnan töinä) lämmitetyt odotusterminaalit spreijattaviksi ja rikottaviksi sekä toisella miljoonalla vuosittain ajeluttaa tyhjiä penkkejä liikennevaloetuuksilla keskustan kautta Saarenkylään moottoritien ja Valionrannan kautta rengaslinjalla 10 min. välein virka-aikaan, muulloin harvemmin. Syöttöhän tuolle rengaslinjalle tulee jo muualta valmiiksi. Siis 1 M investointi ja 1 M vuosikulut.
 
Rovaniemellä, kuten monessa muussakin suomalaisessa taajamassa, on ihan perusmurhe joukkoliikenteen järjestämisessä; liian harvassa liian vähän väestöä. Eteläkeskukseen makkaraa ostamaan kokoontuvat suhteellisen vähät kansalaiset suurelta alueelta jolta kaikki bussin, metron, raitiovaunun tai vaikka vesikelkan kyytiin kerättynä saisivat matkustaa koko päivän makkarapaketin perässä. Siksi järjestelmästä tuskin tulisi kovin houkuttelevaa. Siinä tapauksessa kävisi niin että investointi- ja käyttökulut olisi saatu aikaiseksi mutta tulot (rahalliset tai palvelulliset) olisivat hakusessa.

Eli vastauksesi on, että joukkoliikennettä ei kannata kehittää? Olet ollut samaa mieltä jossain muussakin ketjussa jonkun muun kaupungin kohdalla muistaakseni. En ole niin pessimistinen, koska tämä on joukkoliikennefoorumi, vaan yritän kehittää rakentavia ehdotuksia. Joukkoliikenteessä on kuitenkin tulevaisuus.

Eli yhdyskuntarakennetta olisi remontoitava. Kaavoitusta ohjattava joukkoliikennepainotteisesti nauhoiksi teiden varsille ja keskustaan. Aloitettava Sampo-liikenteen mallinen kutsuliikennejärjestelmä, jolla hoidettaisiin etukäteen tehtävien tilauksien perusteella liikennettä haja-asutusalueilla ja hiljaiseen aikaan kaupungissakin. Jos siis tilanne on se, että aikatauluperusteista liikennettä ei ole mielekästä järjestää. Kutsuliikenne voitaisiin tehdä ihan vaan ostamalla kutsuliikenteen reitityspalvelut vaikka Korsisaarelta ja ohjaamalla tilaukset paikallisiin takseihin Rovaniemellä. Rahaa sen vain tarvitsee.
 
Tämä nyt ei suoranaisesti Rovaniemen paikallisliikennettä ole, vaan kertoo yleisesti Lapin julkisesta liikenteestä Lapin Radion uutisista:

koko juttu
Lapin Radio sanoi:
Iltabussi ei vie kylältä kaupungille

Julkisten liikenneyhteyksien puute vaikeuttaa nuorten elämää Lapin harvaanasutuissa kunnissa. Kouluajan jälkeen harrastuksiin tai muihin iltamenoihin ei pääse ilman kallista yksityisautoilua.

Lapin lääninhallituksen liikennehallintopäällikkö Juha Tapion mukaan puutteelliset vapaa-ajanyhteydet ovat myös liikenneturvallisuuskysymys.

Erityisenä ongelmana on koulujen kesäloma-aika, jolloin koululaiskuljetukset loppuvat ja joukkoliikennetarjonta vähenee oleellisesti.

Tästä tulee ongelmia monen nuoren kesätyön tekemiselle, kun työpaikalle ei ole kotoa julkisia liikenneyhteyksiä.

Inarilainen Jenni Parpala asuu palveluiltaan varsin kattavassa Saariselän matkailukeskuksessa, mutta bussiyhteydet ovat hänenkin ongelmanaan.

Viimeinen bussi Saariselältä Ivaloon lähtee kahdelta iltapäivällä ja paluusuuntaan viimeinen bussi starttaa iltapäivällä neljän jälkeen.

Lääninhallituksen liikennehallintopäällikkö Juha Tapio ehdottaa ratkaisuksi kutsujoukkoliikennettä.

- Matkapalvelukeskus voisi yhdistää useita kyytiä tarvitsevia nuoria samaan kimppaan ja tilata taksin, Tapio kertoo.
 
Takaisin
Ylös