Jätkäsaaren raitiotie

Ysi pääsi jo testaamaan uutta vara-yhteyttä Ruoholahdenkadulta Itämerenkadulle, kyseessä oli tosin puhdas vahinko:) http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunk...u_eksyi_kayttamattomalle_radalle-katso_kuvat/

Tapahtui eilen Pasilassa: aseman pysäkiltä lähdettäessä ysin kuski joutui käyttämään vaihderautaa ennen lähtöä. Hetken päästä Asemapäällikönkadun liikenneympyrästä vaunu kääntyi yllättäen vasemmalle vaikka reitti olisi kulkenut siis oikealle. Tämän jälkeen ajeltiin kaikessa rauhassa Messukeskuksen kautta takaisin Pasilan aseman pysäkille seisomaan ja odottamaan seuraavan vuoron alkua...

Aseman pysäkillä seisoi myös koe-tunnuksin varustettu vaunu, liittyisikö jotenkin tähän?
 
Jos tarkoitat niitä pysäkkikatoksiin ilmestyneitä 9-linjan uusia isoja mainoksia, niin nehän ovat käsittääkseni Helsingin sataman kustantamia eikä HSL:n mainoksia. Länsisatama on yksi Helsingin satamista ja Länsisatamassa sitten sijaitsee Länsiterminaali, samoin kuin Eteläsatamassa on Olympiaterminaali ja Vuosaaren satamassa Hansaterminaali.

Ihan sama kuka ne on maksanut, mutta kyllä kai tekstien pitäisi olla oikein näyttötaulussa.
 
Ihan sama kuka ne on maksanut, mutta kyllä kai tekstien pitäisi olla oikein näyttötaulussa.

No näinpä! Ellei itselläni olisi ollut hyvää paikallistuntemusta, olisin varmaan ajanut ysillä vähintään päärautatieasemalle asti odotellen Ruoholahden villojen pysäkkiä. Harmillinen juttu, sillä kiskoliikenteen yleistä luotettavuuden tuntua tällaiset uuden ja odotetun reitin nimisekoilut kyllä nakertavat. Toivottavasti asia korjataan asap.
 
Tapahtui eilen Pasilassa: aseman pysäkiltä lähdettäessä ysin kuski joutui käyttämään vaihderautaa ennen lähtöä. Hetken päästä Asemapäällikönkadun liikenneympyrästä vaunu kääntyi yllättäen vasemmalle vaikka reitti olisi kulkenut siis oikealle. Tämän jälkeen ajeltiin kaikessa rauhassa Messukeskuksen kautta takaisin Pasilan aseman pysäkille seisomaan ja odottamaan seuraavan vuoron alkua...

Aseman pysäkillä seisoi myös koe-tunnuksin varustettu vaunu, liittyisikö jotenkin tähän?

Vuoron? Siis vaunun ulosajoa? Vai kuljettajan työvuoron? Veikkaisin että vaunu kävi tekemässä "kunniakierroksen" koska lähtöön oli vielä aikaa ja liikennetta piti päästää ohi.
 
Muutama kommentti Jätkäsaaren raitiotiestä näin avaamisen jälkeen. Kuten on huomattu, käytännössä kaikki liikennöinnin ja radan ongelmat joista puhuttiin aiemmin, ovat käyneet toteen. Tämä ei tietenkään ole yllätys.

Myönteistä on, että kolmen kolarin jälkeen uskottiin, että Ruoholahden villojen pysäkin jälkeisellä osuudella bussit ja raitiovaunut eivät vain yksinkertaisesti mahdu kohtaamaan yhtäaikaa ja valokiertoa muutettiin. Kun ajolangan kannatinpyvläät olisi sijoitettu nyt liian kapean ratikkakaistan ja Kampin terminaaliin menevän bussikaistan väliin, olisi tältäkin ongelmalta vältytty. Ruoholahden villojen pysäkin luona olevat liikennevalot (mukaanlukien täysin turhat jalankulkuvalot) yhdessä Ruoholahdenkadun ja Hietalahdenkadun risteyksen liikennevalojen kanssa puurouttavat ruuhka-aikana liikenteen täysin. Ruoholahden villojen valoilta henklöautoletka ylettyy Kampintorille asti. Tämä yhdistettynä risteyksien tukkonajamisen kanssa halvaannuttaa kaikkien kolmen liikenneympyrän liikenteen ja haittaa merkittävästi raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Vastaavasti Hietalahdenkadun valoista autoletka ylettyy porkkalankadun sillan toiseen päähän asti. Yksityisautoilun ruuhkautuminen keskustassa sinäänsä on samantekevää, mutta kun samat jonot haittaavat ja hidastavat myös joukkoliikennettä, on asialla huomattavasti suurempi haittavaikutus. Kun Ruoholahdenkatua rakennettiin, eikä kyseiset liikennevalot olleet käytössä, oli liikenne huomattavan sujuvaa. Ruoholahdenkadulle olisi riittänyt hyvin varoitusvalot raitiovaunuliikenteen sujuvuuden takaamiseksi, muita valoja ei todellisuudessa tarvita mihinkään, sillä joukkoliikenteen sujuvuus oli aiemmin huomattavasti parempi.

Raitioliikenne on myös muuten kärsinyt liian kapeista kaistoista. Kun Malminrinteeseen oli pakko tehdä lähes olemattomalle käytölle jäänyt pyöräkaista (vieressä oleva Baana järjen mukaan on riittävän samansuuntainen ja mielyttävämpi ympäristö pyöräilyyn) kaistojen oikeaan reunaan, siirsi tämä ajoneuvoliikenteen kiinni liian kapean ratikkakaistan reunaan. Luonnollisesti Ruoholahdenkadulla ja Jätkäsaaren puolella liian kapeat kaistat aiheuttavat myös jatkuvaa täysin turhaa haittaa.

Huutokonttorin ja Bunkkerin väli on toteutettu täysin idioottimaisesti sijoittamalla jalankulkijoiden saarekkeet raitiovaunukaistan keskelle, jolloin ratikka"kaistan" keskellä on täysin turhaa tilaa, mutta vastaavasti ajokaistat ovat täysin reunassa kiinni. Yleisesti esim. Variotramien reuna ulottuu auto- ja ratikkakaistan välissä olevan reunakiven puoleenväliin. Tälle väliinjäävälle huimalle n. 3cm alueelle pitäisi mahduttaa raitiovaunujen ja raskaan kaluston peilit. Helsinkiläinen liikennesuunnittelu on jälleen näyttänyt, mihin saavutuksiin huippuosaaminen on riittänyt. Ensiapua kaistoihin toisi saarekkeiden siirto hieman kapeampana raitiovaunukaistan ja autokaistan väliin, jolloin olisi mahdollisuuksia tehdä ratikkakaistoista edes siedettävänlevyisiä. Toinen vaihtoehto on poistaa saarekkeet kokonaan. Onhan helsingissä sellaisiakin kärrypolkuja, kuten Mannerheimintie ja Hämeentie, joiden poikki kulkee suojateitä ilman mitään saarekkeita.

Radan poikkeuseittien ajolankojen kanssa ei myöskään ole ollut mikään kiire, vaikka poikkeusreittejä olisi tarvittu jo lukuisia kertoja. Tähänasti liikenteen häiriöt ovat aiheuttaneet aina suuremman sekaannuksen ysillä. Ehkä ne poikkeusreitit saadaan vielä liikennöitävään kuntoon jonakin vuonna...

Lisäksi lipunmyyntilaitteiden puute sekä alimittaisilla raitiovaunuilla liikennöinti on kovin tuttu ja turvallinen ratkaisu.

Kokonaisuudesta voi sanoa, että hyvä kun saatiin vihdoin rata Länsiterminaaliin, mutta olisi ollut ihan jo liikennöitikustannusten ja matkustajien kannalta mukavaa, jos rata olisi kerralla rakennettu kunnolla. Siihen ei vain helsinkiläinen "osaaminen" riitä. Kuten olemme vaunut.org:ista voineet havaita, onneksi Suomessa edes Kajaanissa raitiotietä osataan rakentaa siihen tyyliin, miten normaaleissa eurooppalaisissa valtioissa sitä rakennetaan.
 
Ruoholahden villojen pysäkin luona olevat liikennevalot (mukaanlukien täysin turhat jalankulkuvalot) yhdessä Ruoholahdenkadun ja Hietalahdenkadun risteyksen liikennevalojen kanssa puurouttavat ruuhka-aikana liikenteen täysin. Ruoholahden villojen valoilta henklöautoletka ylettyy Kampintorille asti. Tämä yhdistettynä risteyksien tukkonajamisen kanssa halvaannuttaa kaikkien kolmen liikenneympyrän liikenteen ja haittaa merkittävästi raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Vastaavasti Hietalahdenkadun valoista autoletka ylettyy porkkalankadun sillan toiseen päähän asti. Yksityisautoilun ruuhkautuminen keskustassa sinäänsä on samantekevää, mutta kun samat jonot haittaavat ja hidastavat myös joukkoliikennettä, on asialla huomattavasti suurempi haittavaikutus. Kun Ruoholahdenkatua rakennettiin, eikä kyseiset liikennevalot olleet käytössä, oli liikenne huomattavan sujuvaa. Ruoholahdenkadulle olisi riittänyt hyvin varoitusvalot raitiovaunuliikenteen sujuvuuden takaamiseksi, muita valoja ei todellisuudessa tarvita mihinkään, sillä joukkoliikenteen sujuvuus oli aiemmin huomattavasti parempi

Tämähän on aika kiinnosta huomio, liikennevalot pois? Tietysti voi olla paljonkin syitä, miksi liikennevaloja saatetaan tarvita. Muuten voi olla esimerkiksi liian vaikeaa päästä ruuhka-aikana jostain sivusuunnasta risteysten läpi. Mutta jos tilanne on tosiaan tämä, niin olisi varmaan paikallaan käydä läpi, pärjättäisiinkö vähemmällä määrällä liikennevaloja.
 
Kokonaisuudesta voi sanoa, että hyvä kun saatiin vihdoin rata Länsiterminaaliin, mutta olisi ollut ihan jo liikennöitikustannusten ja matkustajien kannalta mukavaa, jos rata olisi kerralla rakennettu kunnolla. Siihen ei vain helsinkiläinen "osaaminen" riitä. Kuten olemme vaunut.org:ista voineet havaita, onneksi Suomessa edes Kajaanissa raitiotietä osataan rakentaa siihen tyyliin, miten normaaleissa eurooppalaisissa valtioissa sitä rakennetaan.

Monissa Eurooppalaisissa oloissa uusia raitiotietä ei kuvitellakaan rakennettavan niin tukkoiselle reitille ja kapealle kadulle kuin ysi Kampista Ruoholahteen. Helsingin erikoisolosuhteissa ratikoita ei ole kapeiltakaan reiteiltä lakkautettu ja uusiakin linjoja on rakennettu varsin ahtaisiin paikkoihin, onhan siinä toki eroa normaaliin Eurooppalaiseen käytäntöön. Eikä tuo ero todellakaan vaikuta Helsingin joukkoliikenteeseen pelkästään negatiivisesti.
 
Onhan helsingissä sellaisiakin kärrypolkuja, kuten Mannerheimintie ja Hämeentie, joiden poikki kulkee suojateitä ilman mitään saarekkeita.

Ja nämä suojatiet ovat myös tappotilastojen kärjessä. Hesperian puiston ja Oopperan puolessavälissä olevalla suojatiellä kuolee jalankulkija lähes vuosittain. Tietysti suurena tekijänä tässä on myös paikan 50km/h nopeusrajoitus.

Radan poikkeuseittien ajolankojen kanssa ei myöskään ole ollut mikään kiire, vaikka poikkeusreittejä olisi tarvittu jo lukuisia kertoja. Tähänasti liikenteen häiriöt ovat aiheuttaneet aina suuremman sekaannuksen ysillä. Ehkä ne poikkeusreitit saadaan vielä liikennöitävään kuntoon jonakin vuonna...

Poikkeusreitti Ruoholahdenkadulta Itämerenkadulle on ollut toimintakunnossa viikon ajan, Kalevankadun reitti auennee tulevalla viikolla, ellei peräti ole auennut.

Kuten olemme vaunut.org:ista voineet havaita, onneksi Suomessa edes Kajaanissa raitiotietä osataan rakentaa siihen tyyliin, miten normaaleissa eurooppalaisissa valtioissa sitä rakennetaan.

Tosin helsinkiläisten erikoisolosuhteiden simuloimiseksi on päädytty käyttämään urakiskoa :p
 
Monissa Eurooppalaisissa oloissa uusia raitiotietä ei kuvitellakaan rakennettavan niin tukkoiselle reitille ja kapealle kadulle kuin ysi Kampista Ruoholahteeni.
Niin, koska monessa eurooppalaisessa kaupungissa henkilöautoja ei päästetä tukkimaan joukkoliikenteen reittejä kapeilla kaduilla.

Iso osa Helsingin joukkoliikenteen ongelmista johtuu periaatteesta asettaa autoilu kaikkialla ensisijalle. Kokoomuksen valtuutettu Asko-Seljavaara sen hyvin ilmaisi eilisessä Hesarissa. Ja Ville Seuri sitä tämänpäiväisessä ruotii.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos katsotaan Kamppia, johan siellä on mm. Fredaa, Simonkatua, Urho Kekkosen Katua, Salomonkatua ja Lapinrinnettä rauhoitettu joukkoliikenteelle tai kävelylle, joka on ajanut autot aina vaan pahempiin sumppuihin. Kyllä autojenkin pitää alueella, jolla asutusta ja kivijalkakauppoja voida liikkua.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ruoholahdenkadulle olisi riittänyt hyvin varoitusvalot raitiovaunuliikenteen sujuvuuden takaamiseksi, muita valoja ei todellisuudessa tarvita mihinkään, sillä joukkoliikenteen sujuvuus oli aiemmin huomattavasti parempi.

Liikennevalojen ainoa tarkoitus ei kuitenkaan ole taata joukkoliikenteen sujuvuutta. Ruoholahdenkadun ylittäminen oli jopa näin terveelle aikuiselle ikävää valojen ollessa poissa päältä. Keskustassa osuu myös esimerkiksi lapsia, joiden pitäisi pystyä liikkumaan paikasta toiseen. Eikä liikenne autojenkaan kannalta kovin turvalliselta näyttänyt katutöiden aikana.

Ensiapua kaistoihin toisi saarekkeiden siirto hieman kapeampana raitiovaunukaistan ja autokaistan väliin, jolloin olisi mahdollisuuksia tehdä ratikkakaistoista edes siedettävänlevyisiä. Toinen vaihtoehto on poistaa saarekkeet kokonaan. Onhan helsingissä sellaisiakin kärrypolkuja, kuten Mannerheimintie ja Hämeentie, joiden poikki kulkee suojateitä ilman mitään saarekkeita.

Saarekkeiden sijoittelu on kiistatta hölmö. Tässä on törmätty kädenvääntöön kadun kokonaisleveydestä. Saarekkeilla kun on lastenvaunuista ja polkupyöristä johdettu vähimmäisleveys, joten reunoille niitä ei noilla mitoilla voida saada. Liikenneturvallisuuden kannalta saarekkeet on puolestaan aika hyvä olla. Turvallisuudenkin kannalta niistä olisi tietysti enemmän hyötyä raitiotien molemmin puolin.

Kohtuullisen leveistä autoikaistoista nipistämällä Jätkäsaaren puolta pystytään varmaankin paikkaamaan. Itse asiassa minusta näyttää siltä, että kesällä tehdyssä reunakivien siirrossa näin olisi jo osittain tapahtunut. Kukaan vain ei tunnu tietävän kuka ne reunakivet irroitti ja miksi.
 
Jos ja kun nuo saarekkeet on "pakko" olla ja niiden on "pakko" olla tuon kokoisia (kummasti kuitenkin monissa paikoissa selvitään kapeammillakin), eikö tuota olisi voinut tehdä niin, että kiskot olisivat muualla keskemmällä kaistaa ja kaartaisivat vain korokkeen kohdalla lähemmäksi kaistan reunaa? Kyllä, ratkaisu on kaukana ideaalista ja kyllä, ratikka joutuisi hidastamaan kaarteessa (tosin se, että ratikka joutuu hidastamaan ennen suojatietä ei ole yksinomaan huono asia), mutta tämäkin olisi parempi järjestely kuin nykyinen.

Tietysti relevantein kysymys on, miksi "neitseelliseen" maastoon ei vain voitu suunnitella tarpeeksi leveitä teitä?
 
Jos ja kun nuo saarekkeet on "pakko" olla

Mielestäni ei ole pakko olla. Raitiovaunukaista, jolla kulkee suuntaansa yksi vaunu 10 min välein, kelpaa oikein hyvin keskikaistaksi ja se on vieläpä niin leveä, että siihen mahtuu tarvittaessa polkupyörä ja lastenvaunut poikineen. Onhan meillä paikkoja, joissa keskikorokkeita on otettu poiskin, kun on tehty korotettuja rv-kaistoja.

En muista, että koskaan olisi käyty keskustelua siitä, millaisissa paikoissa ja millaisilla kaduilla näitä keskikorokkeita ylipäätään on perusteltua käyttää. Jos KSV:ssä on asiasta joku ohjeistus, se olisi kiva nähdä. Jos ei ole, niin sellainen pitäisi tehdä ettei keskikorkkeiden suunnitteleminen ole kiinni vain jonkun alueen liikennesuunnittelijan mieltymyksistä.

ja niiden on "pakko" olla tuon kokoisia (kummasti kuitenkin monissa paikoissa selvitään kapeammillakin),

Tämä on vähän huono vertaus. Juuri tähänhän KSV:n epäpätevät liikennesuunnittelijat vetoavat ratikkakaista-asiassakin jatkuvasti: kun ennenkin on tehty sutta ja sekundaa, niin joka paikkaan voi muka suunnitella maailman tappiin asti liian jyrkkiä kaarteita ja liian kapeita kaistoja.

eikö tuota olisi voinut tehdä niin, että kiskot olisivat muualla keskemmällä kaistaa ja kaartaisivat vain korokkeen kohdalla lähemmäksi kaistan reunaa? Kyllä, ratkaisu on kaukana ideaalista ja kyllä, ratikka joutuisi hidastamaan kaarteessa (tosin se, että ratikka joutuu hidastamaan ennen suojatietä ei ole yksinomaan huono asia), mutta tämäkin olisi parempi järjestely kuin nykyinen.

Ainakaan niitä korokkeita ei silloin voisi olla niin tiuhaan kuin nyt. Nopeuteen tuo ei välttämättä vaikuttaisi, sillä kaarteet voisi kyllä tehdä niin loiviksi, että niistä voi ajaa 40 km/h. Mutta olisiko ratikan ja autojen kannalta nykyistä parempi ratkaisu sellainen, jossa auton ajolinja on suora ja aina välillä ratikka tulee eteen ja välillä ei? Nyt ratikka sentään kulkee loogisesti koko ajan autojen tiellä (tai päinvastoin) eikä yllätä.

Tietysti relevantein kysymys on, miksi "neitseelliseen" maastoon ei vain voitu suunnitella tarpeeksi leveitä teitä?

Koska arkkitehdit haluavat kapeita katuja.

Usein ahtaus on tekemällä tehtyä ja johtuu siitä, että arkkitehdit ihannoivat kapeita katuja. Siihen varta vasten liian kapeaksi tehtyyn tilaan pitäisi kuitenkin mahduttaa paljon enemmän tavaraa kuin ennen, kun meillä ei osata luopua mistään. Jos on pyöräkaistat ja raitiovaunukaistat ja keskikorokkeet, niin pitääkö olla myös parkkipaikat ja puurivit ja 60 km/h nopeudelle suunnitellun levyiset autokaistat 40 km/h kadulla?

---------- Viestit yhdistetty klo 14:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:21 ----------

Myönteistä on, että kolmen kolarin jälkeen uskottiin, että Ruoholahden villojen pysäkin jälkeisellä osuudella bussit ja raitiovaunut eivät vain yksinkertaisesti mahdu kohtaamaan yhtäaikaa ja valokiertoa muutettiin.

Mikä tehtiin poistamalla raitiovaunuilta kaikki etuudet ko. risteyksestä ainakin tuossa ajosuunnassa. Hyvin tehty, joo. :(

No, tässä "todella yllättävässä" tilanteessa tuo varmasti oli paras välittömästi tehtävissä ollut toimenpide ja hyvä, että se tehtiin. Nyt vaan pitäisi tehdä seuraavakin vaihe, eikä jättää hommaa puolitiehen.

Kun Ruoholahdenkatua rakennettiin, eikä kyseiset liikennevalot olleet käytössä, oli liikenne huomattavan sujuvaa. Ruoholahdenkadulle olisi riittänyt hyvin varoitusvalot raitiovaunuliikenteen sujuvuuden takaamiseksi, muita valoja ei todellisuudessa tarvita mihinkään, sillä joukkoliikenteen sujuvuus oli aiemmin huomattavasti parempi.

Liikennevalot ylipäätään ovat aika pitkälti se syy, miksi raitioliikenne on niin hidasta. Ehkä neljät liikennevalot viidestä voisi poistaa ilman, että siitä olisi haittaa ajoneuvoille ja ratikoille, pikemminkin päinvastoin. Ja se loppu viidesosa voisi olla käytössä aamuruuhkan alusta iltaruuhkan loppuun.

Mutta liikennevalojen tarkoitus ei yleensä olekaan ajoneuvoliikenteen sujuvoittaminen vaan jalankulkijoiden turvallisten kadunylitysten takaaminen. Se on minusta perusteena hiukan kyseenalainen sen vuoksi, etteivät helsinkiläiset jalankulkijat juurikaan viitsi niitä valoja kuitenkaan noudattaa – yli mennään heti kun pääsee. Mutta jalankulkijoista merkittävä osa kuuluu sellaisiin erityisryhmiin, että kadunylitys on heille poikkeuksellisen hankalaa. Heitä varten rakennetaan uusiakin valo-ohjattuja risteyksiä ja suojateitä joka vuosi. Tässäkin yhden voitto on toisen tappio.

Jos puhtaasti raitioliikenteen kannalta ajattelee, niin liikennevalojen hidastusvaikutus voisi kuitenkin olla nykyiselläkin valomäärällä siedettävä, jos valoetuudet olisivat kunnossa. Mutta sitähän ne eivät ole.
 
Näittekö päivän Hesarin? Turistit tukkivat liikenteen, kun ysiin sulloudutaan matkalaukkujen kanssa Rautatieaseman pysäkillä. Ja sitten jokainen ostaa kuljettajalta lipun. Ihan niin kuin aiemmin jo ajattelin. 15A olisi pitänyt pitää ysin kanssa rinnalla, jolloin turisteilla olisi oma satamabussi. Sen pitäsi kulkea laivan aikataulun mukaan pari peräkkäistä vuoroa.
 
Takaisin
Ylös