Tvärbanan

30 km/h on mille tahansa yhtenäisessä kaupunkirakenteessa liikkuvalle välineelle korkeahko keskinopeus. Se on suurempi kuin hyvin monilla pikaraitioteillä.

Niin onkin, mutta niin on Vesakin väärässä. Tvärbanan keskinopeus on alle 24 km/h. Matka-aika on 30 minuuttia ja linjan pituus himpun alle 12 kilometriä.

Tvärbanan keskimääräinen pysäkkiväli on muuten 720 metriä ja bussi-Jokerin 700 metriä. Mutta Jokerin keskinopeus ruuhkassa on 26 km/h (ainakin aikataulun mukaan; jollei aikatauluun päästä, se saattaa suurimmaksi osaksi johtua liian pienestä tarjonnasta).
 
Viimeksi muokattu:
Voi hyvä ihme sentään. 30 km/h on mille tahansa yhtenäisessä kaupunkirakenteessa liikkuvalle välineelle korkeahko keskinopeus.

Oletko kulkenut reittiä koskaan päästä päähän? Matka on pitkä ja sillä on pitkiä pysäkinvälejä, muun muassa siltoja ja tunneleita, joissa ei varmasti ole muuta liikennettä häiritsemässä. Näihin nähden keskinopeus on älyttömän hidas. Ja etenkin, jos tosiaankin on, kuten Elmo kirjoitti eli 24 km/h.

Tokihan tiedän, että 30 km/h (jopa tuo 24 km/h) on korkea keskinopeus tällaisille junille. Eipä taida tämä meidän tunnelbanalinja 18:kaan olla paljonkaan nopeampi.
 
No enpä ole ihan samaa mieltä, viimeksi kun pidennyksestä puhuttiin niin sitähän kutsuttiin Tvärbanan norr ja kaupunkiin rakennettava rata on Tvärbanan city. Ehkäpä jossain työmateriaalissa on se vanhahko nimi mutta kaikissa yleisölle olevassa materiaalissa se on kyllä Tvärbana.

Tarkoitinkin juuri, että työmateriaalissa ja SL:n virallisessa kielessä (kuten Googlatessa käy ilmi). Onhan nämä uudet pikaraitiotiet kyllä yleisesti tunnettuna Tvärbananina, niin paikallisissa lehdissä että myös SL:n vuosikertomuksissa.

Vaan entäpä, jos joskus tuleekin suora raitiolinja poikittaisen sijaan? Mikäköhän nimitys sille sitten tulee?
 
Oletko kulkenut reittiä koskaan päästä päähän?

Enpä ole kertoja laskenut. Olen kulkenut sekä yhteen putkeen, osan matkaa kuvaten, kavereille esitellen jne. Eipä ole tullut muihin järjestelmiin verrattuna mieleen, että kyseessä ei olisi pikaraitiotie.

Tvärbanan - kirjani mukaan keskinopeus on 25 km/h mukaanlukien uusi osuus Hammarby Sjöstadissa, jolla keskinopeus on suhteellisen alhainen.
 
Vaan entäpä, jos joskus tuleekin suora raitiolinja poikittaisen sijaan? Mikäköhän nimitys sille sitten tulee?

Citybanan? Citylinjen? :lol: Tukholmalaiset kun tuntuvat rakastavan kaikkea city-alkuista. Ja se kuuluu sitten ääntää ainakin viidellä teellä [si'ttttti] :)
 
Enpä ole kertoja laskenut.

Tokihan tiesin, että olet joka tapauksessa. :)

Tvärbanan - kirjani mukaan keskinopeus on 25 km/h mukaanlukien uusi osuus Hammarby Sjöstadissa, jolla keskinopeus on suhteellisen alhainen.

Mutta ymmärräthän pointtini, että tämä pikaraitiotie on pikaraitiotieksi liian hidas juuri sikäli, kun matkalla on näitä ei-urbaaneja osuuksia. Näillä pysäkkiväleillä ja näillä hinnoilla, joita tähän upotettiin, olisi mahdollista saada parempaakin. Hammarby Sjöstadissakin on osuuksia, joissa olisi mahdollista "ajaa täysillä", mutta niin ei tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Citybanan? Citylinjen? :lol: Tukholmalaiset kun tuntuvat rakastavan kaikkea city-alkuista. Ja se kuuluu sitten ääntää ainakin viidellä teellä [si'ttttti] :)

Citybanan on ainakin poissuljettu koska pendel-tunneli on sen niminen....
Ehkäpä "Knytbanan" koska se kytkee eri osat kaupunkia yhteen.... Toisaalta lyhennys siitä "knytis" on jotain aivan muuta, nimittäin juhlat johon osanottajat tuovat itse syötävää mukaan. Onkohan se suomeksi "nyyttärit"?
Tämä oli vähän off-topic. Sorry
 
Jotkut Teistä, arvoisat keskustelijat, muistanevat, että ketjussa puheena olevan raitiotieyhteyden työnimi oli noin 20 vuotta sitten Hästsko eli hevosenkenkä. Nimen takana lienee silloin ajatellun linjauksen ulkomuoto kartalla. Ajan kuluessa suunnitelmat ovat muuttuneet eikä "Hästskon" ulottaminen Ropsteniin liene enää ajankohtainen juttu.

1990-luvun aikana Hevosenkenkään (joka muuten tarinoissa tuo onnea) viittava nimi jäi taka-alalle. Myöhemmin alettiin puhua vain Tvärbananista. Tvärbanan on, kuten jo ketjun alkumetreiltä alkaen on todettu, pikaraitiotie. Mikko Laaksonen totesi aivan oikein, että pikaraitioteillä vaunun keskinopeus voi aivan hyvin olla Tvärbananin luokkaa. Stadtbahn-tyypin metroilla junien keskinopeudet eivät ole olennaisesti korkeammat. Tavallisen korkeatasoisen raitiotien ja pikaraitiotien erot ovat usein vähäiset. En ryhdy määrittelemään pikaraitiotietä uudelleen. Todettakoon, että itse pidän luontevana käyttää termiä raitiotiepohjaisesta järjestelmästä, jossa on käytössä täydet etuisuudet (pysähdytään vain pysäkeillä), maksiminopeus on jossain kohtaa 70...80 km/h ja keskinopeus yksiselitteisesti yli 20 km/h (Tvärbananin 24 km/h toteuttaa tämän). Hyvin usein pikaraitioteillä on täyseristettyjä osuuksia, varsinkin käytettäessä korkeimpia nopeuksia. Monimuotoisuus on kuitenkin keskeinen ominaisuus. Toisaalta joskus tavallinen raitiotiehaara voi olla täyseristetty, kuten Ruotsin merkittävimmän raitiokaupungin rata Polhemsplatsenilta Angered C:hen. Sillä osuudella keskinopeuskin ylittää Tvärbananin vastaavan lukeman...
 
Mikko Laaksonen totesi aivan oikein, että pikaraitioteillä vaunun keskinopeus voi aivan hyvin olla Tvärbananin luokkaa. Stadtbahn-tyypin metroilla junien keskinopeudet eivät ole olennaisesti korkeammat.


Helsingin S-bahn tyyppisillä junilla (metro, M-, I ja A - junat) keskinopeudet ovat 40-45 km/h. Tvärbanan kulkee 24 km/h. Mikä on sitten olennainen keskinopeusero, jos ei tuo?

Vaikka olisi toivottavaa, että raide-jokerilla päästäisiin 30-32 km/h tasolle, kun bussi kulkee nyt ilmeisesti 26 km/h. 30-32 km/h nopeus voi kyllä vaatia aika raskaita investointeja.
 
Kohta tämä taas vajoaa:
a) Keskusteluksi siitä, mikä on tai ei ole pikaraitiotie
b) Kaupunkirakenteeseen sovittamattomien liikenneratkaisujen ylistykseksi

Perustekijä joukkoliikenteessä on kaupunkirakenne, jota joukkoliikenne palvelee ja sen edellyttämä pysäkkitiheys. Tvärbanan keskinopeus johtuu siitä, että se palvelee osaksi alueita, jotka ovat helsinkiläisittäin "kantakaupunkia" rakenteeltaan (Hammarby Sjöstad ja Gröndal).

Myös Jokerin keskinopeuden määrää kaupunkirakenne jota se palvelee. Todennäköisesti keskinopeus kuitenkin nousee korkeammaksi, koska Jokerille ei tule 30 km/h nopeusrajoitusalueita ainakaan siinä määrin kuin Tvärbanalla.
 
Helsingin S-bahn tyyppisillä junilla (metro, M-, I ja A - junat) keskinopeudet ovat 40-45 km/h. Tvärbanan kulkee 24 km/h. Mikä on sitten olennainen keskinopeusero, jos ei tuo?
Nyt puhumme näköjään eri asioista. Stadbahn-tyypin metrolla tarkoitin esim. Tukholman Tunnelbananin Vihreän linjan tyyppistä tiheäpysäkkivälistä mallia noin 30 km/h:n keskinopeuksineen. Useat (mutta eivät läheskään kaikki) metrot perustuvat vastaavaan konseptiin. Helsingin metro ja rautateiden lähiliikenne ovat asemaväleiltään ja ratageometrialtaan edelliseen verrattuna erilaisia. Niillä on myös keskinopeus suurempi. S-Bahn -termiä käyttäessäni viittaan yleensä tähän jälkimmäiseen malliin. Voi olla, että käytän termejä eri tavoin kuin jotkut muut. Teksteissäni Stadtbahn ja S-Bahn eivät ole toistensa synonyymejä, vaikkakin näillä kahdella on olemassa etymologinen yhteys toisiinsa. Jossain muussa ketjussa voisimme kerrata, miten noita asioita olisi tarkoituksenmukaisinta kuvata. Aika hyvin Stadbahnia on kuvattu myös kaupunkiliikenne.net -sivuilla.

Mikon tavoin toivon, että keskustelu ei "vajoa" mihinkään. Me käyttäjät kai ensi sijassa keskustelun suunnan ohjaamme.
 
Eiköhän Helsingissä ole Länsimetron rakentamisen jälkeen ihan riittävästi keskinopeaa raideliikennettä. 40 km/h+ yhteyksiä tarvitsee Länsimetron (ja Kehäradan) jälkeen parantaa lähinnä vain Pisaralla. Raide-jokerin ei tarvitse palvella esimerkiksi Tikkurila- Tapiola tai Leppävaara-Itäkeskus yhteyksiä, ne toteutuvat paremmin Pisaralla.

Raide-jokeri toiminee parhaiten lyhyemmällä(600-900m) pysäkkivälillä yhteytenä, jolla ei yleensä matkusteta Huopalahti -Tapiola tai Oulunkylä- Itäkeskus pitempiä matkoja. Lyhyemmällä pysäkkivälillä raide-jokeri palvelee paremmin myös keskinopean verkon(metro, M-, I- ja A-junat) liityntäratkaisuna.
 
Tukholman Metro-lehdessä oli 26.8. pieni juttu Tvärbananin jatkamisesta etelässä ja pohoisessa (Lehden näköispainos, Här är din nya tvärbana, s.4). Eteläisen jatkon myötä Saltsjöbananinkin reitti muuttuu kiertämään Henriksdalsbergetin sen sijaan, että se alittaisi sen. Jutussa ei mainita, poistuuko nykyinen tunneli kokonaan nykyisestä käytöstä.

Tunnelin mahdollisesta poistumisesta onkin nyt se uusin tappelu.
Nackan kunta ei halua millään suostua siihen että Saltsjöbanan (SB) jatkuisi Gullmarsplanille josta 'kaikki' saisivat vaihtaa metroon.
Mutta nythän on kyseessä muutamasta miljardista jos tunneli slopataan joten viimeinen sana ei tosiaan ole vielä sanottu.
 
Takaisin
Ylös