"Terästetyt" Variot
- Viestiketjun aloittaja Albert
- Aloituspäivämäärä
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,471
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
#207 sieltä ensimmäisenä tulee, kunhan kerkiää. Alkujaan sen piti tulla jo noin kuukausi sitten, mutta tulo siirtyi muistaakseni pariinkin otteeseen.Albert sanoi:
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,366
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Aiheeseen jollain tavalla liittyen: istuskelin eilen Mikonkadun terassilla eirittäin lähellä Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun risteystä. Aina kun Variotram meni kyseisen risteyksen vaihdeviidakon yltse, räminä oli varsin voimakasta. Välillä terassilla istuneet kääntyivät katsomaan "mistä ihmeestä" lähtee tuollainen räminä. Tavallisen "saranan" (NrI-/II- vaunun) ohikulku ei sattuneesta syystä herättänyt samanlaista huomiota.
Aiheeseen jollain tavalla liittyen: istuskelin eilen Mikonkadun terassilla eirittäin lähellä Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun risteystä. Aina kun Variotram meni kyseisen risteyksen vaihdeviidakon yltse, räminä oli varsin voimakasta. Välillä terassilla istuneet kääntyivät katsomaan "mistä ihmeestä" lähtee tuollainen räminä. Tavallisen "saranan" (NrI-/II- vaunun) ohikulku ei sattuneesta syystä herättänyt samanlaista huomiota.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Et muuten SD202 tainnut huomata lainkaan, milloin ohi meni Manne. Olen havainnoinut näitä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä, ja Manne on vielä hiljaisempi kuin Valmetin saranat.
Antero
Tämä asia tuskin korjaantuu Saksan remontillakaan. Jousittamaton paino ei muutu, sillä napamoottoreista ei luovuta. Käsitykseni mukaan Varion telin pysyminen kasassa varmistetaan tekemällä telin rakenne lujemmaksi, ei lisäämällä telin jousto- ja liikevaraa, joka voisi vähentää kolinaa.SD202 sanoi:
Et muuten SD202 tainnut huomata lainkaan, milloin ohi meni Manne. Olen havainnoinut näitä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä, ja Manne on vielä hiljaisempi kuin Valmetin saranat.
Antero
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,471
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Manne on tosiaan kaikista hiljaisin. Siitä hiljaisuudesta ja pehmeäkulkuisuudesta päästiin nauttimaan perjantaina, mutta nyt viikonvaihteessa (8. - 9.7.) Mannet ovat olleet hallissa lepäämässä.Antero Alku sanoi:
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,366
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Kyllähän Variotramit taasen tuntuvat kulkevan mm. Aleksanterinkadulla jopa hiljaisemmin kuin NrI-/NrII-vaunut. Jos tässä vielä joskus pääsisi näkemään/kuulemaan Mannea Aleksanterinkadulla, niin Manne saattaisi olla silläkin kadulla kaikkein hiljaisin kulkuneuvo.
Ahaa...ilmankos en havainnutkaan mitään Manneja, vaikka olin eilen totta kai 100%:ssa havainnointikunnossa...Rattivaunu sanoi:
Kyllähän Variotramit taasen tuntuvat kulkevan mm. Aleksanterinkadulla jopa hiljaisemmin kuin NrI-/NrII-vaunut. Jos tässä vielä joskus pääsisi näkemään/kuulemaan Mannea Aleksanterinkadulla, niin Manne saattaisi olla silläkin kadulla kaikkein hiljaisin kulkuneuvo.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Tuota mäkin olen miettinyt. Se lisää meluavien varioiden melua, mutta kaipa se lisää muidenkin vaunujen melua.
Rautateillä laipoille ei nousta. Eikä kai nousta kaikilla raitioteilläkään. Haittana on lisäksi se, että vaihteen yli pitää ajaa "kävelyvauhdilla".
Mitä etua laipoille nousemisesta on? Kiistatta siitä täytyy jotain etua olla, muutenhan niin ei tehtäisi. Onko sellainen vaihde muun liikenteen kannalta miellyttävämpi (pyöräilijät, autot ym?)? Jos on, niin miksei puhtailla rv-kaistoilla, joilla ei ole muuta liikennettä vaihteen kohdalla, voisi käyttää rautatietyyppisiä vaihteita?
Albert sanoi:
Tuota mäkin olen miettinyt. Se lisää meluavien varioiden melua, mutta kaipa se lisää muidenkin vaunujen melua.
Rautateillä laipoille ei nousta. Eikä kai nousta kaikilla raitioteilläkään. Haittana on lisäksi se, että vaihteen yli pitää ajaa "kävelyvauhdilla".
Mitä etua laipoille nousemisesta on? Kiistatta siitä täytyy jotain etua olla, muutenhan niin ei tehtäisi. Onko sellainen vaihde muun liikenteen kannalta miellyttävämpi (pyöräilijät, autot ym?)? Jos on, niin miksei puhtailla rv-kaistoilla, joilla ei ole muuta liikennettä vaihteen kohdalla, voisi käyttää rautatietyyppisiä vaihteita?
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Manneissa on leveämmät pyörät, mutta ne on sorvattu kapeammiksi meillä, jotta pyörät eivät kolise kivetyksissä ja asfaltilla.
Manneissa on leveämmät pyörät siksi, että niillä on ajettu myös rautateillä ja rautatievaihteissa. Ne toimivat siten, että pyörän ollessa tarpeeksi leveä, pyörä ei tipu vaihteessa laippauraan. Pyörän ulkoreuna kantaa risteyksessä laippauran yli, kun kisko taipuu risteävän laippauran suuntaan kohti pyörän ulkoreunaa. Kapea pyörä ei voi toimia näin, siksi se ajaa laipan varassa uran ohi.
Mainitsin alussa Budapestin. En tunne historiaa, miksi siellä vanhat vaihteet ovat rautatievaihteen tyyppisiä, eli ei ajeta laipan varassa. Uusissa ajetaan. Budapestissä näytti pyörä olevan leveämpi kuin kiskon ajopinta, muttei kuitenkaan niin leveä kuin rautatiepyörä ja duoratikan pyörä. Selitys saattaa olla siinä, että Budapestissä raitioteillä on ollut tavaraliikennettä, ja rateverkko on tehty rautateillä kulkevia tavaravaunuja varten sopivaksi. Niiden laipat ovat luultavasti olleet korkeampia kuin raitiovaunuissa, siksi ei ole voinut olla laipan varassa ajettavia vaihteita. Ratikat ovat sitten ajaneet hissukseen ja kolisseet vaihteissa. Ja tekevät niin yhä.
Antero
Kyllä se vähentää melua siihen nähden, että ajettaisiin kulkukehän varassa risteävän laippauran poikki. Budapestissä tehdään näin, ja sanon, että ei kiitos.339-DF sanoi:
Ja vielä hitaammin, jos mennään laippauran yli. Isku on suurempi, eikä risteyskään kestä.339-DF sanoi:
Laipan varassa ajetaan siksi, että meillä ja monessa muussa paikassa ratikan kulkukehän leveys on vain kiskon harjan levyinen. Tämä on valittu siksi, että pyörä kulkisi vain kiskon päällä, ei esimerkiksi kiskon vieressä olevan kiveyksen päällä. Sillä kadunpäällyksellä kun on taipumus nousta korkeammalle kuin kiskon harja. Sekä kiskon kulumisen vuoksi että painumisen tähden.339-DF sanoi:
Manneissa on leveämmät pyörät, mutta ne on sorvattu kapeammiksi meillä, jotta pyörät eivät kolise kivetyksissä ja asfaltilla.
Manneissa on leveämmät pyörät siksi, että niillä on ajettu myös rautateillä ja rautatievaihteissa. Ne toimivat siten, että pyörän ollessa tarpeeksi leveä, pyörä ei tipu vaihteessa laippauraan. Pyörän ulkoreuna kantaa risteyksessä laippauran yli, kun kisko taipuu risteävän laippauran suuntaan kohti pyörän ulkoreunaa. Kapea pyörä ei voi toimia näin, siksi se ajaa laipan varassa uran ohi.
Ei vaikuta näihin. Laippauran leveys vaikuttaa, mutta duoraitiovaunuissa laippa ja katukiskon laippaura ovat yhtä kapeat kuin raitioliikenteessä yleensäkin. Pyörä on kuitenkin leveämpi myös laipan sisäpuolelle, mutta leveys on vasta kulkukehän sisäpuolella. Sitä leveyttä tarvitaan, jotta pyörä toimii rautatievaihteessa.339-DF sanoi:
Ei voi, jos ajetaan kapealla pyörällä. Pyörän leveys on se, joka määrää vaihteen rakenteen.339-DF sanoi:
Mainitsin alussa Budapestin. En tunne historiaa, miksi siellä vanhat vaihteet ovat rautatievaihteen tyyppisiä, eli ei ajeta laipan varassa. Uusissa ajetaan. Budapestissä näytti pyörä olevan leveämpi kuin kiskon ajopinta, muttei kuitenkaan niin leveä kuin rautatiepyörä ja duoratikan pyörä. Selitys saattaa olla siinä, että Budapestissä raitioteillä on ollut tavaraliikennettä, ja rateverkko on tehty rautateillä kulkevia tavaravaunuja varten sopivaksi. Niiden laipat ovat luultavasti olleet korkeampia kuin raitiovaunuissa, siksi ei ole voinut olla laipan varassa ajettavia vaihteita. Ratikat ovat sitten ajaneet hissukseen ja kolisseet vaihteissa. Ja tekevät niin yhä.
Antero
Nyt mennään sitten aiheesta vallan sivuun. Mutta sopinee tähän ketjuun kuitenkin.
Markku Nummelinin kirjassa "Rautatievaihteet" (ISBN 951-47-8649-1) kerrotaan Helsingin raitiotievaihteista mm:
- raitioteiden pyörän laipan alaosa kantaa pystykuormia risteyksen kärkialueella. Risteyksen matalan uran syvyys on on 17 mm, johon nousuramppi tuo 25 mm korkean pyörän laipan 1:100 kaltevuudessa uran pohjalta.- Jos pyöränkehän leveys on yli 90 mm, ja risteyssuhde on pienempi kuin 1:6, voitaisiin risteyksissä käyttää syviä uria ja pyöränkehän kantoa. Helsingissä pyöränkehän leveys on vain 83 mm.-
Sitten kuva Mannheim Hauptbahnhof -pysäkin tienoilta. Siinä näkyy alueelle tyypillinen syvä ura. Kuva ei ole edustava koska tässä poikkeavan raiteen liikenne on vähäistä. Paikallisen Variobahnitkin kulkevat vaihteiden yli pahemmin jyskäämättä.
Kuvasta näkyy myös toinen alueelle tyypillinen seikka. Nimittäin urakiskon molemmin puolin (ja varsinkin ulkopuolella) on bitumikaista. Vasta sitten alkaa asfaltti-, betonikivi-, luonnonkivi- tai muu päällyste. Saa olla pyöränkehä leveämpikin. Ja pitäneekin olla koska alueen raitiovanut ajavat myös rautatiekiskoilla ja vauhdilla (jopa 80km/h)
Markku Nummelinin kirjassa "Rautatievaihteet" (ISBN 951-47-8649-1) kerrotaan Helsingin raitiotievaihteista mm:
- raitioteiden pyörän laipan alaosa kantaa pystykuormia risteyksen kärkialueella. Risteyksen matalan uran syvyys on on 17 mm, johon nousuramppi tuo 25 mm korkean pyörän laipan 1:100 kaltevuudessa uran pohjalta.- Jos pyöränkehän leveys on yli 90 mm, ja risteyssuhde on pienempi kuin 1:6, voitaisiin risteyksissä käyttää syviä uria ja pyöränkehän kantoa. Helsingissä pyöränkehän leveys on vain 83 mm.-
Sitten kuva Mannheim Hauptbahnhof -pysäkin tienoilta. Siinä näkyy alueelle tyypillinen syvä ura. Kuva ei ole edustava koska tässä poikkeavan raiteen liikenne on vähäistä. Paikallisen Variobahnitkin kulkevat vaihteiden yli pahemmin jyskäämättä.
Kuvasta näkyy myös toinen alueelle tyypillinen seikka. Nimittäin urakiskon molemmin puolin (ja varsinkin ulkopuolella) on bitumikaista. Vasta sitten alkaa asfaltti-, betonikivi-, luonnonkivi- tai muu päällyste. Saa olla pyöränkehä leveämpikin. Ja pitäneekin olla koska alueen raitiovanut ajavat myös rautatiekiskoilla ja vauhdilla (jopa 80km/h)
Viimeksi muokattu:
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 561
Vs: Kysymys. "Terästetyt variot"
Tähän väliin sellainen kysymys, että auttaisiko kääntyväkärkinen risteys vaihteissa tähän ongelmaan? Sikäli kun se edes urakiskoradalla onnistuisi...
Tähän väliin sellainen kysymys, että auttaisiko kääntyväkärkinen risteys vaihteissa tähän ongelmaan? Sikäli kun se edes urakiskoradalla onnistuisi...
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Kyllä Nummelin kirjassaan aivan oikeassa on. Ja Albertin kuvastakin näkee, miten risteävän kiskon harja kantaa vielä siinä, missä risteyksen kärkikin on jo pyörän alla kantamassa.Albert sanoi:
Bitumikaista tai vastaava on pakollinen leveillä pyörillä ajavissa raitioteissä juuri siksi, ettei katupäällyste ota pyörään kiinni.
Tällainen leveä pyörä ja loivahko vaihde ovat helpommat Variollekin. Vaikka laippauran pohjan nousukulma on 1:100, se on silti aikamoinen jurnuttaja.
Kyllä auttaisi. Sellaisen järjestäminen raitiotievaihteeseen ei ole sen kummempi juttu kuin kääntyvä kielikään, mutta tietenkin vaihteesta tulee kallis. Tarvitaan kaksi vaihteenkääntökoneistoa, toinen kielille ja toinen risteyksen kärjelle. Ja tietenkin sitten kääntyvän kärjen valmistaminen.Nakkiputka sanoi:
Antero
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,471
- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Rattivaunu sanoi:
Bongasin sen tänä aamuna 6-linjalla Vilhonvuoresta Arabianrantaan. Kyyti oli erittäin pehmeää, tällaisella matkustan paljon mieluummin kuin bussilla tai vanhalla ratikalla! Melkein kuin Sm4 tai uudet metrojunat. Kyyti oli muuten hyvin tasaista ja mukavasti keinuvaa, mutta vaihteet tuntuivat edelleen aika ikävästi. NIitä onneksi on harvassa.