Kadonnut paikallisliikenne

Nostalgianurkka avautuu:

Sattuipa käteeni arkistostani Varkauden paikallisliikenteen aikataulu liikennöintikaudelta 1979 - 1980 eli tasan neljänkymmenen vuoden takaa. Tämähän oli viimeinen kausi, jolloin Varkaudessa paikallisliikennettä ajanut Kuopion Liikenne oli vielä Halosen suvun omistuksessa. Loppuvuodesta 1979 Haloset tekivät kaupat Koiviston Auton kanssa. Kylläpä aika rientää. Muistanette, että Varkaus oli Halosten aikaan Kuopion Liikenteen kotipaikka ja siis pääkonttorin sijaintipaikka.

Laitan tämän viestin kadonneen paikallisliikenteen ketjuun. Paikallisliikennehän toki Varkaudessa tänäänkin jatkuu, mutta suurin osa kauden 1979 - 1980 liikenteestä on kadonnutta; siksi tämä ketju.

Kaupungin vesien rikkoma rakenne antoi hyvät lähtökohdat paikallisliikenteelle: etäisyydet kaupunginosien välillä ovat väkilukuun nähden pitkät. Kaupunki on Huruslahden, Unnukan ja Siitinselän rajaama mutkitteleva, kapea nauha. Erikoista oli myös kahden liikekeskustan olemassaolo: Päiviönsaari oli vanha keskusta Ahlströmin (nykyisin StoraEnso) teollisuuslaitosten kupeessa, mutta sotien jälkeen uudeksi keskustaksi alkoi muodostua reilun kilometrin päässä sijaitseva Taulumäki. Sittemmin Päiviönsaari liike-elämän tyyssijana on täysin kuihtunut. Taajimmin asuttu alue jatkuu Päiviönsaarelta Kommilaan aluesairaalalle saakka.

Paikallisliikenteen kannalta kaupungin ydinalue (Taulumäki-Päiviönsaari-Kommila) on Huruslahden kiertävä U-kirjaimen muotoinen, reilun kolmen kilometrin mittainen kapea nauha. U:n yläsakaroista ja alakaarteesta sitten eroavat eri linjat laitakaupungin asuntoalueille.

Kaupungin muoto antoi hyvät mahdollisuudet hyvinkin kaupunkimaisen liikenteen järjestämiseen: Taulumäki oli liikenteen keskuspaikka. Kaikki linjat ajoivat Taulumäen ja Päiviönsaaren välisen osuuden. Päiviönsaarelta osa linjoista erosi Joensuuhun menevän tien varressa oleville asuntoalueille, ja osa linjoista jatkoi edelleen Kommilaan sairaalalle, missä ne erosivat taas pohjoisen ja koillisen suunnan alueille. Osa linjoista päättyi Taulumäelle, osa jatkoi Taulumäeltä lounaan, lännen ja luoteen suuntiin eri asuntoalueille. Näin kaupungin ydinalueella eli Taulumäen ja Päiviönsaaren välillä ajoi kaudella 1979 - 1980 arkiliikenteessä 10 vuoroa tunnissa sekä Taulumäen ja Kommilankin välillä kuusi vuoroa tunnissa. Matkustajan kannalta palvelutaso oli siis loistava.

Sotien jälkeiseen tyyliin huomattava osa linjoista kävi kääntymässä kaupungin rajalla tai lähellä kaupungin rajaa. Muutamia yksittäisiä vuoroja oli myös kaupungin rajan yli ympäröivien maalaiskuntien lähimpiin kyliin, siis Leppävirran Timolaan ja Sarkamäkeen sekä tuolloisen Kangaslammin kunnan Harjurannan kylälle. Valtakunnallisesti ainoa laatuaan lienee ollut yksi lääninrajan ylittänyt linja Joroisten kunnan puolelle Kuvansin kylään, minne liikennöitiin koko liikennöintiajan tunnin välein. Myös tuo Harjuranta sijaitsi tuolloin lääninrajan takana Mikkelin läänin puolella, mutta sinne siis oli vain yksittäisiä vuoroja.

Ja tässä vielä kauden 1979 - 1980 linjasto:
1 Ruokojärvi - Repokangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila
2 Kuoppakangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Luttila (- Timola)
3 Kaura-aho - Taulumäki - Päiviönsaari - Kurola (- Sarkamäki)
5 Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Puurtila - Kinkamo
7 Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto - Akonlahti (- Harjuranta)
8 Käpykangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto
9 Kuvansi - Joutenlahti - Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto
11 Lehtoniemi - Joutenlahti - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Savonmäki
12 Käpykangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Luttila - Kuntoranta

Sitten vielä oli koululaisvuoro 2A Taulumäki - Huruslahti (3 yhdensuuntaista vuoroa päivässä) Huruslahden pohjoispäästä Taulumäelle.

Vaikuttava kokonaisuus!

Linja 2 liikennöi tunnin kierrolla kahdella autolla eli puolen tunnin vuorovälein, myöhäisillassa tunnin vuorovälein. Kaikki muut linjat liikennöivät yhdellä autolla tunnin kierrolla. Matkustajan kannalta aikataulut olivat näin helpot muistaa ja hahmottaa.

Liikenne alkoi aamulla viiden jälkeen, jotta tehtaan kolmivuorotyöläiset ehtivät kuudeksi tehtaalle. Illalla liikenne jatkui puolilleöin niin, että keskustasta viimeiset lähdöt olivat klo 23:n jälkeen. Linja 2 aloitti lauantaisinkin jo klo 5:n jälkeen, mutta muutoin lauantailiikenne alkoi klo 6:n jälkeen. Sunnuntailiikenne käynnistyi klo 9:n ja 10:n välillä.

Erikoisuus olivat sitten vielä hiljaisen ajan “murtolukulinjat” (niin niitä lapsena kutsuin). Eli hiljaisen liikennöintiajan (myöhäisilta, viikonloppu, koulujen loma-ajat) yhdistetyt linjat, joissa myös linjatunnus oli yhdistetty. Kaudella 1979 - 1980 näitä murtolukulinjoja oli jäljellä vielä kaksi, nimittäin ⅗ ja ⅞. Lieneekö tällaisia murtolukuja linjatunnuksina ollut missään muualla? Muistelen hämärästi, että vielä 1960-luvulla näitä murtolukulinjoja olisi ollut useampiakin. Murtolukulinjojen lisäksi linjat 1, 2, 9 ja 12 ajoivat koko liikennöintiajan myöhäiseen iltaan saakka.

⅗ oli ympyrälinja: Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Puurtila - Kinkamo - Kurola - Päiviönsaari - Taulumäki
⅞ Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto - Akonlahti; erona linjan 7 normaalireittiin oli, että nyt kierrettiin ylimääräinen lenkki Könönpellon pohjoisosassa, jonne arkipäivän päiväliikenteessä ajoivat linjat 8 ja 9.

Oi, niitä aikoja! Nostalgianurkka päättää tähän.
 
Lieneekö tällaisia murtolukuja linjatunnuksina ollut missään muualla? Muistelen hämärästi, että vielä 1960-luvulla näitä murtolukulinjoja olisi ollut useampiakin.

Rovaniemellä ajettiin ainakin kesäaikataulun 2019 (en ole aikaisemmista vuosista varma) vallan alla ympyrälinjaa 1/2 Keskusta-Vennivaara-Ylikylä-Keskusta.
 
Takaisin
Ylös