Hämeentien raitiotien kehittäminen

Oikein hyvältä mielestäni vaikuttaa. Äkkiseltään katsottuna tuli vain huoli siitä, onko etelän suunnan bussipysäkki Kurvissa riittävän leveä, etteivät pysähtyneet bussit peileineen blokkaa ratikoiden kulkua risteyksen ohi omalle pysäkilleen.
 
Minustakin tuo näyttää näin ensi vilkaisulta oikein hyvältä. Ratikkakaistan leveys on joka paikassa riittävä. Minua ilahduttaa se, ettei Hämeentiestä tullutkaan metsää. Usein näissä on suunnittelijalla taipumus pilata kadut tunkemalla puurivejä joka paikkaan, nyt niin ei ole käynyt vaan perinteinen viertotien avaruus säilyy.

Mahtaakohan bussi mahtua kääntymään Hakaniemen hallin kulmalla ilman että se koukkaa ratikkakaistan puolelta?

Uusi Haapaniemen ratikkapysäkki on oikein hyvä. Bussien kohdalla mietin, onko se ollenkaan tarpeellinen. Bussit tulevat kaukaa ja palvelevat pitkämatkalaisia. Riittäisikö niille pysäkit Kurvissa ja Hakaniemessä? Onko tuota reflektoitu Höselissä?

Liikennevalojen vähentymisen panen ilolla merkille.

Risuina Kurvin pysäkki. Siitä en tykkää ollenkaan. Yhteydet ratikoista metroon muuttuvat huonoiksi, esimerkiksi idästä Kruununhakaan matkustettaessa Sörnäinen (M) on ollut hyvä vaihtopysäkki. Varmaan on muitakin yhdistelmiä, joissa vaihdetaan ratikasta metroon ja päin vastoin. Etelän suunnan pysäkki on myös kaukana Helsinginkadun risteyksestä. Tuo risteys pitäisi suunnitella uudelleen niin, että raitiovaunupysäkki säilyy nykyisessä kohdassa ja bussipysäkki sijoitetaan jotenkin toisin. Ahdasta siinä tietysti on.
 
Uusi Haapaniemen ratikkapysäkki on oikein hyvä. Bussien kohdalla mietin, onko se ollenkaan tarpeellinen. Bussit tulevat kaukaa ja palvelevat pitkämatkalaisia. Riittäisikö niille pysäkit Kurvissa ja Hakaniemessä? Onko tuota reflektoitu Höselissä?

Tuon pysäkin ympärillä on kyllä massiivisesti asutusta ja työpaikkoja.

Liikennevalojen vähentymisen panen ilolla merkille.

Tämä on kaksipiippuinen juttu, liikennevaloihin ei tarvitse pysähtyä, mutta toisaalta suunnitelmassa Hämeentiellä on ilmeisesti kuusi valo-ohjaamatonta suojatietä, joissa raitiovaunun tai bussin pitää varautua pysähtymään ja tarvittaessa pysähtyä. Raitiovaunujen nopeudelle tuo ei ole iso ongelma, koska yksi pysäkki vähenee ja vuoroja ei kulje valtavasti, mutta kuinka bussit selviävät ruuhka-aikana, kun niitä kulkee toinen toisensa perään?

Raportissa laskettuihin matka-aikasäästöihin liikennevalojen vähentyessä en bussien osalta usko, koska todennäköiseltä vaikuttaa, että busseille tulee ruuhkassa toisenlaisia pysähdyksiä, kun ne väistelevät koko ajan jalankulkijoita. Jalankulkijoiden kadun ylitykset voivat myös johtaa aika ikäviin bussijonomuodostelmiin, jos jostain kohdasta pääseekin yli vain yksi tai parhaimmillaan muutama bussi ennen kuin taas seuraavan ajoneuvon pitää pysähtyä suojatien eteen väistämään jalankulkijaa.

Kauhukuvana minulle tulee vähän yhden Hämeentien suunnan osalta mieleen tilanne, jossa pysäkkilevennyksillä viritetystä Fredasta Viiskulman ja Uudenmaankadun välillä yritettäisiin saada läpi 150-180 bussia ruuhkatunnissa ja vähän autoja sitten lisäksi. Tuo on ehkä vähän ontuva esimerkki, mutta kuljen Fredan yli jatkuvasti ja juuri nyt en Helsingistä parempaakaan esimerkkiä jalankulkijoiden vaikutuksesta kadun sujuvuuteen keksi. Hidasta voi siis varsinkin bussikaistalla tulla.

Risuina Kurvin pysäkki. Siitä en tykkää ollenkaan. Yhteydet ratikoista metroon muuttuvat huonoiksi, esimerkiksi idästä Kruununhakaan matkustettaessa Sörnäinen (M) on ollut hyvä vaihtopysäkki. Varmaan on muitakin yhdistelmiä, joissa vaihdetaan ratikasta metroon ja päin vastoin. Etelän suunnan pysäkki on myös kaukana Helsinginkadun risteyksestä. Tuo risteys pitäisi suunnitella uudelleen niin, että raitiovaunupysäkki säilyy nykyisessä kohdassa ja bussipysäkki sijoitetaan jotenkin toisin. Ahdasta siinä tietysti on.

Tästä olen samaa mieltä. Lisäksi pohjoiseen johtava pyörätie näyttää kulkevan yhtä sujuvasti kuin Bulevardilla, sillä erotuksella toki, että Kurvissa jalankulkijoita ja bussimatkustajia on moninkertainen määrä, joten törmäyksiä lienee tiedossa. Pohjoinen bussipysäkki on myös aivan liian kapea (vain 1,7 metriä) ja sillä pysähtyy kymmeniä vuoroja ruuhkatunnissa ja odottajien määrä on suuri.
 
Viimeksi muokattu:
Jos valottomista suojateistä tulee ongelma, niitä voi miettiä uudestaan sitten. Ratkaisut ovat maalia, liikennemerkkejä, niiden poistamista ja pahimmillaan liikennevaloja. Näitä juttuja voi toteuttaa, tutkia käytännössä ja viilata.

Luonnosteltu Hämeentie on tälläisenäänkin jo huima parannus.

Valmistahan ei koskaan tule. Itse näkisin tulevina kehityskohteina bussiliikenteen runkolinjaistamista harvemmin ajaviin mutta paremmin kuormittuneisiin linjoihin ja harventuneen vuorovälin mahdollistaman pysäkkitaskuista luopumisen. Tämä yksinkertaistaa liikennejärjestelyjä edelleen, hidastaa läpikulkuliikennettä ja sallii Kurvin uudelleenjärjestelyn neljään vierekkäiseen joukkoliikenteen pysäkkiin jossa kaikki pintaliikenne mahtuu pysähtymään jouhevia vaihtoja varten.
 
Risuina Kurvin pysäkki. Siitä en tykkää ollenkaan. Yhteydet ratikoista metroon muuttuvat huonoiksi, esimerkiksi idästä Kruununhakaan matkustettaessa Sörnäinen (M) on ollut hyvä vaihtopysäkki.
Minusta Kurvin järjestely on hyvä. Arvion perusteena on kokemus Kurvin pysäkin runsaasta käytöstä, ja nimenomaan ratikka-metro vaihtopysäkkinä. Oleellista nimittäin on todellinen kävelymatka metron laiturin ja ratikan välillä. Kaupugnin suunnan pysäkille ei matka muutu, Töölön suunnan pysäkille lyhenee. Ainoa miinus on siinä, että ainoat ratikkaa palvelleet rullaportaat jäävät väärään paikkaan. Mutta toisaalta Piritorin rullaportaista tulee käyttökelpoiset ainakin Hesarin pysäkille.

Vaikutusarviossa jalankulun turvallisuuden on arvioitu paranevan suojateiden lyhentyessä. Pyöräkaistat mukaan lukien suojatien lyhennys ei ole kovin merkittävä. Suojatien käyttöä hankaloittaa vielä se, että pyörä- ja autokaistojen liikenteen rytmi on kovin erilainen. Valottoman suojatien käyttö edellyttää, että kaikilla kuudella kaistalla on liikennevirrassa katko samalla hetkellä, mikä on minusta sivun 19 karttojen liikennemäärillä haastavaa (110–140 ajoneuvoa tunnissa eli 0,5 minuutin välein molempiin suuntiin). Toisaalta muutama liikennevaloristeys katkoo autokaistojen liikennettä, mutta ei ehkä pyöräkaistojen liikennettä. Kokemuys varmaan näyttää, sillä onhan tämä Hesan ensimmäinen pääkatu, jota ei hallitse henkilöautoilu.

Antero
 
Minusta Kurvin järjestely on hyvä. Arvion perusteena on kokemus Kurvin pysäkin runsaasta käytöstä, ja nimenomaan ratikka-metro vaihtopysäkkinä. Oleellista nimittäin on todellinen kävelymatka metron laiturin ja ratikan välillä. Kaupugnin suunnan pysäkille ei matka muutu, Töölön suunnan pysäkille lyhenee. Ainoa miinus on siinä, että ainoat ratikkaa palvelleet rullaportaat jäävät väärään paikkaan. Mutta toisaalta Piritorin rullaportaista tulee käyttökelpoiset ainakin Hesarin pysäkille.
Antero

En ole ihan vakuuttunut siitä, että tuo ehdotettu järjestely olisi hyvä. Tietysti jos pysäkit eriytetään, saadaan mahdollisesti lisää tilaa. Tällä hetkellähän Kurvin pysäkki on nykyisille vaunuille liian lyhyt: kaksi pitkää vaunua siihen yhtä aikaa ja se tietää suojatien tukkimista. Kasi ei tarvitse Hesarille kuin yhden vaunun mittaisen pysäkin.
 
En ole ihan vakuuttunut siitä, että tuo ehdotettu järjestely olisi hyvä. Tietysti jos pysäkit eriytetään, saadaan mahdollisesti lisää tilaa. Tällä hetkellähän Kurvin pysäkki on nykyisille vaunuille liian lyhyt: kaksi pitkää vaunua siihen yhtä aikaa ja se tietää suojatien tukkimista. Kasi ei tarvitse Hesarille kuin yhden vaunun mittaisen pysäkin.

Ylipäänsä kahden ratikan pysähtymisestä samaan aikaan samalle pysäkillä pitäisi päästä eroon. Vanhoilla 20 metrisillä tai lyhemmilläkin ratikoilla kahden ratikan pysähtyminen samaan aikaan pysäkille vielä jotenkin onnistui ja matkustajat pääsivät oikeaan ratikkaan. Transtechin 28 metrisillä kahdesta ratikasta kuitenkin aiheutuu pysäkillä jo varsinainen härdelli eikä yhtään nyky-Articia pidempiä ratikoita, jos sellaisia saadaan hankittua, voida käyttää ilman, että pidetään huolta, että pysäkille pysähtyy vain yksi ratikka kerrallaan.
 
Lueskelen KSV:n sivuilta palautteita. Aika moni tuo esille "uuden" idean, että pannaan bussit kiskoille kun ne kiskot on ihan tyhjinä siinä :lol: Mutta toisaalta moni tuo esille myös sen, että se bussiralli on häiritsevää, meluisaa, ikävää ja että ne bussit ei ole häviämässä minnekään. Toivovat, että häviäisivät.

Minua alkaa houkuttaa se, että ruvetaan katkomaan noita Hämeentien busseja nyt jo, tulee pisara joskus tahi ei. Voihan Hämeentielle jättää esim. 20 bussia tunnissa suuntaansa, ne kaikkein tärkeimmät. Mutta pääsääntöisesti niin, että tehdään Tuuskin busseille se Käpylän liityntäterminaali ja parannetaan ratikkarata koko matkalle niin, että voidaan perustaa nopea ratikkalinja Käpylän asemalta Mäkelänkadun ja Hämeentien kautta Kaivokadulle. Voi olla kallista, mutta myös viihtyisää. Viedään Lahdenväylän bussit rantatielle, jätetään osa niistä Kalasatamaan ja jatketaan osa Sörkan rantatietä keskustaan.
 
Mikä älämölö ja kansanliike nousikaan kun nykyinen bussilinja h72 aiottiin kääntää Itäkeskukseen (HSL:n koillisen Helsingin ensimmäisen linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaan). Hyvä, ettei HSL-suunnittelijoita läksytetty oikein kunnolla tiedotustilaisuuksissa, kun kehtasivat koskea "pyhään linjaan". Ei auttanut, että uusi linja h61 olisi aikalailla korvannut nykyisen seiskakakkosen. Yksikään helsinkiläinen kunnallispoliitikko ei uskalla koskea Hämeentietä Rautatientorille kulkeviin bussilinjoihin ennenkuin jotain konkreettista uutta, niitä korvaavaa on tarjolla. No, nyt joitain Vantaan seutulinjoja on päätetty peräti Hakaniemeen ja päivittäin kuulen matkustajien nurinaa siitä.
 
Viimeksi muokattu:
No Kehäradan myötä saatiin sentään ilmeisesti kolmisenkymmentä ruuhkatunnin bussivuoroa vähennettyä Hämeentiellä. Laskin nyt aikatauluista 142 bussia Kurvissa etelään 7:30-8:30 ja 128 vuoroa Haapaniemessä pohjoiseen 16:00-17:00.

Vuonna 2010 ruuhkahuippu oli ilmeisesti 177 bussia tunnissa etelään eli pientä kehitystä on havaittavissa.
 
Mikä älämölö ja kansanliike nousikaan kun nykyinen bussilinja h72 aiottiin kääntää Itäkeskukseen (HSL:n koillisen Helsingin ensimmäisen linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaan).

Ihmiset ovat noin keskimäärin aika tyhmiä. Eikö tämä sama porukka ollut barrikadeilla myös bussista 69? Se meni jotenkin niin, että reitti olisi säilynyt ja numero vaihtunut ja sehän ei sopinut. HSL sitten ystävällisesti suostui "säilyttämään 69:n" eli teki jotain kosmeettisia numeromuutoksia ja kansa oli tyytyväinen.

Nämä menevät pieleen siksi, että niitä ei ollenkaan osata markkinoida. Ihmisille pitäisi osata kertoa asiat niin, että he ymmärtävät mistä on kyse.

No, nyt joitain Vantaan seutulinjoja on päätetty peräti Hakaniemeen ja päivittäin kuulen matkustajien nurinaa siitä.

Eihän se ole kivaa, että keskustaan menijä pakotetaan vaihtamaan Hakaniemessä. Tuo onkin kaikkein huonoin vaihtoehto: viedään melkein perille ja näytetään sitten pitkää nenää samalla kun pilataan se Hämeentien ympäristö joka tapauksessa. Mä luulen, että jos nämä seutulinjat päättyisivät vaikkapa siihen Käpylän asemalle, niin nurinaa kuuluisi jopa vähemmän. Paremmin hoidettu vaihto, pidempi ja nopeampi raideosuus ja bussilta jäisi se tukkoisin osuus pois.

Tietysti pitää olla myös jotain uutta tilalle ja voi olla, ettei edes todella hyvin toteutettu ratikkarunkolinja ole sitä, eihän meidän poliitikot ole sellaista ennen nähneet joten miten ne ymmärtäisivät, mikä se on. Kuitenkin Käpylän asemalta suoria ja hyviä pääväyliä kulkevia raitioteitä pitkin pääsisi Kaivokadulle ihan realistisesti jopa 16–17 minuutissa.
 
Minua alkaa houkuttaa se, että ruvetaan katkomaan noita Hämeentien busseja nyt jo, tulee pisara joskus tahi ei. Voihan Hämeentielle jättää esim. 20 bussia tunnissa suuntaansa, ne kaikkein tärkeimmät. Mutta pääsääntöisesti niin, että tehdään Tuuskin busseille se Käpylän liityntäterminaali ja parannetaan ratikkarata koko matkalle niin, että voidaan perustaa nopea ratikkalinja Käpylän asemalta Mäkelänkadun ja Hämeentien kautta Kaivokadulle. Voi olla kallista, mutta myös viihtyisää. Viedään Lahdenväylän bussit rantatielle, jätetään osa niistä Kalasatamaan ja jatketaan osa Sörkan rantatietä keskustaan.


Olisiko tiheä ratikkaliikenne ongelma Pohjolankadulla? Olin Bulevardilla kivitalossa ja se tärisi ratikan ajaessa sen kohdalla kadulla. Pohjolankadun taloissa en ole ollut sisällä ratikoiden liikennöintiaikana.
Vai tehtäisiinkö joka tapauksessa uusi linjaus Osmontien suuntaisesti?
 
Olisiko tiheä ratikkaliikenne ongelma Pohjolankadulla? Olin Bulevardilla kivitalossa ja se tärisi ratikan ajaessa sen kohdalla kadulla. Pohjolankadun taloissa en ole ollut sisällä ratikoiden liikennöintiaikana.
Vai tehtäisiinkö joka tapauksessa uusi linjaus Osmontien suuntaisesti?

Käsittääkseni linjaus Käpylän asemalle kulkisi Mäkelänkadun päätyttyä Tuusulantien käytävässä ja reittimuutoksen myötä Pohjolankadulta loppuisi raitioliikenne.
 
Nämä menevät pieleen siksi, että niitä ei ollenkaan osata markkinoida. Ihmisille pitäisi osata kertoa asiat niin, että he ymmärtävät mistä on kyse.
Juuri näin. Kun ihmisille jankutetaan 10 vuotta, että on hyvä ratkaisu järjestää yksi vaihto ja pidentää matka-aikaa usealla minuutilla, niin jokainen vakuuttaa, että oikein hyvä. Vielä senkin jälkeen, kun kerrotaan, että lippujen hinnat nousevat ensin 7 %, sitten 12 % ja senkin jälkeen muutaman vuoden kuluttua vielä lisää ehkä 20 %, niin kaupunkilaiset vain kehuvat. Tosin kehuja voi sivulauseessa todeta, että hän kuitenkin kulkee autolla, kun on pakko.

Sille, mikä hyväksytään ja mikä kelpaa, ei ole muuta merkitystä kuin se, miten se kaupunkilaisille myydään. Jos yksittäistä bussilinjaa yritetään kehittää, sen mainostaminen ei kiinnosta poliitikkoja, kun koko bussilinja ei kiinnosta poliitikkoja. Omakustannusperiaatteella toimiva HSL-viranomainen ei käytä rahaa mainostamiseen, kun sille ei sellaista rahaa anneta. Joten se ei saa hyväksyntää millekään pienelle asialle, mitä se tekee itsenäisesti. Bussilinjan muutoksella ei saa vaaleissa ääniä eikä kampanjarahoitusta. Isoilla hankkeilla saa.

Tietysti pitää olla myös jotain uutta tilalle ja voi olla, ettei edes todella hyvin toteutettu ratikkarunkolinja ole sitä, eihän meidän poliitikot ole sellaista ennen nähneet joten miten ne ymmärtäisivät, mikä se on. Kuitenkin Käpylän asemalta suoria ja hyviä pääväyliä kulkevia raitioteitä pitkin pääsisi Kaivokadulle ihan realistisesti jopa 16–17 minuutissa.
Markkinointikysymys. Liityntäliikenne metroon tai junaan on hyvä asia, vaikka matka-aika pitenee. Liityntä ratikkaan on huono asia, vaikka matka-aika lyhenisikin, koska sitä ei mainosteta hyväksi kuten metrovaihtoa.

Bergenissä tehtiin vaihto ruuhkissa matelevista busseista ratikkaan. Tarkkaan ottaen matka-aika piteni teoriassa parilla minuutilla. Mutta ratikka vei bussia hieman pidemmälle ja luotettavasti samaan matka-aikaan aina. Eikä vaihtokaan ollut vaikea, vain muutama metri laiturin puolelta toiselle. Vaihtopysäkki hoiti saman verran busseja kuin Herttoniemen tai Itiksen metroasemat. Tietty ratikkaa myös markkinoitiin. Lopputulos: Kolmessa vuodessa 35 % enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä kuin ennen ratikkaa ramaa reittiä ajavissa busseissa.

Olisiko tiheä ratikkaliikenne ongelma Pohjolankadulla? Olin Bulevardilla kivitalossa ja se tärisi ratikan ajaessa sen kohdalla kadulla. Pohjolankadun taloissa en ole ollut sisällä ratikoiden liikennöintiaikana.
Bulevardilla Helsingissä Variotramit täristävät, koska vaunut ovat kovia ja ratarakenteessa ei ole tärinäneristystä. Se ei tarkoita, että raitiotie ja raitiovaunut yleisesti täristävät kivitaloja Bulevardilla Helsingissä. Arvelen, että siinäkin täristävässä talossa, jossa olet tärinää kokenut, tärinä on aivan eri silloin, kun ohi ajaa Artic verrattuna Variotramiin. Kun ero Varioon on suuri jo silloin, kun ohi ajaa Nr-vaunu. Olen itse ollut eräässä kiinteistössä tätä havainnoimassa, silloin ei vielä ollut Articeja.

Maailmalla on kehitetty noin 40 vuotta menetelmiä raitiovaunujen melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi. Helsingissä on tänä aikana siirrytty yksinkertaisesta hiekan päälle tehdystä radasta betoniperustaiseen mutta kovaan rataan, joka kestää hiekkarataa paremmin. Mutta mihinkään muuhun ei betoniradalla ole pyrittykään. Jos raitioteihin olisi suhtauduttu edes 10 prosenttisesti sillä innolla kuin metroon, Helsingissäkin olisi ollut rahaa kokeilla erilaisia kiintoraideratkaisuja ja niiden vaimennusrakenteita. Ja kolinaa aiheuttavat matalauraiset vaihteet olisi poisetettu vuosikymmeniä sitten. Joustavia ja vaimentavia rakenteita on vain satunnaisesti joissain pahoissa paikoissa, kuten Bulevardin ja Fredan risteyksessä viimeisen muutaman vuoden takaisen remontin jälkeen.

Antero
 
Takaisin
Ylös