Valmetin nivelvaunut ja kuljettajan rahastuspöytä

Muisti taitaa pettää!

Raitio.org:in sivulla:

http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr1/hklnr1.htm

näytetään nivelvaunujen alkuperäisiä pohjapiirroksia, jotka on vissiin "Raitiovaunut tulevat" -esitteestä. Kuljettajan oikealle puolelle on piirretty jotain, joka näyttää rahastuspöydältä. Mun muistini mukaan vaunuissa ei alunperin ollut rahastuspöytää. 600 voltin kaapin (tms.) päällä, kojetaulun oikealla puolella oli kämmenen kokoinen musta levy, jossa oli joku "noppa", jonka avulla Almex-pihdit pysyivät lappeellaan paikoillaan. Kuljettajalla oli pihdit vissiin vain matkailijalippujen tms. käsinleimausta varten, tai sarjalippujen leimausta varten jos Almex-leimauslaite oli epäkunnossa.

Oliko Valmeteissa siis alusta alkaen rahastuspöytä, vai mitä se rahastuspöydän näköinen juttu esittää?

pekka

PSi sanoi:

Oliko Valmeteissa siis alusta alkaen rahastuspöytä, vai mitä se rahastuspöydän näköinen juttu esittää?

pekka

Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä vaunut tulivat 1970-luvulla ja rahastajat olivat pitkälle 1980-luvulle asti töissä, eli kyllä näissä oli rahastajan pöytä käytössä joka korvattiin penkkirivillä kun siirryttiin kuljettaja rahastukseen vaiheittain. Tähän hätään löysin tämän http://vaunut.org/kuva/17521 kuvan jossa näkyy rahastajan penkin selkänoja

Resiina sanoi:

Nämä vaunut tulivat 1970-luvulla ja rahastajat olivat pitkälle 1980-luvulle asti töissä, eli kyllä näissä oli rahastajan pöytä käytössä joka korvattiin penkkirivillä kun siirryttiin kuljettaja rahastukseen vaiheittain. Tähän hätään löysin tämän http://vaunut.org/kuva/17521 kuvan jossa näkyy rahastajan penkin selkänoja

Klikkaa laajentaaksesi...

PSi ei tarkoita vaunun takaosassa ollutta rahastajan paikkaa vaan vaunun etuosassa olevaa kuljettajatilaa. Itse muistan vain sen, että jo alusta asti vaunuihin sai nousta edestä, mikäli aikoi maksaa matkan 10 matkan sarjalipulla. Edessä oli Almex-itsepalvelulaite heti sen pitkittäin sijoitetun kolmoisistuimen jälkeen. En yhtään ihmettelisi, jos kuljettajalla olisi todellakin ollut leimauspihdit siltä varalta, että Almex ei olisikaan ollut käytettävissä. Ja Resiinalle: osalla linjoista kuljettarahastus alkoi jo 1970-luvun lopulla. Kannattaa katsoa tarkempi historia www.raitio.org -osoitteesta.

Minäkään en osaa auttaa. Nykyinen musta rahastuspöytä ei ole alkuperäinen, vaan sitä mustaa osaa muokattiin (tehtiin uusi) samassa yhteydessä kun kuljettajan ja matkustamon välinen erillinen lisäseinäke rakennettiin. Aiemmin rahastuspöydässä oli korotetut reunat joka suuntaan, eikä sitä seinäkkeen lukituskoloa. Mutta oliko tuo rahastuspöytä sitten alkuperäinen, sitä en osaa sanoa. Omissa muistoissani on, mutta ne eivät ulotu nivelvaunujen alkuvuosiin.

339-DF sanoi:

Minäkään en osaa auttaa. Nykyinen musta rahastuspöytä ei ole alkuperäinen, vaan sitä mustaa osaa muokattiin (tehtiin uusi) samassa yhteydessä kun kuljettajan ja matkustamon välinen erillinen lisäseinäke rakennettiin. Aiemmin rahastuspöydässä oli korotetut reunat joka suuntaan, eikä sitä seinäkkeen lukituskoloa. Mutta oliko tuo rahastuspöytä sitten alkuperäinen, sitä en osaa sanoa. Omissa muistoissani on, mutta ne eivät ulotu nivelvaunujen alkuvuosiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olikohan ekoissa pöydissä vain kolmella sivulla korotus?

Muistaakseni ensimmäiset pöydät oli sellaisia, joihin sopi Cambist- (tai vastaavat) raharengit. Raitiovaunuissa rengissä oli ainakin yksi kolikkoputki vähemmän kuin bussien vastaavissa, sillä ne oli pienempikokoisia:

https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0026iq

Näissä rengeissä oli siis sulkukansi ja renki painettiin pöytään ylhäältä alas ja irroitettiin nostamalla. Ainakin alkuaikoina muistelen nähneeni, kun renki putosi rahastamiseen kokemattomalta kuljettajalta, ja jos kansi ei ollut lukittuna oli kolikoita ohjaamon lattia väärällään. Joissain busseissa rahastuspöydässä oli kolikkoaukot, ja renki kiinnitettiin alhaalta ylös nostamalla, ja vapautettiin kahvaa rengin takana poispäin kääntämällä, suurin piirtein tällaisia:

http://www.cambist.se/pic/98240_myntl_vaskhallare_500x500px.jpg
http://farm2.static.flickr.com/1083/591672121_3b16a069a9.jpg

Oliko niin, että HKL:llä oli busseissakin kannelliset rengit ja yhteitariffiyhtiöillä reijälliset pöydät ja alapuolelta asennettavat rengit...

Herrasen kirjassa rahastuspöytä näkyy raitiovaunussa s. 248 ja HKL:n bussissa s. 281.

Ratikkakuvassa harmaan pihtien ja kertalippujen telineen paikalla oli siis mielestäni se Almex-pihtien tasomainen paikka. Alunperinhän tuo kertalippujen lokerikon paikalla oli (busseissa) Almexin lipunmyyntikone:

https://londonbuspageinexile.files.wordpress.com/2006/12/061213-almex1.jpg

jolla sai äärimmäisen nopeasti myytyä eri vyöhykkeiden kerta- ja sarjalippuja. Urbaani legenda sanoo, että noista lipunmyyntikoneista luovuttiin, kun niitä liikaa "varastettiin". tialle tuli nelilokeroiset pavisten kertalippujen lokerot.

Vaan oliko siis kujettajilla rahastuspöytää alunperin vaunuissa lainkaan?

pekka

PSi sanoi:

Olikohan ekoissa pöydissä vain kolmella sivulla korotus?

Klikkaa laajentaaksesi...

Oli kyllä! Niissähän tosiaan oli nuo hienot raharengit, joihin kolikot saattoi helposti ohjata putoamaan oikeasta kolosta alas. Ja vastaavasti sieltä alapäästä sai sitten kolikoita yksi kerrallaan niin kätevästi, että kuljettaja saattoi ajaa katse ajosuuntaan ja samalla laskea matkustajalle vaihtorahaa. Nykyinen tavallinen raharenki on paljon kankeampi käyttää varsinkin sinne rahaa syötettäessä.

Mahtaako Finnan aika-arvio 1950-luvusta pitää paikkansa? 1980-luku lie oikeampi arvio, sillä noissa on myös 5 mk kolikolle oma lieriö. Tuo kolikko yleistyi käytössä vasta 5 mk setelin poistuessa 80-luvun puolivälin tienoilla.

339-DF sanoi:

Mahtaako Finnan aika-arvio 1950-luvusta pitää paikkansa? 1980-luku lie oikeampi arvio, sillä noissa on myös 5 mk kolikolle oma lieriö. Tuo kolikko yleistyi käytössä vasta 5 mk setelin poistuessa 80-luvun puolivälin tienoilla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Finnan kuvan renki on varmaankin 1980-luvulta. Rengissä ei myöskään ole yhden eikä viiden pennin lokeroita / putkia.

1950-luvulla oli käytössä nk. vanha markka. Markan kolikko muistutti paljon 1963 julkaistua pennin kolikkoa, vastaava yhteys oli useilla muillakin kolikoilla. Vuoden 1963 markka oli muuten seteli, kuten edeltäjänsä vanha satanen. Nk. hopeamarkka julkaistiin 1964. Se korvattiin muunlaisella metalliseoksella 1969. Vuosien 1964 - 68 hopeamarkoista tuli sittemmin keräilytavaraa.

Kuvan rengissä näkyvät numerot ehkä ovat sekoittaneet arkistoijaa. Numerot sinänsä voisivat kannustaa miettimään vanhan markan aikaisia juttuja. Vanhan markan jutuista tuossa kuvassa ei kyllä ole kysymys.