Jätkäsaaren raitiotie

Joukkoliikennelautakunnan esityslistalla on nyt Jätkäsaaren raitioverkon perustamissuunnitelma, jossa linjastoa on taas pistetty uusiksi. Suunnitelmassa Jätkäsaaren keskustayhteys hoidetaan kokonaan Kampin kautta tulevalla haarautuvalla linjalla ja kutonen jatkuukin Hietalahdesta Munkkisaareen.
 
Pikaisesti läpiluettuna tuo uusi esitys on kyllä ehdottomasti fiksuin tähän asti. Olisin vaan toivonut, että Kampin läpi tulevalle radalle annettaisiin reilusti joku aikataulu.

Tiivistetysti siis:

1. vaiheessa linja 8 jatkuu v. 2011 (tai 2012) Saukonpaateen

2. vaiheessa linja B tulee Kaivokadun ja Kampin läpi Länsiterminaaliin (mutta milloin, tekstistä ei suoraa vastausta löydy, mutta voisi päätellä, että noin vuonna 2012)

3. vaiheessa linja B haaroitetaan niin, että puolet vuoroista ajaa satamaan (missä kääntöpaikka siirretään 500 m etelämmäs) ja puolet vuoroista ajetaan Välimerenkatua Saukonpaateen ("viimeistään 2015 jälkeen" mikä on kyllä aika erikoista suomen kielen käyttöä, ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että 2015 on tavoite, mutta saattaa mennä pidemmällekin)

4. vaiheessa molemmat Saukonpaateen päättyvät linjat jatketaan Atlantinkadun kautta satamaan.

Mielestäni linjastoratkaisu on kaikin puolin järkevä. Jätkäsaareen toteutuu nopea ja tehokas keskustayhteys ratikalla. Linja B on mielestäni käytännössä linja 9. Pitäisin todennäköisenä, että sen vuoroväli riittää hyvin Jätkäsaareen; alkuvaiheessa vaiheessa 2 Jätkässä on vähän asukkaita ja ysin vuoroväli nykyinen. Jatkossa, kun ysi jatkuu Ilmalaan (2012) vuoroväli tihenee. Tiheämmälle vuorovälille on perusteita paitsi Ilmalassa myös Jätkässä, missä asukasluku kasvaa. Ysi siis vaikuttaa oikein tasapainoiselta heilurilta myös vaiheissa 3 ja 4. Pitäisinkin ihan järkevänä, että lautakunta muuttaisi tuon B:n reilusti linjaksi 9. Tarvittaessa satamasta voi laivojen tuloaikoina ajaa sitten linjaa 9B tai vastaavaa esim. Hakaniemeen asti, jos kapasiteettia pitää tasata.

En jää kaipaamaan Jätkän Bulevardi-yhteyttä, vaikka se tietysti toisi monipuolisuutta Jätkäsaaren yhteyksiin. Se on kuitenkin liikennöintikustannuksiltaan kovin kallis ja sekundaarisenakin yhteytenä hyvin hidas. Toivottavasti lautakunnassa ei liikaa ruveta kaipailemaan kutosta Jätkään.

Sopiiko linja 6 sitten Herne/Munkkisaareen? Mielestäni tässä vaiheessa voidaan ajatella niin, eikä tuo ajattelu aiheuta vahinkoa. Linjapidennys on ajankohtainen vasta vuoden 2014 tienoilla, jolloin on sitten paikallaan selvittää puhtaalta pöydältä, tuodaanko Hernesaareen oikeasti linja 6 Telakkakatua vai joku muu linja Korkeavuorenkadulta ja Merikadulta. Siinä vaiheessa nimittäin pitäisi olla olemassa rv-yhteys Johanneksen kirkolta Merikadulle, ja se saattaa olla tehokkaampi keskustayhteys Hernesaaresta.
 
Minä taas jään kaipaamaan Bulevardin yhteyttä ja toivoisin sen poisjättämiselle selkeät perustelut. Asiassa pitää myös ottaa huomioon se, että mikäli se ainoa Lauttasaaren suora bussi ei mene Bulevardin kautta, ei Punavuoresta/Eirasta pääse helposti Ruoholahteen tai Jätkäsaareen julkisilla.

Itse pidin huomattavasti enemmän vaihtoehdosta 2 (kesäkuussa linjattu).
Nyt ehdotetussa vaihtoehdossa on myös ongelmia jätkäsaaren tuleville asukkaille. Jos kuvitellaan, että linja B liikennöisi jopa 8krt tunnissa ja jaettaisiin 50-50, niin Välimerenkadulta menisi 4 yhteyttä tunnissa. Se on riittämätön määrä ja ei vastaa sitä tasoa, joka pitäisi olla. vasta jos B linja liikennöi 12 krt tunnissa ja jaoksi oletetaan 50-50, saadaan minimitaso. Tosin 10min on jo kohtuuton odotteluaika, nopeajalkainen kävelee jo aika pätkän.

Tietysti on mahdollista, että satamaan liikennöidään vain kun siellä on tiiviimpi liikenne ja muuten ajetaan Välimerenkadun kautta. Silti alueen rakentuessa joudutaan parantamaan sekä B1 että B2:n yhteyksiä. Kahdeksikon vetäminen rantaan edes 2025-tilanteessa ei helpota tärkeintä yhteysväliä Jätkä-Keskusta. Mielestäni hyvä ajatus olisi rakentaa kutonen aluksi ennen Munkkisaarta Välimerenkadulle ja sillä voisi olla yhteinen kääntöpaikka kasin kanssa aluksi. Joka tapauksessahan tehdään yhteys Kalevankadulta Jätkään varayhteytenä.

Munkkisaaren liikenteessä tulisi myös ottaa huomioon mahdollisuudet parantaa linjan 1A liikennöintiä.
 
Minä taas jään kaipaamaan Bulevardin yhteyttä ja toivoisin sen poisjättämiselle selkeät perustelut.

Ei suunnitteluyksikön virkamiehillä ole ollut tapana perustella ehdotuksiaan kuin pakon edessä. Vrt. esim Kampin linjasto: lautakuntaanhan tuotiin alun perin vain yksi ainoa vaihtoehto, eikä sitä mitenkään perusteltu, kunhan vaan sanottiin että näin pitää nyt tehdä. Saivat sitten kiltisti tutkia muita vaihtoehtoja ja perustella oikein urakalla, kun jlk ei niellytkään ihan mitä vaan. Tässä tarvittaisiin ajattelutavan ja työskentelykulttuurin muutosta – olen kanssasi ihan samaa mieltä.

Sen sijaan en ole samaa mieltä siitä, että tuo Bulevardin-linja pitäisi säilyttää. Ensisijaista on taata Jätkän asukkaille nopeat keskustayhteydet, ja ne tulevat tässä hoidettua erinomaisesti. Näin tämän olisi alusta pitäen kuulunut mennä.

Bulevardin kautta liikennöinti on kuitenkin mahdollista, sillä radat toteutetaan jo ensi vaiheessa niin, että varayhteydet Bulsan suuntaan rakennetaan. Silloinhan mikään ei estä, jos rahaa on, että Jätkästa ajetaan vuoroja myös Bulevardin suuntaan. Eli mitään ei suljeta tällä uudella esityksellä kuitenkaan pois, ja se on hyvä asia.

Itse pidin huomattavasti enemmän vaihtoehdosta 2 (kesäkuussa linjattu).
Nyt ehdotetussa vaihtoehdossa on myös ongelmia jätkäsaaren tuleville asukkaille. Jos kuvitellaan, että linja B liikennöisi jopa 8krt tunnissa ja jaettaisiin 50-50, niin Välimerenkadulta menisi 4 yhteyttä tunnissa. Se on riittämätön määrä ja ei vastaa sitä tasoa, joka pitäisi olla. vasta jos B linja liikennöi 12 krt tunnissa ja jaoksi oletetaan 50-50, saadaan minimitaso. Tosin 10min on jo kohtuuton odotteluaika, nopeajalkainen kävelee jo aika pätkän.

Tuo haaroitus on tietysti mahdollista vain, jos vuoroväli on riittävän tiheä, esim. 5 min ja haaroilla 10 min. Tässä vaiheessa en kuitenkaan liikaa murehtisi tuota asiaa. Jätkän ratikat tulevat keräämään niin paljon matkustajia, että vuorovälistä tulee ihan pakostakin tiheä.

Kiinnittäisin nyt enemmän huomiota siihen, että vuonna 2012 meillä on käytössä linjan 8 jatke ja sataman linja B (linjan 9 jatke). Mitä sen jälkeen tapahtuu, siitä en murehtisi vielä liikaa.

Välimerenkadun rakentaminen viivästyy ilmeisesti usealla vuodella suunnitellusta, ja jos katu ja rata saadaan esim. vasta vuonna 2015 tai peräti sen jälkeen, kuten esityslista ennustaa, niin siinä vaiheessa rataverkko on niin erilainen kuin tänä päivänä, että ei ole mitenkään perusteltua ruveta nyt puhumaan yksittäisestä Välimerenkadun linjasta, vaan hommaa pitää katsoa kokonaisuutena siinä tilanteessa, joka meillä vuonna 2015 on. Ehkä Välimerenkadulta ajetaankin Kalasatamaan uudella vuonna 2015 avattavalla linjalla. Tai jotain vastaavaa.

Munkkisaaren liikenteessä tulisi myös ottaa huomioon mahdollisuudet parantaa linjan 1A liikennöintiä.

Siinä tapauksessa 1A:n pitää kyllä kulkea ydinkeskustan kautta.

Munkkisaareen ja Hernesaareen (sinne asti kai se ratikka kuitenkin ulottuu vaikka esityslistassa puhutaan vain Munkkisaaresta) voi mennä kolmea kautta: Bulevardi-Telakkakatu, Freda-Tehtaankatu tai Korkeavuorenkatu-Tehtaankatu/Merikatu. Pitäisin perusteltuna, että KSV ja HKL tutkivat kaikkien hyödyt ja haitat siinä vaiheessa, kun rv-liikenteen suunnittelu sinne tulee ajankohtaiseksi. Eiköhän näin tapahdukin.
 
Sopiiko linja 6 sitten Herne/Munkkisaareen? Mielestäni tässä vaiheessa voidaan ajatella niin, eikä tuo ajattelu aiheuta vahinkoa. Linjapidennys on ajankohtainen vasta vuoden 2014 tienoilla, jolloin on sitten paikallaan selvittää puhtaalta pöydältä, tuodaanko Hernesaareen oikeasti linja 6 Telakkakatua vai joku muu linja Korkeavuorenkadulta ja Merikadulta. Siinä vaiheessa nimittäin pitäisi olla olemassa rv-yhteys Johanneksen kirkolta Merikadulle, ja se saattaa olla tehokkaampi keskustayhteys Hernesaaresta.

Minusta ihanteellisin paikka jatkaa linjaa 6 olisi Katajaharju Lauttasaaressa. Bussilinja 20 olisi hyvä korvata ratikkaheilurilinjalla, joka varmasti voidaan saada paremmin pysymään aikataulussaan kuin bussiheiluri. Jos nyt länsimetrokin rakennetaan, niin Ruoholahdessa olisi todella hyvä vaihtopaikka Bulevardille jatkaville.
 
Minusta ihanteellisin paikka jatkaa linjaa 6 olisi Katajaharju Lauttasaaressa. Bussilinja 20 olisi hyvä korvata ratikkaheilurilinjalla, joka varmasti voidaan saada paremmin pysymään aikataulussaan kuin bussiheiluri. Jos nyt länsimetrokin rakennetaan, niin Ruoholahdessa olisi todella hyvä vaihtopaikka Bulevardille jatkaville.

En pitäisi ollenkaan huonona vaihtoehtona ratkaisua, jossa linjat 6 ja 8 ulotettaisiin Lauttasaareen. Molemmat linjat voisivat jatkaa Itämerenkadulta sillan yli Lauttasaarentielle. Lauttasaaren metroaseman jälkeen reitit voisivat haarautua Vattuniemeen ja Katajaharjuun. Näin Lauttasaaren liityntäliikenne voitaisiin hoitaa lähes täysin ratikoilla. Ratikkalinjojen lisäksi voisi jäädä h21V busseilla liikennöitäväksi ruuhkalinjaksi (tosin voisi tämänkin hoitaa ratikalla, kun Kampin kautta olisi olemassa nopea yhteys keskustaan).

Kasi tarjoaisi suoria yhteyksi Larusta Töölöön, Hesarille, Vallilaan ja Arabiaan. Spårat tarjoaisivat myös kätevän vaihdollisen yhteyden Larun ja Jätkäsaaren välille. Epäilemättä tällekin yhteydelle olisi käyttöä esimerkiksi työ- ja koulumatkoilla ja toisaalta kutoselta olisi kätevä vaihtaa kantakaupungin eteläisimpiin osiin meneville linjoille.
 
Minua hämää edelleen ja pahasti Jätkän ja Munkkisaaren kaavoituksessa yksi asia, joka ei nyt ihan suoraan liity ratikkalinjoihin, mutta liippaa läheltä. Kummatkin alueet, varsinkin Munkkisaari, ovat pussinperiä joidenka yhteydet viereisiin kaupungiosiin ovat heikkoja. Tämä haittaa palvelujen toimintaa, sen sijaan että nämä kaksi kaupunginosaa tukisivat toisiaan, ne ovat kumpikin erillisiä kyliä. Tämä tuottaa myös ratikkalinjoja joidenka matkalla on vähemmän asukkaita, eli vähemmän matkustajia.

Eli mitä sille ajatuksella sillasta noin Länsi-Terminaalin kohdalle, joka on kummitellut parissakin Munkkisaaren kaavaluonnoksessa, on tapahtunut? Ja jos sellainen on toteutumassa, niin ehdottamasti siitä pitää ajaa ratikalla yli. Jos silta ei ole mahdollinen niin harkitsisin jopa tunnelia. Ilmeisesti tässä odotellan telakan kohtaloa, jos se lähtee niin koko tuo satama-allas voidaan laittaa uusiksi.
 
Eli mitä sille ajatuksella sillasta noin Länsi-Terminaalin kohdalle, joka on kummitellut parissakin Munkkisaaren kaavaluonnoksessa, on tapahtunut? Ja jos sellainen on toteutumassa, niin ehdottamasti siitä pitää ajaa ratikalla yli. Jos silta ei ole mahdollinen niin harkitsisin jopa tunnelia. Ilmeisesti tässä odotellan telakan kohtaloa, jos se lähtee niin koko tuo satama-allas voidaan laittaa uusiksi.
Telakan katoaminen ei suoranaisesti auta silta-asiaa, ongelmana on edelleenkin Jätkäsaaren puolella olevat matkustaja-autolauttaliikenteen laiturit ja Munkkisaaren puolella risteilyalusten laiturit. Erityisesti Jätkäsaaren puoli aiheuttaa tässä ongelmia, sillä LJ3-laituri (jota käyttävät nykyisellään sekä Eckerö Line että Tallink) ulottuu erittäin pitkälle pohjoiseen. LJ3:nkin pohjoispuolella olevia laitureita käytetään risteilyalusten toimesta. Käytännössä jos silta halutaan toteuttaa jollain tapaa järkevälle paikalle, olisi Länsiterminaali pakko siirtää pois nykyiseltä paikaltaan.
 
Käytännössä jos silta halutaan toteuttaa jollain tapaa järkevälle paikalle, olisi Länsiterminaali pakko siirtää pois nykyiseltä paikaltaan.

Tehdään turkulainen kampiföri. :)

Vakavasti voisi kyllä pohtia, voisiko sinne rakentaa kevyelle liikenteelle sähkökäyttöisen ja matkustaja-aktivoidun (ts. matkustat nappia painamalla kuten hissillä) minilossin.
 
Vakavasti voisi kyllä pohtia, voisiko sinne rakentaa kevyelle liikenteelle sähkökäyttöisen ja matkustaja-aktivoidun (ts. matkustat nappia painamalla kuten hissillä) minilossin.
Lossikin vaatisi jonkinasteista laivaliikenteen rajoittamista. Sekä Jätkäsaaren että Munkkisaaren puolella ihmisten pääsy lossirantaan vaatisi liikkumisen sallimista sataman ISPS-alueella. Munkkisaaren puolella ISPS-rajoitukset ovat käytännössä voimassa vain risteilyalusten ollessa laiturissa, mutta laiturit ovat kesäkuukausina käytössä päivittäin. Eikä niiden "vapaana" olo paljoa auta talvikuukausina, kun vastaranta on kuitenkin käytössä.

Nähdäkseni ainoa käytännön ratkaisu alueiden yhdistämiseksi (lukuunottamatta satama-alueen siirtämistä osittain tai kokonaan) on Temen edellä ehdottama tunneli.
 
Nähdäkseni ainoa käytännön ratkaisu alueiden yhdistämiseksi (lukuunottamatta satama-alueen siirtämistä osittain tai kokonaan) on Temen edellä ehdottama tunneli.

Hernesaaren osayleiskaavakilpailussa on osallistujien varauduttava kääntö- tai nostosiltaan, jolla voi kulkea kevyt, joukko- ja ajoneuvoliikenne tai vain jotkin näistä. Mutta kuinka suuri mahtaa todellinen liikennetarve tuolla sillalla olla? Virkistyskäyttö on asia erikseen, ja on varmaan ihan kiva tehdä kävelylenkkejä Jätkäsaaresta Hernesaareen ja päinvastoin, mutta olisiko sillalla todellista liikenteellistä merkitystä?

Jätkäsaaren kannalta ajoneuvoliikenteen salliminen sillalla taitaisi olla yksinomaan negatiivinen asia, se kun tekisi Jätkästä läpikulkuliikenteen väylän Hernesaaresta Länsiväylälle.

Raitioyhteys Hernesaaresta keskustaan taasen taitaa olla Telakkakatua ja ylihidasta Bulevardia pitkin kuitenkin nopeampi kuin Jätkän Tyynenmerenkadun ja Kampin kautta.

Kaiken kaikkiaan pidän tuota siltaa suhteellisen tarpeettomana liikenteen kannalta.
 
Hernesaaren osayleiskaavakilpailussa on osallistujien varauduttava kääntö- tai nostosiltaan, jolla voi kulkea kevyt, joukko- ja ajoneuvoliikenne tai vain jotkin näistä.
Entäs se kolmas liikkuvien siltojen tyyppi eli LÄPPÄsilta?

Rautatieversiot Suomessa ovat esim. tällaisia. Maanmainio vaunut.org esittää:

Läppäsilta: http://vaunut.org/kuvasivu.php/1596
Kääntösilta: http://vaunut.org/kuvasivu.php/7883
Nostosilta: http://vaunut.org/kuvasivu.php/30739

Jos raitiotietä halajaa puheenaolevalle kuvitellulle sillalle, Suomessa (tarkemmin Helsingissä ja Viipurissa) on jo takana kokemusta sporakääntösilloista. Ehkä läppäsilta olisi nyt asiallinen? Sähköradan (25000 V~) läppäsilta on meillä Kuopiossa. Ei liene vaikeaa tehdä 600 V- radalle vastaavaa kapearaiteista versiota? Sähköistys onnistuu tietenkin kaikille noille muillekin siltatyypeille.
 
Sompasaareen on tulossa läppäsilta.

Kun noita kuvia katsoo, niin Hernesaaren siltakin on varmaan läppäsillaksi (tai kääntösillaksi) tarkoitettu, tuollaisesta nostosillasta kun ei juuri ole hyötyä kun laivat ovat niin korkeita.
 
Hernesaaren osayleiskaavakilpailussa on osallistujien varauduttava kääntö- tai nostosiltaan, jolla voi kulkea kevyt, joukko- ja ajoneuvoliikenne tai vain jotkin näistä. Mutta kuinka suuri mahtaa todellinen liikennetarve tuolla sillalla olla? Virkistyskäyttö on asia erikseen, ja on varmaan ihan kiva tehdä kävelylenkkejä Jätkäsaaresta Hernesaareen ja päinvastoin, mutta olisiko sillalla todellista liikenteellistä merkitystä?

Jätkäsaaren kannalta ajoneuvoliikenteen salliminen sillalla taitaisi olla yksinomaan negatiivinen jaisi Korkeavuorasia, se kun tekisi Jätkästä läpikulkuliikenteen väylän Hernesaaresta Länsiväylälle.

Raitioyhteys Hernesaaresta keskustaan taasen taitaa olla Telakkakatua ja ylihidasta Bulevardia pitkin kuitenkin nopeampi kuin Jätkän Tyynenmerenkadun ja Kampin kautta.

Kaiken kaikkiaan pidän tuota siltaa suhteellisen tarpeettomana liikenteen kannalta.
Ajattelin siihen nimenomaan jonkinlaista kääntö/nostosiltaa jolla kulkisi jalankulkijat ja mahdollisesti ratikka. Ja minusta tämä ei ole triviaali yhteys. Toisaalta Ruoholahti on ja Jätkäsaaresta tulee myös merkittävä työpaikka ja asiointialue, toisaalta Hernesaari on jonkinlainen pussinperä jonka palveluita voisi hyvinkin olla viereisessä Jätkäsaaressa, mikä hyödyttäisi molempia kaupunginosia. Vähän niin kuin Punavuori ja Eira tukevat toisiaan, ja toisaalta niin kuin Katajanokka ja Kruunuhaka eivät tue.

Esimerkiksi niin että kutonen menisi Hernesaareen kuten ehdotettu, mutta lisäksi ykkönen ja kasi yhdistettäisiin, eli kasi jatkaisikin siltaa myöten Hernesaareen ja sieltä edelleen ykkösen reittiä. Tämä loisi poikittaislinjan Ruoholahti - Jätkäsaari - Ullanlinna - Kaivopuisto jolla olisi luultavasti suht tasainen kuormitus kumpaankiin suuntaan.

Tai sitten ysi jatkaisi nykyistä reittiään ja edelleen Korkeavuorenkatua, sieltä Hernesaareen, ja Jätkän kiepin kautta Kamppiin. Tai jotain tollaista, ideana se että liikenteellisesti ja kaupunkielämän kannalta pussinperiä kannattaa välttää jos suinkin mahdollista.

Laivaliikenne nyt ei ole niin kauhean vilkasta, mutta sikäli kun tuon sillan nostot häiritsevät ratikoita, niin ne voidaan aina vaan kääntää ympäri toisella puolen siltaa poikkeustilanteessa,
 
Sellainen kommentti Jätkän järjestelyihin vielä, että tuntuu olevan jonkinlainen bussifanatismi valloillaan. Kun Mirvan ehdotus meni ensin läpi, on mietietty varmaan pää puhki, miten se saadaan kierrettyä. Esitetty ratkaisu on selkeästi huonompi jo siksi, että alueelle tulee kahden ratikkalinjan sijasta 2. Jos Ysi nyt jaetaankin saarella kahdeksi, ei se muuta tätä tosiasiaa.
 
Takaisin
Ylös