Rattivaunu sanoi:
(Sääli, että palstan taso on vajonnut sellaiseksi, että rehelliseen tieteellis-tekniseen kysymykseen vastattaessa pitää sotkea omia liikennepoliittisia turhautumisiaan ylempänä olevan "vastauksen" esimerkin osoittamalla tavalla...)
Noh noh. Tvärbanan (erisnimi) nimitys (yleisnimi) Ruotsissa ja ruotsinkielellä on "snabbspårväg". Se kääntyy suomeksi "pikaraitiotie". Eikä ole mitenkään väärin sanoa se puhekieliseen tyyliin "pikaratikka".
Lisäksi on syytä todeta, että tämä nimittely sille, mitä on Tvärbanan tai moni muu uusi tai nykyaikainen raideliikennejärjestelmä, on edelleen varsin hakusessa nimenomaan ammattipiireissä.
Englanninkielinen yleisnimi on "Light Rail", joka on puoli vuosisataa sitten tarkoittanut kevyesti rakennettuja paikallisrautateitä. "Light Rail" -termillä nimitetään nyt melkein kaikkea mahdollista henkilöraideliikennettä, joka on toteutettu vähänkin kevyemmin kuin rautatiet ja metrot sellaisina, kuin niitä rakennettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun loppuun ennen Saksan Stadtbahneja. Ja kuten Helsingin metro on rakennettu vielä 1970-luvulla.
Light Rail -nimellä kutsutaan silti monia hyvinkin raskaasti ja jäykästi eli metromaisesti rakennettuja järjestelmiä silloin, kun niissä on ilmajohtovirroitus. Kuitenkin englantilaiset itse kutsuvat Docklands railwayta Light Railiksi, vaikka minun mielestäni tämä sivukiskovirroitteinen systeemi on automaattinen kevytmetro. Sen vaunutkin ovat raitiovaunun kokoisia, ja osa alkuperäisistä vaunuista onkin nykyään Essenissä raitiovaunuina ilmajohtovirroitukselle ja kuljettajaohjaukseen muutettuina.
Kuvaavaa sekaannukselle on sekin, että Kööpenhaminan automaattimetroa kutsutaan metroksi. Sielläkin vaunut ovat raitiovaunujen kokoisia. Suurin junapituus on yksi yksikkö (400 hlö), kun Saksassa monin paikoin ajetaan raitiovaunuja 2 tai 3 yksikön junina. Rata on tunneleineen toki raskaasti ja kalliisti rakennettu, mutta kalusto on kevyempään ja pienempää kuin raitioteillä. Oikeampi nimitys olisi kevytmetro, joka kuvaisi järjestelmän vaatimatonta, raitioteitä pienenpää kapasiteettia.
Ranskalaiset nimittävätkin omia samanlaisia kevytmetrojaan nimityksellä "métro léger", joka on suomeksi kevyt metro.
Käytännössä Light Rail kuitenkin on useinmiten Tvärbanan tapaan tunnelissa, kadulla, kävelyalueilla ja erillisradalla kulkeva nykyaikainen raitiovaunujärjestelmä.
Saksassa kehitetty Stadtbahn oli alun perin esimetro, mutta se on ollut myös esikuva sille, mitä kutsutaan Light Railiksi. Maanalainen on saksassa U-Bahn. Mutta silloin, kun ratikka menee tunneliin, siitäkin tulee U-Bahn. Yleisin nimi nykyaikaisille raitioteille Saksassa on edelleen Stadtbahn.
Kaikkein sekaisinta nimittely on täällä Suomessa, jossa ei ole yhtään nykyaikaisella tavalla tehtyä Light Railia, Stadtbahnia tai snabbspårvägiä. HKL:n raitioverkolla on muutamia nykyaikaiseen tapaan rakennettuja pätkiä, mutta ei yhtään rataa, joka olisi rakennettu nopeata, 80-100 km/h nopeutta varten. Raiteen rakenne, suuntaus ja geometria on kaikkialla sellaista, että vaatimaton 60 km/h nopeuskin tuntuu kovalta.
Niinpä meillä ei ole tälle asialle vakiintunutta nimitystä. Ja niinpä asiantuntemattomat puhuvat välillä jopa kevytraitiotiestä tarkoittaessaan raitiotien nykyistä, HKL:n verkkoa kehittyneempää muotoa, jonka englannikielisessä nimityksessä esiintyy sana "light", kevyt.
Antero