Tvärbanan

Liittynyt
30 Kesäkuu 2005
Viestit
744
Käväisin Tukholmassa, ja siellä matkustin pätkän tvärbanalla, eli sanokapa viisaammat matkustinko metrolla ( melko identtinen modernimpien metrovaunujen kanssa ), skurulla vai stogella. Tämä tvärbana näyttää kulkevan suuremman osan reittiään omia kaistoja, mutta oli myös pätkä missä mentiin tavallista katua ja rahastuksen hoiti konduktööri.
 
Onneksi olkoon Antti, olet viestissäsi onnistunut kiteyttämään pikaratikan ominaisuudet! Tarvittaessa kadulla kuin ratikka, enimmäkseen omalla uralla kuin juna, joskus jopa tunnelissa kuin metro... Nimestä huolimatta - tai ehkä juuri sen ansiosta - pääsit perille nopeasti ja tehokkaasti!

Tvärbana on juuri se, mitä Helsingin seudulla niin kovasti pelätään. Kunhan meillä on vastaava rata Viikkiin tai Jokerina, niin siihen loppuvat hölynpölypuheet lentokenttämetroista sun muista, ja mihinkäs metrotoimiston miehet sitten pääsevät verovaroja tuhlailemaan ;)
 
antti sanoi:
Käväisin Tukholmassa, ja siellä matkustin pätkän tvärbanalla, eli sanokapa viisaammat matkustinko metrolla ( melko identtinen modernimpien metrovaunujen kanssa ), skurulla vai stogella.
Noista kolmesta vaihtoehdosta vastaus on "skurulla". (Sääli, että palstan taso on vajonnut sellaiseksi, että rehelliseen tieteellis-tekniseen kysymykseen vastattaessa pitää sotkea omia liikennepoliittisia turhautumisiaan ylempänä olevan "vastauksen" esimerkin osoittamalla tavalla...)
Skurun väylä voi olla luonteeltaan hyvinkin monenlainen. Meillä on Suomessa on juuri tällä hetkellä raitioteitä vain Helsingissä ja Helsingin tämänhetkisten raitioteiden väylät noudattelevat pääosin katuverkon linjauksia ja raide on urakiskoa lukuun ottamatta eräitä hallialueiden ratapihoja yms. Raitiotie voisi kulkea yhtä lailla muusta liikenteestä täysin eristettynä ja linjaus voi täysin hyvin kulkea kokonaan omassa maastokäytävässään. Tällaisillakin (pika)raitioteillä yleensä hyväksytään se, että matkustajat voivat pysäkeillä (asemilla) kävellä raiteiden yli puolelta toiselle.
Tukholmassa todellakin kevyen raideliikenteen (= muut kuin Pendeltåg ja Tunnelbana) puolella käytetään rahastajia. Rahastajat varmasti aiheuttavat tietyt kustannukset, mutta toisaalta pummilla matkustaminen vaikeutuu ja toisaalta myös turvallisuuden tunne lisääntyy. Vandalismia järjestelyn voisi olettaa ehkäisevän.
 
Tvärbana - pikaraitiotie kulkee sekä katuradalla (kuten raitiovaunu), tunneleissa ja eristetyillä osuuksilla (kuten metro) sekä myös lyhyen matkaa yleisen liikenteen rautatiellä Liljeholmenin kohdalla (kuten paikallisjuna).

Pikaraitiotiestä ja kaupunkiraideliikenteen muodoista tiivistetyt tietopaketit:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikaraitiotie
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkiraideliikenne

Nähdäkseni nimitys "skuruksi" ei oikein ole osuva, koska "skuru" on nimenomaan HKL:n raitiovaunuihin viittaava nimitys. Helsingin raitiotie on 1960-luvulta 2000-luvulle asti poliittisesti haluttu pitää vain kantakaupungin alueella liikkuvana, katuihin sidottuna järjestelmänä.
 
Olen toki kirjoittanut ko. sivut suureksi osaksi itse, mutta tavoitteenani on ollut kirjoittaa nimenomaan mahdollisimman neutraalit tietopaketit ajantasaisen tiedon mukaan.

Tarkoituksena oli nimenomaan tehdä faktapaketit, joihin voi tarvittaessa linkata esimerkiksi tällaisesta keskustelusta.

Esimerkiksi pikaraitiotiesivuille kirjoitin mahdollisimman selkeästi mm. tämän foorumin keskustelun sekä vastaavan englanninkielisen sivun mukaan argumentit sekä pikaraitiotien puolesta eikä vastaan.

Kirjoittamiani tekstejä ei ole ennen tätä keskustelua protestoitu eikä vaadittu korjattaviksi. Jos joku pitää niitä puolueellisina tai vääristelevinä, korjatkoon!
 
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu sanoi:
(Sääli, että palstan taso on vajonnut sellaiseksi, että rehelliseen tieteellis-tekniseen kysymykseen vastattaessa pitää sotkea omia liikennepoliittisia turhautumisiaan ylempänä olevan "vastauksen" esimerkin osoittamalla tavalla...)
Noh noh. Tvärbanan (erisnimi) nimitys (yleisnimi) Ruotsissa ja ruotsinkielellä on "snabbspårväg". Se kääntyy suomeksi "pikaraitiotie". Eikä ole mitenkään väärin sanoa se puhekieliseen tyyliin "pikaratikka".

Lisäksi on syytä todeta, että tämä nimittely sille, mitä on Tvärbanan tai moni muu uusi tai nykyaikainen raideliikennejärjestelmä, on edelleen varsin hakusessa nimenomaan ammattipiireissä.

Englanninkielinen yleisnimi on "Light Rail", joka on puoli vuosisataa sitten tarkoittanut kevyesti rakennettuja paikallisrautateitä. "Light Rail" -termillä nimitetään nyt melkein kaikkea mahdollista henkilöraideliikennettä, joka on toteutettu vähänkin kevyemmin kuin rautatiet ja metrot sellaisina, kuin niitä rakennettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun loppuun ennen Saksan Stadtbahneja. Ja kuten Helsingin metro on rakennettu vielä 1970-luvulla.

Light Rail -nimellä kutsutaan silti monia hyvinkin raskaasti ja jäykästi eli metromaisesti rakennettuja järjestelmiä silloin, kun niissä on ilmajohtovirroitus. Kuitenkin englantilaiset itse kutsuvat Docklands railwayta Light Railiksi, vaikka minun mielestäni tämä sivukiskovirroitteinen systeemi on automaattinen kevytmetro. Sen vaunutkin ovat raitiovaunun kokoisia, ja osa alkuperäisistä vaunuista onkin nykyään Essenissä raitiovaunuina ilmajohtovirroitukselle ja kuljettajaohjaukseen muutettuina.

Kuvaavaa sekaannukselle on sekin, että Kööpenhaminan automaattimetroa kutsutaan metroksi. Sielläkin vaunut ovat raitiovaunujen kokoisia. Suurin junapituus on yksi yksikkö (400 hlö), kun Saksassa monin paikoin ajetaan raitiovaunuja 2 tai 3 yksikön junina. Rata on tunneleineen toki raskaasti ja kalliisti rakennettu, mutta kalusto on kevyempään ja pienempää kuin raitioteillä. Oikeampi nimitys olisi kevytmetro, joka kuvaisi järjestelmän vaatimatonta, raitioteitä pienenpää kapasiteettia.

Ranskalaiset nimittävätkin omia samanlaisia kevytmetrojaan nimityksellä "métro léger", joka on suomeksi kevyt metro.

Käytännössä Light Rail kuitenkin on useinmiten Tvärbanan tapaan tunnelissa, kadulla, kävelyalueilla ja erillisradalla kulkeva nykyaikainen raitiovaunujärjestelmä.

Saksassa kehitetty Stadtbahn oli alun perin esimetro, mutta se on ollut myös esikuva sille, mitä kutsutaan Light Railiksi. Maanalainen on saksassa U-Bahn. Mutta silloin, kun ratikka menee tunneliin, siitäkin tulee U-Bahn. Yleisin nimi nykyaikaisille raitioteille Saksassa on edelleen Stadtbahn.

Kaikkein sekaisinta nimittely on täällä Suomessa, jossa ei ole yhtään nykyaikaisella tavalla tehtyä Light Railia, Stadtbahnia tai snabbspårvägiä. HKL:n raitioverkolla on muutamia nykyaikaiseen tapaan rakennettuja pätkiä, mutta ei yhtään rataa, joka olisi rakennettu nopeata, 80-100 km/h nopeutta varten. Raiteen rakenne, suuntaus ja geometria on kaikkialla sellaista, että vaatimaton 60 km/h nopeuskin tuntuu kovalta.

Niinpä meillä ei ole tälle asialle vakiintunutta nimitystä. Ja niinpä asiantuntemattomat puhuvat välillä jopa kevytraitiotiestä tarkoittaessaan raitiotien nykyistä, HKL:n verkkoa kehittyneempää muotoa, jonka englannikielisessä nimityksessä esiintyy sana "light", kevyt.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Antero Alku sanoi:
Noh noh. Tvärbanan (erisnimi) nimitys (yleisnimi) Ruotsissa ja ruotsinkielellä on "snabbspårväg". Se kääntyy suomeksi "pikaraitiotie".
Totta ihmeessä Tvärbanan on pikaraitiotie. Se on ollut sitä alusta pitäen ja sellaiseksi se on tarkoitettu. Ei siinä ole mitään "noh noh", vai pitäisikö olla? Kritiikkini kohdistui siihen, että Tukholma-aiheiseen ketjuun oli väännetty mukaan kaiken maailman vainoja Helsingin metrotoimistoa (ja lentokenttämetroakin) kohtaan, mikä tyylinä mielestäni on omiaan karkottamaan foorumilta käyttäjiä. Metrotoimistoa (ja metroa ylipäänsä) arvostelevia juttuja toki voi kirjoitella omiin ketjuihinsa. Itse asiassa niin on jo tehtykin. Miksi siis pitää häiriköidä Ruotsi-aiheisella ketjulla?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Rattivaunu sanoi:
Kritiikkini kohdistui siihen, että Tukholma-aiheiseen ketjuun oli väännetty mukaan kaiken maailman vainoja Helsingin metrotoimistoa (ja lentokenttämetroakin) kohtaan, mikä tyylinä mielestäni on omiaan karkottamaan foorumilta käyttäjiä. Metrotoimistoa (ja metroa ylipäänsä) arvostelevia juttuja toki voi kirjoitella omiin ketjuihinsa. Itse asiassa niin on jo tehtykin. Miksi siis pitää häiriköidä Ruotsi-aiheisella ketjulla?
Anteeksi, en ymmärtänyt kritiikkiäsi tuolla tavoin.

Itseäni ei häirinnyt mitenkään se, että asioita käsitellään foorumissa keskenään niiden yhteyksien perusteella. Niinhän tehdään elävässä elämässäkin (esim Raide-YVA).

Kaikki joukkoliikenteen muodot ovat osittain toistensa vaihtoehtoja, ja tekniikan kehitys on nimenomaan kadottanut raideliikenteen eri muotojen rajat. 339-DF:n kritiikki oli täysin aiheellista, koska pääkaupunkiseudulla ja osin Suomessa yleensä ei myönnetä tapahtunutta kehitystä ja halutaan ylläpitää hisotriallista jakoa ja siihen liitettyjä, osin vääriksi osoittautuneita mielikuvia.

Voisin tässä yhteydessä vaikka kritisoida pikemminkin sitä, että foorumin rakenne on tämän historiallisen lokeroinnin mukainen. Parissakin julkisessa seminaarissa on viime viikolla arvosteltu täysin perustellusti sitä, että Suomessa on vallalla ajatus, jonka mukaan joukkoliikenne on vain raideliikennettä. Siten hyväksytään valtavat investoinnit joukkoliikenteeseen vain raideliikenteenä, bussiliikenteen kehittämisellä ei ole arvoa ja se ei saa maksaa mitään.

Joukkoliikenne on kokonaisuus, jossa bussi on ja tulee aina olemaan se ensimmäinen joukkoliikenteen muoto. Ja sillekin voidaan tehdä vaikka lämmitettyjä pysäkkien odotussaleja tai mitä hyvänsä muuta, mitä rakennetaan vain metrolle ja sillä perusteella kehutaan metroa erinomaisemmaksi kuin muuten paremman palvelun tarjoavaa bussia. Kampin asema onkin myrkkyä metrointoilijoille, sillä yksikään metroasema ei ole lähelläkään tämän bussiaseman tasoa.

Foorumin jako busseihin ja raideliikenteeseen ja sitten vielä erikseen kolmeen raideliikenteen muotoon haittaa näkemästä joukkoliikennettä kokonaisuutena. En jaksa seurata bussifoorumeita, koska siellä on niin paljon välinekeskeistä asiaa, joka minua ei kiinnosta. Mutta tiedän, että hyödyllistä keskustelua jää väliin.

Esimerkkinä lokeroinnin sopimattomuudesta esim. Turku ja Tampere, tulevat ratikkakaupungit. Missä kuuluu käydä keskustelu niiden joukkoliikenteestä kokonaisuutena, kun nykyiset bussiasiat kuuluvat bussipuolelle ja ratikka-asiat erikseen yhteen raitiotie-lokeroon. Tai ehkä kehittämishankkeisiin?

En tällä moiti mitenkään foorumin ylläpitäjiä, sillä he noudattavat vain totuttua käytäntöä ja ajattelutapaa, joka on luonteva varmasti suurimmalle osalle foorumin käyttäjiä. Mutta esimerkiksi joukkoliikenteen yleislehteä ei tähän maahan saatu aikaiseksi ilmeisesti pitkälti juuri siksi, että lokeroinnin rikkominen oli alan harrastajille uhka. Harrastajat olisi alussa tavoitettu, jotta heistä olisi saatu perustilaajajoukko, jonka turvin lehti olisi saatu käyntiin. Nyt se ei onnistunut, joten lehti kuoli alkuunsa. Kiinnostusta lehteen kuitenkin tuntuu olevan yhä, sillä näytenumeroita kysellään melkein päivittäin.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Anteeksi, en ymmärtänyt kritiikkiäsi tuolla tavoin.
No hyvä että selvisi näin jälkeen päin.
Palataksemme Tukholmaan ja Tvärbanaan suosittelen kaikille joukkoliikenteestä kiinnostuneille matkustamista Tvärbanalla päästä päähän - vaikka pariinkin kertaan. Systeemi on upea - toki siihen on laitettu kruunuja likoon miljarditasolla. Varmasti hintansa väärti kuitenkin. Tukholmassa kannattaa tutustua myös kaikkiin muihin liikennemuotoihin etanolibusseista ja museoraitioteistä erilaisiin raidejärjestelmiin. Aikaa tutustuminen vain vaatii sen verran, että päiväristeilyllä ei kyllä kovin moneen kohteeseen ennätä. Itse olen tehnyt muutaman vrk:n harrastusreissuja länsinaapurin pääkaupunkiin viimeisen vajaan 20 v aikana useita ja vasta 2002 taisin saada koluttua viimein läpi Norsborgin metrohaaran pääteasemaa myöten (Fittjaan asti olin kyllä mennyt pariinkin kertaan). Roslagsbanan kaikilla haaroilla en ole tainnut käydä pääteasemilla saakka vieläkään...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Aiinakin ruotsalaiset itse kutsuvat Tvärbanaa pikaraitiotieksi, ruotsiksi 'snabbspårväg', miksi emme mekin.
 
Aiinakin ruotsalaiset itse kutsuvat Tvärbanaa pikaraitiotieksi, ruotsiksi 'snabbspårväg', miksi emme mekin.

Tämä on monta vuotta vanha kirjoitelma mutta ainakin tänään kun kirjoitamme 2008 niin sitä ei kutsuta siksi vaan se on joko ratikka tai yksinkertaisesti "Tvärbanan". Kun rataa rakennettiin niin silloin tavaramerkki oli tosiaankin "snabbspårväg". Mutta se hävisi jostain syystä varsin pian.
 
Kun rataa rakennettiin niin silloin tavaramerkki oli tosiaankin "snabbspårväg". Mutta se hävisi jostain syystä varsin pian.

Nykyäänkin mikä tahansa suunniteltu vastaava järjestelmä täällä on snabbspårväg, ainakin SL:n dokumenteissa. Mutta Tvärbanania en enää siksi ole kuullut kutsuttavan. Eikä Tvärbanan niin snabb edes ole: keskinopeus 30 km/h.
 
Nykyäänkin mikä tahansa suunniteltu vastaava järjestelmä täällä on snabbspårväg, ainakin SL:n dokumenteissa. Mutta Tvärbanania en enää siksi ole kuullut kutsuttavan. Eikä Tvärbanan niin snabb edes ole: keskinopeus 30 km/h.

No enpä ole ihan samaa mieltä, viimeksi kun pidennyksestä puhuttiin niin sitähän kutsuttiin Tvärbanan norr ja kaupunkiin rakennettava rata on Tvärbanan city. Ehkäpä jossain työmateriaalissa on se vanhahko nimi mutta kaikissa yleisölle olevassa materiaalissa se on kyllä Tvärbana.
 
Tvärbanan niin snabb edes ole: keskinopeus 30 km/h.

Voi hyvä ihme sentään. 30 km/h on mille tahansa yhtenäisessä kaupunkirakenteessa liikkuvalle välineelle korkeahko keskinopeus. Se on suurempi kuin hyvin monilla pikaraitioteillä. Monilla metroilla keskinopeus on noin 30 km/h. Helsingin metronkaan keskinopeus ei ole kuin noin 45 km/h vaikka pysäkkiväli on niin pitkä kuin on.
 
Takaisin
Ylös