Tvärbanan

Tästä on ruotsalaisella foorumilla keskustelua. Monen on vaikea ymmärtää, miksi tuon takia liikenne pitäisi sulkea puoleksi vuodeksi tai edes ollenkaan. Tilannetta verrattiin Tukholman joidenkin esimetrolinjojen muuttamiseen metroksi aikoinaan, johon ilmeisesti ei tarvittu katkoa kuin joitakin tunteja.

Tämä lienee kyllä liioittelua;) Viimeinen tällainen muutos toteutettiin vuonna 1964, ja käsittääkseni suoraan raitiotiestä metrolinjaksi muutetut osuudet jouduttiin lopulta sulkemaan "jopa" kahdeksi päiväksi. Se on toki selvästi vähemmän kuin puoli vuotta. Melkoisen pitkiä liikennekatkojahan Tukholman seudulla on toki sittemmin ollut useita, mieleen tulee Nockebyn radan vuoden pituinen katko 1997-98 ja myös erinäiset kuukausien pituiset katkot Roslagsbananin eri osilla.
 
Tämä lienee kyllä liioittelua;) Viimeinen tällainen muutos toteutettiin vuonna 1964, ja käsittääkseni suoraan raitiotiestä metrolinjaksi muutetut osuudet jouduttiin lopulta sulkemaan "jopa" kahdeksi päiväksi. Se on toki selvästi vähemmän kuin puoli vuotta.
En nyt jaksa asiaa tarkistaa tähän hätään Spårvägslinjer i Stockhjolm -sarjan relevanteista julkaisuista, mutta muistaakseni joillakin linjoilla selvittiin noin puolen vuorokauden liikennekatkoilla (illalla ajettiin viimeiset spårat halliin ja seuraavan päivän keskipäivällä aloitettiin tuubilla). Tunnelbanan virtakisko ja raitiotien ilmajohto olivat jonkin aikaa olemassa päällekkäin - muutamassa kuvassa näkee tunnelbanan junia ajettavan ilmajohtojen alla, mikä ei tietenkään vilkaisulla näytä lainkaan erikoiselta vaikka tosiasiassa ilmajohto oli turha.

Tunnalbanan rakennusaikaanhan korvattavilla erikaupunkiraitiotielinjoilla käytettiin väliaikaisia puisia pysäkkikorokkeita, jotta viralliset laiturit voitiin korottaa T-banaa vasten. Näin olisi varmaankin voitu tehdä myös Tvärbanan uudistamisen kanssa... (Tämän tarinan opetus on, ennen oli kaikki paremmin :tongue:).
 
Tunnalbanan rakennusaikaanhan korvattavilla erikaupunkiraitiotielinjoilla käytettiin väliaikaisia puisia pysäkkikorokkeita, jotta viralliset laiturit voitiin korottaa T-banaa vasten. Näin olisi varmaankin voitu tehdä myös Tvärbanan uudistamisen kanssa...

Ymmärsin, että juuri näin on suunniteltu Saltsöbananin kanssa, joskin osa (vai kaikki?) laitureista on jo valmiiksi puisia ja lienee nopeata ja vaivatonta korvata uusilla.

(Tämän tarinan opetus on, ennen oli kaikki paremmin :tongue:).

Omasta mielestäni kaikki oli paremmin, silloin kun ne oli huonommin.

On harvinaisen surkea suunnitelma tällä rempalla. Saa nähdä miten käy Saltsjö- ja Lidingöbananien kunnostusten loppuen lopuksi. Saatan edelleen käydä Agassa töissä, kun Lidingöbananin remontti tulee. Toivottavasti katkokset ei ole kuukausien mittaisia.
 
Nuo asettuvat kiintoisasti vertailuun Helsingin uusien vaunujen kanssa, kun telien sijoittelu vaikuttaa todella olevan sama. CAFin vaunussa näyttää videossa olevan porrasaskelmia käytävällä, Transtechilla ei.
Oli siinä peräti 2 porrasta! Siis päätytelin päälle mentäessä. Toinen istuinten jalkatilan reunalla ja toinen käytävällä penkkien välissä. Keskivaunun telien kohdalla oli minusta vain rampit.

Antero
 
Tvärbanan-radan matkustajamäärät ovat olleet kivasti nousussa http://sl.se/Upload/rapporter/uploads/000023206/SL%20Fakta%202005.pdf (sivu 14) ja http://sl.se/upload/rapporter/uploads/SL-fakta_07.pdf (sivu 15) mukaan. Näiden tietojen mukaan keskimääräisiä nousumääriä arkipäivänä talvella:
vuosi: nousuja arkipäivänä
2001: 22 000
2002: 25 000
2003: 30 000
2004: 33 000
2005: 34 000
2006: 41 000
2007: 44 000

Laitankin jatkoa tälle tekemälleni taulukolle. Lähteenä on http://sl.se/Global/Pdf/Rapporter/Fakta%20om%20SL%20och%20länet%202011.pdf ja aineisto löytyy sivulta 17.
2008: 47 000
2009: 51 000
2010: 55 000
2011: 57 000

Sivulta 18 löytyy vuoden 2011 nousijamääriä eri kellonaikoina. Erikoista tuossa taulukossa on tuo trafiktyp-sarake. Tvärbananin ja Spårväg Cityn kohdalla tuossa taulukossa lukee lokaltåg. Tosiaan seuraavilla radoilla on luokitus lokaltåg: Spårväg City, Lidingöbanan, Nockebybanan, Roslagsbanan, Saltsjöbanan ja Tvärbanan. Sivulta 14 puolestaan löytyvät pysäkkikohtaiset nousijamäärät. Tuolta: Övriga banor - påstigande per dygn 2011 näkee, että vilkkaimmat pysähdyspaikat ovat Liljeholmen (10700), Gullmarsplan (10100) ja Alvik (5800).
 
Lokaltåg ilmeisesti ajaa lokalbanaa pitkin, jolla termillä ei näytä olevan tekemistä sen kanssa, onko rata juridisesti rauta- vai raitiotie.

Mikähän mahtaa olla Jokerin tosiasiallinen potentiaali? Bussilla on päästy 30 000 nousuun. Suunniteltu rata olisi aika paljon pidempi kuin Tvärbanan nyt käytössä oleva osuus ja vaihtoja raskasraideasemillekin taitaisi tulla useampia, mutta kaupunkirakenne reitillä on vissiin aika paljonkin harvempaa.

Muoks: SL:n Youtube-kanavalle on näköjään muutama päivä sitten ilmaantunut syksyn tilannetiedotus Tvärbanan rakentamisesta:

http://www.youtube.com/watch?v=U6pD3CohcCU
 
Viimeksi muokattu:
Menköön nyt tähän ketjuun:

Dagens Nyheter kertoi 2. joulukuuta, että Suomen rekisterissä ollut auto oli ajanut kilometrin verran Tvärbanania Mårtensdalista liki Gullmarsplanille saakka.

Jos pölkkyrataakin ajetaan näin surutta, en ihmettele, että Suomessa (siis toistaiseksi vain Helsingissä) on vaikea olla ajamatta ratikkakiskoilla. :lol:
Huomautus: ratikkaliikenne tunteja korvattuna busseilla ja iso operaatio auton poishinaamiseksi, mutta ajajaa ei epäillä rikoksesta. Ei täälläkään siis ihan nyt ymmärretä. ;)
 
Dagens Nyheter kertoi 2. joulukuuta, että Suomen rekisterissä ollut auto oli ajanut kilometrin verran Tvärbanania Mårtensdalista liki Gullmarsplanille saakka.

Favorit i repris (kuten toivesarjat ruotsinkielisissä Akkareissa merkittiin). Täsmälleen samanlainen onnettomuus tapahtui perjantain ja lauantain välisenä yönä, kertoo Aftonblaskan 19. tammikuuta ja vieläpä samassa paikassa. Tällä kertaa taksiautoilija harhaili liki Gullmarsplanille saakka, kunnes rengasrikko keskeytti matkanteon. Ei edes vastaantulleen raitiovaunun äänimerkit ja ajovalojen räpsytykset pysäyttänyt taksiautoilijaa, joka puhalsi nollalukeman. Hän ei myöskään kyennyt selittämään, miksi ajoi kuten ajoi. Kiskoalueen lumipeite saattaa olla osasyy törttöilyyn?
 
Takaisin
Ylös