Valokeilassa metron kanssa päällekkäiset linjat 6, 7 ja 9

Liittynyt
22 Elokuu 2009
Viestit
951
Niin, mitä mieltä olette tästä linjastosuunnitelmablogin kirjoituksesta?

Valokeilassa raitiovaunulinjat 6, 7 ja 9:

HSL-alueella eletään suurten murrosten aikaa. Metro ja kehärata siirtävät liikennettä raiteille ja uusi lippu- ja informaatioljärjestelmä aloittaa syksyllä 2016. Ratikkalinjaston uudistuksessa ollaan päästy hyvään vauhtiin. Linja 5 aloittaa aikataulukauden vaihtuessa elokuussa 2016 ensimmäisenä muutoksena. Uuden ratikkalinjaston ehdotus on kuitenkin laadittu tilanteessa, jossa länsimetron kaikki kustannukset sekä hallituksen tekemät leikkaukset suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen eivät ole olleet tiedossa. Siksi suunniteltua raitiovaunuliikennettä tullaan korvaamaan tehokkaamalla metrolla siltä osin kun se on päällekkäistä metron kanssa. Korvaukseen metrolla tullaan paneutumaan jatkossa sekä tässä että tulevissa blogin kirjoituksissa.

Nykyisin alueen joukkoliikennepalvelua voi kuvata hajautuneeksi. Linjan 6 reittiä seurailee Bulevardilla linja 20 (jatkossa 21) sekä keskustan pohjoispuolella kokonaisuudessaan linjat 68 ja 71, Kumpulan kampukselta etelään lisäksi Lahdenväylän sisäisiä ja seutulinjoja. Linjat 7 ja 9 ovat päällekkäiset sekä metron että Tuusulanväylän että Lahdenväylän linjojen kanssa.

Kuormitus Hietalahden silmukasta on vähäistä. Arabiassa linjojen 68 ja 71 yhteenlaskettu kuormitus ylittää linjan 6 kuormituksen, ja Pasilaa palvelee juna. Hämeentiellä Kumpulan kampukselta etelään jo yksistään metron kuormitus ylittää linjojen 6, 7 ja 9 kuormituksen.


Pitäisikö Hämeentien liikenne keskittää yhdelle linjalle?

Nykytilanteessa Hämeentieltä keskustaan matkustettaessa pitää valita, meneekö odottamaan metroa vai raitiovaunua. Raitiovaunun vuoroväli on keskustan pohjoispuolella kokonaisuudessaan heikompi kuin metron vuoroväli, kun otetaan huomioon synkroinnin vaikeudet. Niinpä sattumalta raitiovaunupysäkille lähtiessään voi tulla pysäkille juuri ratikan mentyä ja mobiilisovelluksesta voi nähdä metron menevän kohti keskustaa minuutin kuluttua, mutta siihen ehtiminen on jo mahdotonta.

Yleinen joukkoliikenteen suunnitteluratkaisu on keskittää samaan paikkaan kulkevat linjat yhdelle kadulle eikä linjata reittejä muutaman korttelin välein. Etu syntyy siitä, että keskittämällä vuorot voidaan tarjota aiempaa tiheämpi vuoroväli ja toisaalta matkustajan ei tarvitse päättää, minkä linjan pysäkille hän menisi. Joukkoliikenteen käytettävyys paranisi tarjonnan keskittämisen tuoman havainnollisuuden ja helppouden myötä.


Linjojen keskittäminen yhdelle reittikadulle mahdollistaa tiheämmän vuorovälin (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005)

Tämän suunnitteluperiaatteen käyttö linjojen 6, 7 ja 9 varrella johtaisi nykyisen matkustuskysynnän, nykyisen ja tulevan maankäytön ja katuverkon perusteella siihen, että linjoja 6 ja 7 käyttävä matkustajakunta kannattaisi siirtää metroon keskustan ja Sörnäisten metroaseman välillä, ja linjan 9 matkustajakunta joko Hakaniemen ja Kampin tai Sörnäisten ja Kampin välillä. Kääntöpaikat tulisivat Vaasanaukiolle, Kampintorille ja Kauppatorille. Vaasanaukiolle tulisi joko kaikkien kolmen linjan kääntöpaikka tai sitten linja 9 käyttäisi olemassa olevaa Hakaniemen kääntöpaikkaa.

Metron vuoroväliä on tarkoitus samalla tihentää ruuhka-ajan ulkopuolella 10 minuutista 9 minuuttiin ja 7,5 minuutista 7 minuuttiin vuorokauden ajasta riippuen, jotta tarjonta vastaa lisääntynyttä kysyntää.

Myös bussilinjat toimisivat korvaavana liikenneyhteytenä keskustaan nykyiseen tapaansa, mutta varsinkin ruuhka-aikoina suosituimpien linjojen vuoroväliä saatettaisiin joutua tihentämään korkean kuormituksen vuoksi. Linjan 6 Bulevardin osuus lakkautettaisiin. Linjat 21 (nyk. 20) ja 68 yhdistettäisiin, jotta säilyy vaihdoton yhteys Bulevardilta Hämeentielle ja Bulevardin pysäkeillä "Aleksanterin teatteri" ja "Hietalahden tori" säilyy peruspalvelutaso.

Sekä vaihto metroon että korvaava bussilinja ovat nopeampia kuin linjat 6, 7 ja 9. Lisäksi metron vuorovälin tiheneminen lyhentää odotusaikaa ja Etelä-Espoosta on joka tapauksessa vaihdoton yhteys Vaasanaukiolle. Mallinnuksen perusteeella matkustajien määrä nousee kymmenisen prosenttia. Lisääntyneet lipputulot kattavat osaltaan länsimetron aiheuttamaa vajetta, ja kasvanut matkustajamäärä tekee samaan metron toiminnasta entistä tehokkaampaa.

Raitioliikennettä ei voi valitettavasti poistaa tyystin Helsingistä ja tämä tarkastelu koskeekin vain linjoja 6, 7 ja 9, joiden tapauksessa metro ja raitiolinjat kulkevat lähellä toisiaan.

Suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla on käytännössä aina vaihtoehtoja. Niin myös tälläkin. Uusi bussilinja saattaisi olla epätäsmällinen Kaivokadun ruuhkaisuuden takia. Linjojen yhdistäminen voidaan jättää tekemättä, sillä kävelymatka Erottajalta Rautatientorille tai Rautatientorin metroasemalle on vähäinen ja sitä paitsi mentävissä linjalla 3. Tällöin ainoa muutos nykytilanteeseen olisi linjan 6 lakkautus Vaasanaukiolta etelään ja linjojen 7 ja 9 matkustajien siirto metroon sen ollessa päällekkäinen. Toinen vaihtoehto on linjan 9 ajaminen Helsinginkadulta Hämeentielle ja siitä eteenpäin linjana 6.

Näistä suunnitelmavaihtoehdoista on mahdollista esittää kommentteja ja kysymyksiä suunnittelun tueksi. Länsimetron aiheuttamien muiden muutosten suunnittelutyön aikana on jo ilmennyt vastaavia muitakin haastavia kohteita, joissa joudutaan tekemään kompromissejä sen suhteen miten liikennöinnin resursseja käytetään. Hyvällä suunnittelulla resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niistä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa olisivat olleet.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi tyytyä pätkimään vain ratikoita, kun Sörnäisten ja keskustan välillä ajelee myös hirmuinen leegio "turhia" bussilinjoja? ;)
 
Miksi tyytyä pätkimään vain ratikoita, kun Sörnäisten ja keskustan välillä ajelee myös hirmuinen leegio "turhia" bussilinjoja? ;)

Koska HSL:llä on pakkomielle busseihin. Tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa siis kolmosen kuormitus oli Porvoonkadulla vain 106 matkustajaa/tunti, jolloin Hösseli mietti kolmosen korvaamista bussilla.
 
Koska HSL:llä on pakkomielle busseihin. Tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa siis kolmosen kuormitus oli Porvoonkadulla vain 106 matkustajaa/tunti, jolloin Hösseli mietti kolmosen korvaamista bussilla.

Tunnistin alkuperäisen tekstin helposti ja muistan sen hyvin. Minä olen koko ajan pitänyt sitä tietynlaisena hämäyksenä, yleisölle heitettynä täkynä, johon aktiiviset kaupunkilaiset saavat rauhassa tarttua ja sitten mellastaa mielin määrin, jotta virkamiehet voivat samanaikaisesti toteuttaa ne oikeat uudistukset kaikessa rauhassa, kun kansan huomio keskittyy sivuseikkoihin.

Mutta itse asiasta: onhan se niin, että jos matkustajia on 106 per tunti, niin ne kannattaa kuljettaa bussilla. Teoriassa Höselillä on pointtinsa. Mutta kun käytäntö ja teoria ei tässä kohtaa. Emme me voi lähteä siitä, että pilkotaan linja kuuteen palaan ja ajetaan niistä palasista yhtä pakettiautolla, kahta bussilla, kahta ratikalla ja yhtä metrolla riippuen siitä, mitä talouslukuja mistäkin pätkästä tulee. Lopputuloksena olemme karkottaneet nuo vaihtamaan pakotetut matkustajat omiin autoihinsa ja tehneet joukkoliikenteestä tarpeetonta.

Teoriassa nelosen ratikankin voisi aivan hyvin typistää alkamaan Satamakadulta ja päättymään Munkkiniemen puistotien alkupäähän. Ei niitä häntämatkustajia niin paljon ole, että tarvitaan raitiovaunu. Mutta käytännössä on aivan oikein, että ratikka vie molemmissa päissä perille asti, eikä luoda ylimääräisiä vaihtoja. Ne ylimääräiset vaihdot tekisivät joukkoliikenteen käytöstä hankalampaa, ja he joilla on valinnan mahdollisuus, valitsisivat ehkä toisin, ts. eivät sitten käyttäisi joukkoliikennettä.

Kun HSL veti Munkkivuoren ratikan suunnittelua, törmättiin samaan ongelmaan ja se ratkaistiin HSL-tyyliin. Tutkittiin linjan päättämistä Munkkivuoren keskelle taikka jatkamista Talinrannan asuinalueelle asti. Hännällä ei tietenkään ole kovin paljon matkustajia, joten talousluvut puolsivat lyhyempää ratikkalinjaa. Se sitten valittiinkin selvityksen suositusvaihtoehdoksi, ja Talinrannasta kulkisi ratikkapysäkille liityntäbussi. Surkeaa palvelua, kun oikea ratkaisu ilman muuta on se, että ratikka viedään ne viimeisetkin sadat metrit perille asti. Molemmat kuitenkin selvitettiin, joten jos tuo joskus etenee päätöksentekoon asti, poliitikot voivat omalla päätöksellään valita myös pidemmän vaihtoehdon. Näin on Helsingissä käynyt ennenkin, nimittäin Länsi-Pasilassa 1980-luvulla.
 
Kuten 339-DF toteaa pitää ratikka kaikissa suunnitelmissa viedä ne viimeisetkin sadat metrit perille asti jotta linjasta saadaan maksimaalinen hyöty irti. Vaikka syntyykin suhteellinen pieni lisäkustannus se voi tulevaisuudessa osoittautua kannattavaksi investoinniksi alueen mahdollisessa kehityksessä. Tässä yhteydessä ihmettelen linjan 8 nykyistä päättääriä. Miksei vetää kiskot muutamaa sataa metriä länsiterminaaliin saakka, vai merkitseekö tämmöinen ratkaisu ylipääsemätöntä suurta kustannuserää ? Luulisin että Länsiterminaali voisi niellä kolmannen linjan suhtkoht pienin järjestelyin. Tämä helpottaisi nykyistä tilannetta ruuhka-aikoina, tarkoitan siis lähinnä laivojen tuloaikoja, varsinkin kun näin ollen myös pääsisi ratikalla Töölöön suuntaan. Olen käsittänyt että asukkaat varsinkin linjan 9:n varrella ovat varsin tyytymättömiä koska tiettyinä aikoina on vaikeata edes päästä tämän linjan kyytiin. Mutta vastaus ehkä piilee toisen ketjun keskusteluissa (esim. linjan 8:n kehittäminen), joko en ole lukenut sitä keskustelua ta sitten en muista enää. Mutta asiaa kiinnostaa kuitenkin, onko olemassa järkevä vastaus tähän kysymykseen ?
 
Tässä yhteydessä ihmettelen linjan 8 nykyistä päättääriä. Miksei vetää kiskot muutamaa sataa metriä länsiterminaaliin saakka, vai merkitseekö tämmöinen ratkaisu ylipääsemätöntä suurta kustannuserää ?

Tarkoitus on jatkaa 8 Länsiterminaalille heti, kun katuyhteydet sen mahdollistavat. Eli siellä odotellaan uuden Atlantinkadun rakentamista Jätkän eteläosaan. Kadulle tulee mm. uusi silta, joka valmistuu arviolta 5–7 vuoden kuluttua.

Nythän se ajoyhteys on tilapäinen ja hirvittävän mutkainen ja tuntuu, että se muuttuu joka kerta, kun sieltä ajaa. Nykyiselle yhteydelle siis tuskin saisi kiskoja, mutta muutaman vuoden kuluttua toivottavasti on jo!
 
Takaisin
Ylös