Rovaniemellä paikallisliikenteen kehitysintoa

Jouni Seilonen · 6 Huhtikuu 2008

Lapin Radio sanoi:
Viimeinen bussi Saariselältä Ivaloon lähtee kahdelta iltapäivällä

Matkahuollon aikatauluhaku kertoo, että Saariselältä lähtee busseja Ivaloon muun muassa 15.20 M-S, 19.05 M-L, 20.45 M-S ja 23.45 M-P,SS.

Nykyään törmää yhä useammin siihen, että bussiyhteyksien väitetään puuttuvan, vaikka niitä olisikin. Jää vaikutelma, että asioista ei edes yritetä ottaa selvää.

Hartsa · 7 Huhtikuu 2008

Jouni Seilonen sanoi:
Nykyään törmää yhä useammin siihen, että bussiyhteyksien väitetään puuttuvan, vaikka niitä olisikin. Jää vaikutelma, että asioista ei edes yritetä ottaa selvää.

Usein bussiyhteyksistä tiedotetaan niin huonosti että on vaikeaa selvittää milloin bussi kulkee jotakin yhteysväliä. Vielä vaikeampaa on selvittää mitä reittiä bussi kulkee ja missä pysäkillä pitää jäädä pois jotta pääsee tiettyyn kohteeseen.

Jotta joukkoliikenne olisi kilpailukykyinen pitäisi siitä tiedottaa paremmin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on erinomaiset reittioppaat mutta mistä löytää pikkukaupungin kartan johon on merkitty bussipysäkit?

kemkim · 9 Huhtikuu 2008

Hartsa sanoi:
Usein bussiyhteyksistä tiedotetaan niin huonosti että on vaikeaa selvittää milloin bussi kulkee jotakin yhteysväliä. Vielä vaikeampaa on selvittää mitä reittiä bussi kulkee ja missä pysäkillä pitää jäädä pois jotta pääsee tiettyyn kohteeseen.

Minusta Matkahuollon reittihaku on ihan käyttökelpoinen väline. Ei sillä niitä vakiovuorojen pienimpiä pysähdyksiä selvitä, mutta reitit löytyvät sieltä ihan hyvin. Jos ihmiset viitsisivät edes katsoa VR:n ja Matkahuollon sivut ensiksi. Pikavuoropysäkit on listattu kattavasti ja ne sijaitsevat usein keskeisesti paikkakunnilla, joten niiltä voi kätevästi kävellä kohteeseensa.

Merkityksensä on myös yleisellä joukkoliikennekulttuurilla. Vuorojen määrä tai reitti ei useinkaan ole ongelma, vaikka niitä onkin karsittu rankasti, vaan tiedon puute on se pahin.

Ennen (ehkä jopa 1990-luvun alkuun saakka) joukkoliikenne oli koko kansan juttu ja monet syrjäisetkin turistikohteet kertoivat esitteissään joukkoliikenteen tulo-ohjeita. Nykypäivänä se painottuu enemmän ajo-ohjeisiin ja joukkoliikenteestä ei tiedetä paljon mitään tai tiedot ovat vanhentuneita tai vääriä. Paikalliset eivät käytä julkisia, joten he eivät tiedäkään niistä. Vaatii aikamoista harrastuneisuutta, jos tästä huolimatta onnistuu paikalle pääsemään julkisilla.

Jussi · 10 Huhtikuu 2008

kemkim sanoi:
Minusta Matkahuollon reittihaku on ihan käyttökelpoinen väline. Ei sillä niitä vakiovuorojen pienimpiä pysähdyksiä selvitä, mutta reitit löytyvät sieltä ihan hyvin. Jos ihmiset viitsisivät edes katsoa VR:n ja Matkahuollon sivut ensiksi. Pikavuoropysäkit on listattu kattavasti ja ne sijaitsevat usein keskeisesti paikkakunnilla, joten niiltä voi kätevästi kävellä kohteeseensa.

Tämä kyllä riippuu aika paljon siitä mihin on menossa. Esim. retkeilyalueille pääseminen pk-seudun ulkopuolella tuntuu olevan mahdotonta ainakin pyhäpäivisin ja muutenkin viikonloppuna. Koulupäivänä keskellä päivää voi hyvällä tuurilla onnistua. Ja vaikka kohteen lähelle sattuisi joku bussi menemäänkin, niin mistään ei varmasti löydy karttaa josta selviäisi pysäkkien sijainti. Mutta ehkäpä ytv-alueen ulkopuolella retkeilyharrastukseen kuulukin oleellisena osana henkilöauto... :icon_frown:

kemkim · 10 Huhtikuu 2008

Jussi sanoi:
Esim. retkeilyalueille pääseminen pk-seudun ulkopuolella tuntuu olevan mahdotonta ainakin pyhäpäivisin ja muutenkin viikonloppuna. Koulupäivänä keskellä päivää voi hyvällä tuurilla onnistua. Ja vaikka kohteen lähelle sattuisi joku bussi menemäänkin, niin mistään ei varmasti löydy karttaa josta selviäisi pysäkkien sijainti.

Koulupäivisin yhteydet ovat toki parhaimmat. Siksipä nykyinen järjestely suosii työelämän ulkopuolella olemista, jos haluaa nauttia hyvistä bussiyhteyksistä

Työssä käyville on tarjolla autoilua. Kuljettajalta voi kysyä bussin tarkkaa pysähtymiskohtaa, usein he tietävätkin, ovathan ajaneet samaa reittiä vuosikausia ja opastaneet matkustajia. Viikonloppuisin pääsee usein pikavuorolla tai junalla joidenkin kilometrien päähän lopullisesta paikasta. Sieltä voi taksilla matkustaa kohtuullisella hinnalla perille.

Itse tekisin mieluummin näin kuin menisin autolla, sillä julkisella liikenteellä meneminen on vaihdoista huolimatta rentouttavaa ja levollista puuhaa verrattuna valtateiden viikonloppuruuhkissa kiroiluun.

Jäänmurtaja · 10 Huhtikuu 2008

Jäänmurtaja sanoi:
Jos vaikka mietitään, että käytössä olisi nuo 46 miljoonaa euroa, mitkä nyt on suunniteltu sijoitettavan kaupungin asfaltoimiseksi. Eikös sillä summalla järjestettäisi melko tiheä bussiliikenne koko Rovaniemelle?

kaakkuri sanoi:
Jos on tässä se painavin sana; kunnan maksuosuudeksi tiehallinnon tien parannustöissä uskotaan jäävän jonkin pienen osan joka taas kuvitellaan saatavan katetuiksi paikallisten urakoitsijoiden ja työläisten kunnallisverotuloista. Pääasia on saada kuntaan investointi.

Eikös tuossa ole juuri perustavanlaatuinen ongelma? Autoilun sujuvoittamiseen löytyy rahaa valtiolta kymmeniä miljoonia, mutta jos liikennettä haluttaisiin ohjata joukkoliikennepainotteiseksi, se onkin kunnan oma asia, sitä valtio ei ole valmis rahoittamaan? On olemassa Tielaitos eli Destia, jonka tehtävänä on hoitaa tiet eli edesauttaa autoistumista mutta ei ole olemassa "joukkoliikennelaitosta".

Jotta tulevaisuudessa joukkoliikenteen käyttöä voitaisiin lisätä konkreettisesti ja vähentää autoilua, tällaiset hankkeet tulisi asettaa rahoituksen puolesta samalle viivalle. Kunkin liikenneongelman kohdalla tulisi tutkia, voidaanko lisäkaistojen ja ramppien sijaan kehittää bussiliikennettä tai mahdollisesti raideliikennettä ja valtion tulisi osallistua liikennehankkeisiin väheksymättä joukkoliikennehankkeita.

kaakkuri · 12 Huhtikuu 2008

Onhan siinä, juurikin kuten sanot. Sama logiikka ohjaa kunta-valtio-suhdetta muutoinkin, nähdään suurehko kertainvestointi valtion varoilla kunnan alueelle niin tärkeäksi ettei paljon pidemmän ajanjänteen vaikutuksia tule tarkastelluksi. Momenttitalous osaltaan aiheuttaa tätä. Samaan aikaan on toki kunnan kannalta s.e. että vaikkapa tuo em. 46 M€ jakaantuu kunnalle 10 M€ suuruiseksi investointieräksi ja loput menisi valtion pussista. Tuo loppu jää tulematta kunnan alueelle lainkaan jos ei tätä tietä tehdä. Näin vaihtoehdoksi jää vaikkapa kiertolinjaesimerkissäni oleva investointi 1M ja käyttökulu 1M versus kuntaan "uutta rahaa" 36M. Työllisyys- ja verokertymävaikutukset vielä lisäksi, niin tiehanke näyttää jo melkoisen mukavalle.

Monessa pienessä kunnassa on iloittu investoinninaikaisista (maanrakentajien) työpaikoista kun valtion rahalla on tehty ohitustietä tai uimahallia. Siinä ei ole paljoa painanut Esson baarin työpaikkojen pysyvä katoaminen ohitustien valmistuttua tai uimahallin käyttökuluja. Mutta onhan ne sille vuodelle tai vaalikaudelle kivoja asioita.

Valtiovalta kyllä itse asiassa tukee joukkoliikennettäkin, asia ei ole ihan noin synkeästi kuten sanot. Joukkoliikenteen investointeihin valtio antaa avustusta (mm. Oulun pysäkkinäytöt, Espoon metro, jne) suoraan korvamerkitysti. Lisäksi kun valtionavut (valtion kunnille maksamat tuloveronpalautukset)lakkasivat olemasta tiukasti korvamerkittyjä, on kunnilla ollut entistä suurempi autonomia päättää omista hankkeistaan. Aika moni vain priorisoi väylähankkeita joukkoliikennehankkeiden edelle. Siihen on varmasti paljon erilaisia syitä.

Ehkä Rovaniemelläkin voisi ajatella liikennöitsijöiden tekevän vastaesityksen laskelmineen kunnalle? Aloite tekniselle lautakunnalle, siitä se etenee.

kemkim · 12 Huhtikuu 2008

kaakkuri sanoi:
Valtiovalta kyllä itse asiassa tukee joukkoliikennettäkin, asia ei ole ihan noin synkeästi kuten sanot. Joukkoliikenteen investointeihin valtio antaa avustusta (mm. Oulun pysäkkinäytöt, Espoon metro, jne) suoraan korvamerkitysti. Lisäksi kun valtionavut (valtion kunnille maksamat tuloveronpalautukset)lakkasivat olemasta tiukasti korvamerkittyjä, on kunnilla ollut entistä suurempi autonomia päättää omista hankkeistaan. Aika moni vain priorisoi väylähankkeita joukkoliikennehankkeiden edelle. Siihen on varmasti paljon erilaisia syitä.

Kuntien taloudellinen tilanne on merkitsevä. Monista kunnista olen kysellyt bussiliikenteen tuista ja on käynyt ilmi, että tahtoa olisi tukea bussilinjoja, mutta kuntien taloudellinen tilanne on sellainen, että edes peruspalveluita ei tahdota saada järjestettyä. On pakko keskittyä ensisijaisesti koululaiskuljetuksiin. Valtio tukee joukkoliikennettä ostamalla junavuoroja, lääninhallitukset ostavat linja-autojen vakiovuoroja ja valtio on vuodesta 1997 tukenut pääasiassa linja-autojen vakiovuoroliikennettä koulumatkatuella.

Tukea siis löytyy ihan hyvin, mutta se on jakautunut moneen eri tukimuotoon ja sitä saisi remontoida reippaalla kädellä. Huomiota tulisi ohjata erityisesti bussien tarjontaan koululaisliikenteen ulkopuolella ja lippuvalikoiman tekemiseen houkuttelevammaksi, ne ovat mielestäni ensisijaiset asiat uudistuksessa.

Myöhemmin voidaan miettiä, olisiko parempi siirtyä tilaaja-tuottaja-järjestelmään. Heikkoutena tässä mallissa olisi se, että jos jossain on puuttuva yhteys jota joku firma haluaisi alkaa ajaa omalla riskillään, niin malli ei ilmeisesti sitä mahdollistaisi? Vahvuuksia tuolla mallilla toki on paljon, ne on monta kertaa jo tuotu esille A. Alkun, Mikko Laaksosen ym. toimesta ja en niitä tässä ala nyt luettelemaan.

ultrix · 15 Huhtikuu 2008

Jäänmurtaja sanoi:
On olemassa Tielaitos eli Destia, jonka tehtävänä on hoitaa tiet eli edesauttaa autoistumista mutta ei ole olemassa "joukkoliikennelaitosta".

Anteeksi pilkunviilaus, mutta Tielaitosta ei ole enää, eikä Tielaitos ole missään vaiheessa ollut Destia. Nykyinen Destia vastaa lähinnä entisen Tielaitoksen varsinaiset tie-, vesi- ja maanrakennustyöt hoitanutta yksikköä. Tielaitos pilkottiin 2001 erillisiksi Tiehallinnoksi (viranomainen) ja Tieliikelaitokseksi (urakoitsija). Tieliikelaitos otti käyttöön Destia-brändin vuoden 2007 maaliskuussa. Vuoden 2008 alusta Destia Tieliikelaitos lakkautettiin ja sen toimintaa jatkamaan perustettiin valtion omistama Destia Oy, jonka toimiala on väylä- ja maanrakennusalalla. Se urakoi mm. maanteiden, kuntien katujen ja rautateiden (tytäryhtiönsä Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n kautta Haapajärven kolmiossa ja suoraan Pohjois-Suomessa) rakentamista ja ylläpitoa sekä hoitaa lossiliikennettä maantieverkolla saaristossa ja Järvi-Suomessa.

Jos joku vielä viilaa pilkkua, niin en muutosajankohtia tarkistanut mistään muuta kuin ulkomuististani, joten niissä saattaa olla pieniä virheitä.

flaa · 8 Toukokuu 2008

Missäs tuolla sivustolla mainitaan raitiovaunut? Ainakaan minkäänlaista raitioliikennesuunnitelmaa en sieltä löytänyt. Mielenkiintoinen sivusto kylläkin.

En ole Rovaniemen julkisesta liikenteen tilanteesta kovin toiveikas enkä usko, että täällä vakavissaan kukaan ehdottaisi raitioliikenteen perustamista. Noviisinakin jo uskaltaisin väittää että se on jo syntyessään kuollut idea tämän kokoisella paikkakunnalla.

Paikkakunnain bussilinjoista sen verran, että olen nykyiset linjat kokenut melko toimivina. Käsittääkseni yksi suurimmista ongelmista asiakkaiden kannalta on se, että busseja harvoin menee silloin ku pitäis. Näkisin tilanteen parantamisen lähtevän enemmän jostain toimintamallin perustusten tarkastelemisesta ja vähemmän sieltä linjojen uudelleensuunnittelusta. Nämä näin niinku mun kahden pennin ajatukset keskusteluun tuoden.

ultrix · 10 Toukokuu 2008

Näköjään ratikkafantasiat on haudattu ja keskitytty bussiliikenteen ja taajamajunaliikenteen suunnitteluun. Toivottavasti Rovaniemen kaupungin hallinto kiinnostuu asiasta.

Hartsa · 19 Heinäkuu 2008

kaakkuri sanoi:
Ainakin sillä raitiovaunulla saa ihmetystä aikaiseksi. Ehkä pääsee paikallislehteen ja syksyllä valtuustoon? Todennäköisesti sillä saa myös aikaiseksi sen ettei oteta kovin vakavasti sitten muutakaan asiaa. No, se on vain oma arvaukseni, ehkä saakin.

Hyvä että raitiovaunua ei enää sivuilla mainita. Raitiovaunun ehdottaminen saattaa viedä uskottavuuden koko sivustolta.

Useimmissa Suomen kaupungeissa (Rovaniemi, Lappeenranta, Hämeenlinna jne.) olisi syytä siirtyä linjalupaliikenteestä tilaaja-tuottajamalliin.

Tuolla nettisivuilla ehdotetaan 25 ja 50 matkan sarjakortteja. Sarjakortti on huono idea koska se on sidottu kaupunkivyöhykkeelle tai seutuvyöhykkeelle. Pääkaupunkiseudun tapainen järjestelmä olisi parempi jossa matka valitaan kortinlukijan painikkeilla.

aulis · 8 Tammikuu 2010

Rovaniemen Joukkoliikenneopas

En viitsinyt tämän takia aloittaa uutta ketjua, joten pistän tähän:
Rovaniemen joukkoliikenteen epäselvyyden takia olen avannut oman reittioppaan osoitteeseen http://sites.google.com/site/bussiopas/. Reittiä ei kerro kone, vaan minä etsin sen, etsiminen tosin on joskus aika työlästä. Koska sivusto ei jostain syystä loydy Googlesta, siellä ei ole ollut asiakkaita yhtään, joten voisinko saada muilta foorumilaisilta palautetta siitä joko sivustolle pian tulevan palautelomakkeen tai tämän viestiketjun kautta. Lisäksi, jos on rovaniemeläisiä tuttavia, joille voisi tästä reittioppaasta olla apua, voisitteko heille myös kertoa.

ultrix · 8 Tammikuu 2010

Palvelu lienee parempi kuin mikään olemassaoleva, sillä edes matka.fi ei näytä tietävän Rovaniemen paikallisliikenteestä mitään. Reittiopas-palvelua tarvitaan yleensä spontaanisti, jopa minuuttien varoitusajalla, mutta jos googlen kautta sivustollesi jatkossa joku matkailija eksyy, saattaa talkoo-oppaasta olla kallisarvoista (taksimatkan hinta miinus bussilipun hinta) apua.

antti · 9 Tammikuu 2010

Naapurifoorumilla eli "Arktiset bussit" on hiljattain uutisoitu Kittilä Ky:n myynnistä Ketosen Liikenteelle ja parantuneista mahdollisuuksista kehittää Rovaniemen paikkureita. Kyseiselle palstalle joku kirjoitti, että jos tämä olisi JLF, niin ongelman ratkaisuksi olisi ehdotettu pikaraitioteitä ja paikallisjunia.