Jätkäsaaren raitiotie

Minua huolestuttaa eniten jätkäsaaren kohdalla liikenteen puuroutuminen joka sitten vaikuttaa myös joukkoliikenteen sujuvuuteen.

Satama lakkasi toimimasta jätkässä, mutta silti Via Baltica jatkuu suomen puolella nimenomaan Jätkäsaaren kautta. Varmaan 70% rekkaliikenteestä tapahtuu Tallinnan matkustajalaivojen välityksellä, monta vuoroa läpi vuorokauden. Vuosaaren kautta kulkee ainoastaan vaaralliset rahdit.

Ei kai näin ollut tarkoitus.

Jusalla on kyllä tässä hyvä pointti, Jätkään ja Eteläsatamaan/Skattalle jää edelleen rekkaralli pyörimään, vaikka muu satamatoiminta on siirtynyt Vuosaareen. En itse oikein ymmärrä miksei Jätkäsaaren laivaliikennettä siirretty Vuosaareen, onko jollain ideoita/tietoa?
 
En itse oikein ymmärrä miksei Jätkäsaaren laivaliikennettä siirretty Vuosaareen, onko jollain ideoita/tietoa?
Vuosaari on rahtisatama, jonne ei ole käytännössä edes joukkoliikennettä. Ja on ymmärrettävää, että matkustajat haluavat kaupungin keskustan laituriin mieluummin kuin jonnekin puolimetsään. Matkustajalaivat puolestaan ovat usein autolauttoja, ja ne tarjoavat kilpailukykyistä kyytiä myös rekoille.

Antero
 
En itse oikein ymmärrä miksei Jätkäsaaren laivaliikennettä siirretty Vuosaareen, onko jollain ideoita/tietoa?
Vuosaari olisi autolla kulkijoita ajatellen unelmapaikka, mutta kun laivoilla yleensä enemmän sitä autotonta porukkaa käy, niin Vuosaari on tosiaan aika ikävästi periferiassa.

Onko muuten Helsingissä ikinä edes käynyt mielessä, että nyt kun Jätkäsaari ammottaa tyhjyyttään, niin Katajannokan ja Olympiaterminaalien liikenne keskitettäisiinkin sinne. Länsisatamaan on kuitenkin paremmat ajoyhteydet kuin kahdelle edellämainitulle terminaalille ja Kehä ykkösen kautta pystyisi kierrättämään autoliikenteen kätsysti satamaan kaikilta Helsinkiin johtavilta moottoriteiltä (Tosin Lahdenväylältä voisi jo olla nopeampi tulla kenties keskustan lävitse?). Samalla kun rautatieyhteys oltaisiin säilytetty, niin nyt voisi päästä kaukojunalla aivan laivojen viereen Helsingissäkin.

Tietysti tämä on tässä vaiheessa jo menetetty peli, kun Jätkäsaaren kaavoitus takuulla estää terminaalin laajenemismahdollisuudet. Kiskotkin on jo purettu aikoja sitten pois ja ratakuilu suunniteltu muuhun käyttöön, mutta onko tällaista edes ikinä vilahtanut missään päättäjien tai suunnittelijoiden visioissa?
 
Tuskin matkailuväki tuosta ajatuksesta pitäisi.
Onhan Etelä-Satama sekä Katajanokka mitä ihanteellisimpia satamia Ruotsinlaivoilla tuleville risteilymatkustajille.

Kummastakin satamasta on hyvät raitiovaunuyhteydet ydinkeskustaan
 
Viimeksi muokattu:
Tuskin matkailuväki tuosta ajatuksesta pitäisi.
Onhan Etelä-Satama sekä Katajanokka mitä ihanteellisimpia satamia Ruotsinlaivoilla tuleville risteilymatkustajille.

Kummastakin satamasta on hyvät raitiovaunuyhteydet ydinkeskustaan
Kuten myös on tulevaisuudessa Jätkäsaarestakin.

Toki kyseiset terminaalit ovat matkailijoita ajatellen hienolla ja keskeisellä paikalla, mutta taasen autoja ja varsinkin rekkoja ajatellen huonoilla paikoilla. Jätkäsaareen on lähes tulkoon terminaalille asti moottoritietasoista väylää keskustan kapeiden katujen sijaan. Itse näkisin myös järkeä keskittää tällä hetkellä kolme erillään olevaa satamaa toimintoineen yhteen. Ja jos olisi se rautatie ja sen päässä Helsinki satama niminen seisake...
 
Tietysti tämä on tässä vaiheessa jo menetetty peli, kun Jätkäsaaren kaavoitus takuulla estää terminaalin laajenemismahdollisuudet. Kiskotkin on jo purettu aikoja sitten pois ja ratakuilu suunniteltu muuhun käyttöön, mutta onko tällaista edes ikinä vilahtanut missään päättäjien tai suunnittelijoiden visioissa?
Merkittävin este on itse asiassa Mechelininkadun uusi järjestely niillä main, missä oli ennen tasoristeys. Siihen tulee eritasoratkaisu (autot ja kevyt liikenne erikseen). Tasoristeys oli melkoinen liikenneongelma, ja katuverkon tasot eivät tee mahdolliseksi laiturin tasoisen rautatien ja katujen eritasoristeystä (ellei muuteta ihan kaikkea). Tässä siis syitä siihen, miksi raide haluttiin pois.

Toinen juttu on, ettei Jätkän laiturikapasiteetti riitä kaikelle tänne tulevalle matkustajaliikenteelle. Laivatkin tuppaavat ruuhkautumaan, eli laiturikapasiteettia tarvitaan aamuisin ja iltaisin.

Risteilylaituria rakennetaan Hernesaareen. Nykyiset joukkoliikenneyhteydet ovat kehnot ja käytännössä järjestetään usein tilausbusseja risteilylaivojen matkustajille. Olympialaituri on tietenkin paras risteilylaituri, kun sieltä pääsee 10 min. kävelylläkin ihan kaupungin ytimeen.

Antero
 
Onko muuten Helsingissä ikinä edes käynyt mielessä, että nyt kun Jätkäsaari ammottaa tyhjyyttään, niin Katajannokan ja Olympiaterminaalien liikenne keskitettäisiinkin sinne.
Ilmeisesti ei ole, koska kun Viking Line muutama vuosi sitten harkitsi kahden aluksen liikennöimistä Helsingistä Tallinnaan ilmoitti kaupunki ettei enempää autolautoille suuntautuvaa autoliikennettä päästetä Katajanokalle ja jos Viking haluaa kaksi Tallinnanlaivaa, häädettäisiin varustamo Vuosaareen. Jätkäsaareen siirtymistä ei ilmeisesti edes ehdotettu. Vikingillä laskettiin Vuosaareen siirtymisen laskevan matkustajamääriä niin paljon, että on kannattavampaa liikennöidä vain yhdellä aluksella ja pitää Katajanokan laituripaikat.

Toinen juttu on, ettei Jätkän laiturikapasiteetti riitä kaikelle tänne tulevalle matkustajaliikenteelle. Laivatkin tuppaavat ruuhkautumaan, eli laiturikapasiteettia tarvitaan aamuisin ja iltaisin.
Tämä ei itseasiassa pidä paikkaansa. Jätkäsaaressa on tällä hetkellä kolme autolautoille sopivaa laituripaikkaa (pohjoisesta etelään LJ3, LJ4 ja LJ6), mutta LJ3 ei ole ollut käytössä sen jälkeen, kun Tallinkin Saksan-liikenne siirtyi Vuosaareen. Lisäksi ei olisi mikään ongelma muuttaa jätkän eteläkärjessä olevia LSL ja LV7 -laitureita autolautoille sopiviksi. Niille tosin pitäisi varmaankin rakentaa oma erillinen terminaali ja autokenttä, mikä veisi tilaa asuntorakentamiselta.

Nykyisillä autolauttaliikenteen aikatauluilla ja Länsisataman laiturijärjestelyillä ei olisi mikään ongelma siirtää joko Vikingin tai Silja liikennettä Jätkäsaareen, laiturikapasiteetti riittäisi kyllä koska laivat olisivat satamassa eri aikoina. Jos LSL ja LV7 -laituritkin muutetaan autolautoille sopiviksi, voitaisiin koko Eteläsatama "rauhoittaa" autolautoilta jos niin halutaan.

Risteilylaituria rakennetaan Hernesaareen. Nykyiset joukkoliikenneyhteydet ovat kehnot ja käytännössä järjestetään usein tilausbusseja risteilylaivojen matkustajille. Olympialaituri on tietenkin paras risteilylaituri, kun sieltä pääsee 10 min. kävelylläkin ihan kaupungin ytimeen.
Eteläsataman käyttöä risteilyliikenteeseen rajoittaa kuitenkin se, että suurin osa nykypäivän risteilyaluksista on liian isoja kulkemaan Kustaanmiekan salmen läpi. Normaali risteilyalus on nykypäivänä noin 280 metriä pitkä, kun Kustaanmiekastaa mahtuakseen laiva ei saa olla paljoa 220 metriä pidempi. Kun lisäksi risteilylaivojen koko on edelleen kasvamassa, ei Eteläsataman kehittäminen risteilysatamana ole mitenkään järkevää. Ellei sitten haluta heittää rahaa hukkaan ja rakentaa satamaa, jota useimmat Helsinkiin tulevat risteilijät eivät voi käyttää...
 
Tasoristeys oli melkoinen liikenneongelma, ja katuverkon tasot eivät tee mahdolliseksi laiturin tasoisen rautatien ja katujen eritasoristeystä (ellei muuteta ihan kaikkea).
Paras ratkaisuhan olisi jos rata kykenisi sukeltamaan tunneliin jo Marian sairaalan nurkilla, mutta en usko että muutaman kerran (olisiko vaikka kuusi junaparia) päivässä nyt hirveä ongelma on, koska matkustajajuna melko nopeasti siitä tasoristeyksestä yli menee.

Tässä tulee muuten yksi asia, jota olen pohtinut. Mites onnistuisi tällaisessa tapauksessa raitiotien ja rautatien tasoristeys Ruoholahdenkadun kohdalta? Teknisesti ei mahdoton, mutta saadaanko Helsingin ratikoiden virroitin rautateiden ajolangan tasolle?

Toinen juttu on, ettei Jätkän laiturikapasiteetti riitä kaikelle tänne tulevalle matkustajaliikenteelle.
Ei välttämättä riitäkään nykyisellä, mutta vieressähän on tilaa rakentaa lisää laituritilaa, kuten Kaid kirjoittikin. Varaudutaan myös tulevaisuuden Tallinnan tunneliin, jolloin laivoja on luultavasti vielä vähemmän... ;)

Risteilylaituria rakennetaan Hernesaareen. Nykyiset joukkoliikenneyhteydet ovat kehnot ja käytännössä järjestetään usein tilausbusseja risteilylaivojen matkustajille.
Hernesaareen on kuitenkin tulossa myös raitiotieyhteys aivan lähelle vierailevia aluksia. Eteläpäässä aivan laivan viereen. Kolmas sivuraide tuohon laivan viereen niin saataisiin laivoille omat tilausratikat.
 
Vuosaari on rahtisatama, jonne ei ole käytännössä edes joukkoliikennettä.

Kyllä Hansaterminaaliin pääsee joka päivä aamusta yöhön saakka. Linja 90A kulkee silloin kun metro ei ole kulussa ja joka päivä Rautatientorilta pääsee satamaan 5:15 ja yöllä metron lopetettua kulkunsa vielä niinkin myöhään kuin 1:20. Metron ollessa kulussa satamaan pääsee linjalla 90B, joka tosin kulkee ruuhka-ajan ulkopuolella vain 30-40 minuutin välein. Matkustajamäärät taitavat olla tosin vielä melko alhaiset, joten harvempi vuoroväli on siinä mielessä ymmärrettävä. Ei tuo nyt täysin olematonta ole. Lisäksi 519A kulkee sinne, mutta sillä ei ole kovin paljoa merkitystä.
 
Hernesaareen on kuitenkin tulossa myös raitiotieyhteys aivan lähelle vierailevia aluksia. Eteläpäässä aivan laivan viereen. Kolmas sivuraide tuohon laivan viereen niin saataisiin laivoille omat tilausratikat.

Hernesaaren suunnitelmaa on tuon havainnekuvan jälkeen muutettu. HKL:n toiveesta ratikka ei kulje kärkeen asti eikä ratikalla palvella kärjen risteliyaluksia eikä helikopterikenttää, vaan spåra kääntyy siinä, mihin on piirretty S-mutka ja kolmion muotoinen puisto.

Perusteluna olivat mitkäs muut kuin pienemmät liikennöintikustannukset.
 
HKL:n toiveesta ratikka ei kulje kärkeen asti eikä ratikalla palvella kärjen risteliyaluksia eikä helikopterikenttää, vaan spåra kääntyy siinä, mihin on piirretty S-mutka ja kolmion muotoinen puisto.

Höpsis. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti Hernesaaren kaava valmistellaan uudelleen ilman koko kärkeä. Siksi ratikkakin kääntyy mainitsemassasi paikassa, jotta ei tarvitse mereen ajaa.
 
Hernesaaren suunnitelmaa on tuon havainnekuvan jälkeen muutettu.

Itse elättelen vielä toiveita, että tuo koko kärki menee ihan uusiksi. Mutta jos se nyt jää tuollaiseksi, niin kääntöpaikan siirtäminen lähemmäs tuntuu ihan fiksulta.

Jos risteilylaivoille halutaan tilauslaituri, kiskot on helppo jatkaa sinne (ja linjaa ajavat vaunutvoivat hyvin kääntyä jo aiemmin). Ja jos helikopteriliikenne joskus taas alkaa sitä varten tehtävällä kentällä, kiskot voidaan aina jatkaa sinne. Tosin jotain 15hlö tunnissa vetävän kopterin palvelu on vähän liioittelua hoitaa ratikalla.

Että ihan hyvältä paikalta säästää kustannuksia tuo minusta vaikuttaa.
 
Höpsis. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti Hernesaaren kaava valmistellaan uudelleen ilman koko kärkeä. Siksi ratikkakin kääntyy mainitsemassasi paikassa, jotta ei tarvitse mereen ajaa.

Oho! Tapahtumaketju on siis ollut seuraava:
1. KSV piirtää ratikan kärkeen asti.
2. HKL lausuu 22.6.2009, että ratikan pitää kääntyä siinä puistokolmiossa.
3. KSV siirtää 17.9.2009 ratikan kääntöpaikkaa HKL:n toiveen mukaisesti.
4. KS-lautakunta ottaa 3.12.2009 koko kärjen pois suunnitelmasta. (?)

Tosin en löydä tuolta pöytäkirjasta nimenomaista päätöstä kärjen poisjättämisestä. Helikopterikentän rakentamatta jättämisestä äänestettiin, mutta äänin 7-2 voitti esittelijän kanta, että kenttä tehdään.

KS-lautakunnan esityslista 17.9.2009:
HKL: Lisäksi kääntöpaikan sijoittamismahdollisuutta pohjoisemmaksi tulee selvittää.
Esittelijä: Raitiotien kääntöpaikkaa siirretään luonnoksessa esitetystä helikopterikentän läheisyydestä pohjoiseen merikylän läheisyyteen.

KS-lautakunnan pöytäkirja 3.12.2009:
Kasvavalle risteilyalusliikenteelle osoitettava lisäkapasiteetti siirretään mahdollisimman lähelle olemassa olevia laituripaikkoja niin, että lisälaiturin toteuttaminen ei ole sidoksissa helikopterikentän
toteuttamiseen. Nämä jätetään asemakaavoilla erikseen ratkaistavaksi.

Edellä olevasta johtuen venesataman ulostuloväylä suuntautuisi lähtökohtaisesti etelä – itäsuuntaan.
 
Käsittääkseni siinä kärjessä on kysymys siitä että sinne suunniteltu helikopterikenttä on vastatuulessa. Erittäin kallis, eiralaiset vastustaa, melu rajoittaa muuta rakentamista, jne.
 
Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun katusuunnitelmat ovat valmistuneet ja ne ovat nähtävillä HKR:n sivuilla 16.3.2010 asti. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakenn...mets_n+katusuunnitelmia+n_ht_vill_+16.3.+asti

Minusta lopputulos on kokonaisuutena hyvä, kun ottaa huomioon, millaisesta asetelmasta lähdettiin liikkeelle kesällä 2008. Ratikalla on nyt pääosin omat, korotetut kaistat.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat ratikan koukkaus vastaantulevan liikenteen puolelta Lapinlahdenkadun kiertoliittymässä sekä vasemmanpuoleinen liikenne Kampin terminaaliin kääntyvillä busseilla Ruoholahdenkadulla (ryhmittyvät siis "väärälle" puolelle ratikkakiskoja, mikä lisää molempien kulkumuotojen sujuvuutta. Ruoholahdenkadun rata on melko suora, sivuttaissiirtymistä on saatu niin loivia, etteivät ne nähdäkseni vaikuta raitiovaunun ajonopeuksiin.

Kun Lapinrinteen likennevaloilla varmistetaan vain bussien pääsy Lapinrinteeseen ja -rinteestä, olisivat varova-valot tässä kohden paikallaan ratikoille. Saas nähdä, tuleeko. Mikä mahtaa muuten olla syynä siihen, ettei varovaa ole lisätty? Huono käytännön toimivuusko?
 
Takaisin
Ylös