Viestiketju: Rovaniemellä paikallisliikenteen kehitysintoa

Sentään tuoltakin löytyy taikasana raitiovaunu - varmin keino pikkukaupungissa huolehtia siitä, että koko kehittämishanke saa arveluttavan leiman. Uskon uudenlaiseen liikennöintimalliin siirtymisen (tilaaja-tuottaja) alkavan Suomessa jossain muualla kuin Rovaniemellä. Toki edelläkävijä saa puolestani löytyä pohjoisestakin.

Ymmärtääkseni Rovaniemen paikallisliikenteessä on vielä se, nykyään muualla lähes tuntematon tilanne, jossa useat liikennöitsijät hoitavat hommaa ja oikeastaan kaikenlainen kehittäminen voi viedä jonkin matkustajan toisen liikennöitsijän vuorosta. Tämä hankaloittaa linjaston uudistamista kun kukaan ei saa poiketa omalta liikennealueeltaan.

Jos kaupunki ottaisi todella joukkoliikenteen asiakseen, voisi linjaston järjestellä kokonaan uudestaan siten, että saataisiin aikaiseksi edes pari säällisesti liikennöityä paikallislinjaa. Tuo voisi onnistua ihan liikenneluvinkin, jos kaupunki vain olisi tiukkana asiassa. Normaalista paikkurista voi sitten ajan kuluessa kehkeytyä vaikka mitä.

Voimavarojen käyttö raitiovaunujen, radan varteen kaavoittamisen ja yölinjojen miettimiseen ei tuo tulosta. Samalla vaivalla voisi suunnitella jotain realistista. Järkevät suunnitelmat oikein esilletuotuina voisivat jopa mennä läpi, kun kumminkaan pikkukaupungissa ei sinänsä omaa ymmärrystä joukkoliikennettä kohtaan usein paljoa ole.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Sentään tuoltakin löytyy taikasana raitiovaunu - varmin keino pikkukaupungissa huolehtia siitä, että koko kehittämishanke saa arveluttavan leiman. Uskon uudenlaiseen liikennöintimalliin siirtymisen (tilaaja-tuottaja) alkavan Suomessa jossain muualla kuin Rovaniemellä. Toki edelläkävijä saa puolestani löytyä pohjoisestakin.

Ymmärtääkseni Rovaniemen paikallisliikenteessä on vielä se, nykyään muualla lähes tuntematon tilanne, jossa useat liikennöitsijät hoitavat hommaa ja oikeastaan kaikenlainen kehittäminen voi viedä jonkin matkustajan toisen liikennöitsijän vuorosta. Tämä hankaloittaa linjaston uudistamista kun kukaan ei saa poiketa omalta liikennealueeltaan.

Jos kaupunki ottaisi todella joukkoliikenteen asiakseen, voisi linjaston järjestellä kokonaan uudestaan siten, että saataisiin aikaiseksi edes pari säällisesti liikennöityä paikallislinjaa. Tuo voisi onnistua ihan liikenneluvinkin, jos kaupunki vain olisi tiukkana asiassa. Normaalista paikkurista voi sitten ajan kuluessa kehkeytyä vaikka mitä.

Voimavarojen käyttö raitiovaunujen, radan varteen kaavoittamisen ja yölinjojen miettimiseen ei tuo tulosta. Samalla vaivalla voisi suunnitella jotain realistista. Järkevät suunnitelmat oikein esilletuotuina voisivat jopa mennä läpi, kun kumminkaan pikkukaupungissa ei sinänsä omaa ymmärrystä joukkoliikennettä kohtaan usein paljoa ole.

Ainakin sillä raitiovaunulla saa ihmetystä aikaiseksi. Ehkä pääsee paikallislehteen ja syksyllä valtuustoon? Todennäköisesti sillä saa myös aikaiseksi sen ettei oteta kovin vakavasti sitten muutakaan asiaa. No, se on vain oma arvaukseni, ehkä saakin.

Rovaniemellä liikennöivät ainakin neljä (4) eri yhtiötä paikallisliikennettä. Pikakuljetus Rovaniemi Oy, Liikennöitsijä K. Kittilä Ky, Linjaliikenne A. Koivula Oy sekä Ketosen Liikenne Oy. Kilpailevat tietenkin keskenään mutta todellisuudessa eivät kai juurikaan samoista asiakkaista vaan henkilöautoa vastaan kukin tahollaan. Mutta, kyllä, kuten sanoit niin on varmastikin s.e. kaikki kehittäminen voi viedä itseltä jotain, jolloin lähtökohtaisesti ei tehdä mitään vaan kurjistutaan edes kaikki yhtä matkaa.

Tuossa tiheydessä kuitenkin toimii sellainen "hauskuus", matkustaessani yhtä vuoroa josta olin vaihtamassa toiseen, kuljettaja otti LA-puhelimella yhteyttä vaihtovuorooni ja kertoi että hänellä on potilas tulossa, odotatko hetkisen vaihtopysäkillä. Odotti ja vaihdoin autoa. Ei onnistu YTV:llä.

Minusta on kovasti mukava nähdä että asiaan on innostusta Rovaniemenkin kokoisissa keskuksissa. Olen samaa mieltä kanssasi suunnitelmien realistisuudesta, mutta jotain jyviä niissä silti on; Rovaniemellä on kuntaliitoksen jälkeen todella valtavat maa-alat pitkine etäisyyksineen missä kuntalaiset ovat siroteltuina. Väestörakenne on menossa jyrkästi vinoon etenkin syrjempänä. Niillä seuduin asuvien kuntalaisten pakkomuutot eivät tullene kysymykseen jolloin ihan lakisääteistenkin palvelujen tarjoaminen vaatii matkustamista. Joko palvelu kuntalaisen luo tai kuntalainen palvelun luo. Palveluliikenteen määrä tulee varmasti kasvamaan kaikissa kunnissa mutta etenkin ison pinta-alan kunnissa joissa vielä kansalaisia syrjäkylilläkin on, joudutaan luomaan liikenneverkostoja. Sellaisen luomisessa, joka on ihan taatusti kaikkea muuta kuin itsekannattavaa toimintaa, olisi ihan hyviä mahdollisuuksia luoda aktiiviväestön joukkoliikennettä yhdessä ei-aktiiviväestön palveluliikenteen kanssa. En osaa sanoa miten se käytännössä vaikkapa Rovaniemellä toteutettaisiin, mutta kai siinä ainakin tutkimista olisi. Saapahan joukkoliikennekonsultti leivän suuhunsa jos ei muuta.

Rovaniemellä varmaan kuitenkin ollaan sellaisenkin tilanteen edessä että kansalaisten ”pakkosiirtoja” alkaa tapahtua. Väestö varmaankin keskittyy kuntakeskukseen markkinakäden ohjaamana kun kauppapalvelut näivettyvät lopullisesti syrjempää. Pakkosiirtoväestön asuttaminen on todennäköisempää vuokra-asumismuotoon koska syrjäkylien kiinteistöjen arvoilla ei hankita uudistuotannon asuntoja jolloin kunnan asuntotointa varten tehtävällä kaavoituksella voidaan kaupunkirakennetta muokata. Rovaniemellä kunta on myynyt oman vuokra-asuntoyhtiönsä jo pois mutta kaavamonopoli tietenkin yhä on.
Ehkä niistä jotain voisi tullakin mutta tarvitaan päättäjiä joilla on näkemyksiä ja kykyä (kannatusta) toteuttaa asioita. Se ei ole erityisen rovaniemeläistä sinällään.

Myös ajatus metron rakentamisesta on näemmä muhinut Rovaniemellä jo pitkään. Saadaankohan peräti länsimetrokeskustelun kaltaista ajatustenvaihtoa aikaan myös Lapissa. Linkki Rovaniemen metroon: http://www.rovaniemi.fi/metro/valikko.html

Oikein hieno suunnitelma kyllä, mutta hieman kyseenalaistan noita bussilinjoja: liian vähän heilureita ja liian isot ympyrät linjojen päissä. Toki vähän väestöpohjan omakotialueilla ympyrät saattavat olla pakollisia, mutta silti hidastavat joukkoliikennematkoja, ainakin jos päätepysäkkiajat ovat pitkiä.

Ehdotetun linjaparin 3A/3K pilkkoisin kahdeksi linjaksi, jotka limittyisivät osin ja joilla olisi yhteiset päätepysäkit, tai sitten ottaisin vielä vahvemmin esikuvaksi Helsingin 3B/3T:n, jolloin linjan päissäkin liikennöitäisiin molempiin suuntiin: toiseen suuntaan 3A ja toiseen 3K.

Raitioliikennettä periaatteessa kannatan Rovaniemellekin, jos siinä vain on jotain järkeä. Esitetty 150 miljoonan linjasto vaikuttaisi olevan rankasti tappiollinen kulkiessaan suht. harvaan asutuilla alueilla. Olisi kiva tietää, paljonko arvioidaan matkustajia tulevan per vuoro kymmenen välein kulkeviin raitiovaunuihin Rovaniemellä, mahtaisivatkohan täyttää edes Aavevaunua. Liikkeelle kannattaisi lähteä keskustan, rautatieaseman ja Eteläkeskuksen ilmeisesti kasvavan alueen välisellä runkoyhteydellä ja hoitaa muut alueet linja-autoin niin kauan, kunnes raitioliikenteen rakentaminen on kannattavaa.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Raitioliikennettä periaatteessa kannatan Rovaniemellekin, jos siinä vain on jotain järkeä. Esitetty 150 miljoonan linjasto vaikuttaisi olevan rankasti tappiollinen kulkiessaan suht. harvaan asutuilla alueilla. Olisi kiva tietää, paljonko arvioidaan matkustajia tulevan per vuoro kymmenen välein kulkeviin raitiovaunuihin Rovaniemellä, mahtaisivatkohan täyttää edes Aavevaunua. Liikkeelle kannattaisi lähteä keskustan, rautatieaseman ja Eteläkeskuksen ilmeisesti kasvavan alueen välisellä runkoyhteydellä ja hoitaa muut alueet linja-autoin niin kauan, kunnes raitioliikenteen rakentaminen on kannattavaa.

Ei taida olla koskaan kannattavaa. On olemassa jo katuverkko jota pitkin kulkea kumipyörällä. Kaikille muille pitää rakentaa oma verkko lisäksi ja niitä rakentamiskuluja ei saa katettua säästöillä. Jos ongelmana on jo kumipyöräliikenteen kannattavuus, niin lisäinvestointien jälkeen pitäisi käyttäjämäärien suorastaan räjähtää kasvuun että taloudellinen yhtälö toimisi. Eri kuljetusten yhdistämisellä voidaan kasvua saada mutta ei pelkästään sillä että investoidaan kalustoon.

Mainittu metrohanke on muistaakseni paikallisten mediaopiskelijoiden nettisivun harjoitustyö vuosien takaa. Ettei vain olisi tämä ratikkahankekin kieli poskessa tehty...

Kiva kuitenkin olisi nähdä oikeatakin joukkoliikenteen kehitysintoa Suomessa.

Hallinnolliset rajat eivät useinkaan ole tarkoitusenmukaisia joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Luulen, että Rovaniemen haja-asutusalueen joukkoliikenteen olisi tulevaisuudessakin paras perustua kaupungin rajat ylittäviin kaukoliikennevuoroihin, poikkeuksena lähinnä Rovaniemi-Muurola-linja.

Alunperin kirjoittanut kaakkuri

Ei taida olla koskaan kannattavaa. (---) Ettei vain olisi tämä ratikkahankekin kieli poskessa tehty...

Luulenpa, ettei kyse ole niinkään vitsistä, vaan tarkoituksesta herättää keskustelua, jopa hiukan rohkeilla ylilyönneillä. Raitiovaunu kieltämättä kuulostaa aika irrationaaliselta idealta, mutta ehkäpä sillä saadaan asia esille.

Käsittääkseni Rovaniemellä on sellainen tilanne, että kun Prisman seutu eli tuo "Eteläkeskus" kasvaa voimakkaasti ja liikenne on etenkin nelostiellä tukossa, jotain on pakko tehdä. Kun kerran Suomessa eletään, kaupunki aikoo tietysti rakennuttaa lisää kaistoja ja eritasoliittymiä nelostielle 46 miljoonalla eurolla. Toimenpiteet lisäisivät entisestään autoilua ja kasvattaisivat entisestään autoilun aiheuttamia rasitteita katuverkolle laajemmalla alueella.

Tuo Rovaniemen Eteläkeskus on pahempi kuin Jumbo, tällä hetkellä sinne menee bussivuoroja vähemmän kuin ihmisellä on sormia. Mutta jos kehitettäisiin joukkoliikennettä nykyiseltä "nollatasolta", niin kyllähän (ainakin meikäläisen maalaisjärjellä) nelostie olisi ihan riittävä nykyisenlaisena, ei tarvitsisi linjata uusia teitä hautausmaan aidanviertä tai pumpata lampia tyhjäksi (kuten nyt on suunniteltu). Itse kun olen aivan uusi tällä foorumilla, niin kysyn, että mitä tekisitte, jos pitäisi ratkaista ruuhkaongelma tietyin kustannuksin, ja kaikki vaihtoehdot olisivat mahdollisia. Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?

Alunperin kirjoittanut Jäänmurtaja

Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?

Jos on tässä se painavin sana; kunnan maksuosuudeksi tiehallinnon tien parannustöissä uskotaan jäävän jonkin pienen osan joka taas kuvitellaan saatavan katetuiksi paikallisten urakoitsijoiden ja työläisten kunnallisverotuloista. Pääasia on saada kuntaan investointi.

Kunnan (brutto-)investointia tulee minusta suunnitella jonnekin jos jotain.

Eteläkeskuksen "tukkoisuus" ei ratkenne joukkoliikenteellä kovin helposti. Joku park&ride-tyyppinen voisi ehkä toimiakin, siinä pitäisi koota henkilöautoja joukkoliikenneradan ääreen. Matkustusajat vaan taitaisivat nousta melkoisesti.

Rovaniemellä, kuten monessa muussakin suomalaisessa taajamassa, on ihan perusmurhe joukkoliikenteen järjestämisessä; liian harvassa liian vähän väestöä. Eteläkeskukseen makkaraa ostamaan kokoontuvat suhteellisen vähät kansalaiset suurelta alueelta jolta kaikki bussin, metron, raitiovaunun tai vaikka vesikelkan kyytiin kerättynä saisivat matkustaa koko päivän makkarapaketin perässä. Siksi järjestelmästä tuskin tulisi kovin houkuttelevaa. Siinä tapauksessa kävisi niin että investointi- ja käyttökulut olisi saatu aikaiseksi mutta tulot (rahalliset tai palvelulliset) olisivat hakusessa.

Ehdotuksenani kysymykseesi totean; 1 M€:lla investoi(-nee? jopa kunnan töinä) lämmitetyt odotusterminaalit spreijattaviksi ja rikottaviksi sekä toisella miljoonalla vuosittain ajeluttaa tyhjiä penkkejä liikennevaloetuuksilla keskustan kautta Saarenkylään moottoritien ja Valionrannan kautta rengaslinjalla 10 min. välein virka-aikaan, muulloin harvemmin. Syöttöhän tuolle rengaslinjalle tulee jo muualta valmiiksi. Siis 1 M investointi ja 1 M vuosikulut.