Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta
Ei ole tuossa ympäristössä realistista: 7 minuuttia oo ei onnistu millään. Matkan pituus Länsiterminaali-Kaivokatu on 2,7 km. Jos otetaan nyrkkisäännöksi, että 300 metrin matkaan kuluu pysäkkiseisontoineen 1 minuutti – koska Helsingin keskustaympäristössä, jossa on paljon mutkia, se on ihan hyvä lähtökohta – niin tuon matkan ajamiseen kuluisi siis 9 min. Katsotaanpa yhtä ainoaa seurantaa, minkä olen ehtinyt tehdä puolentoista kuukauden aikana:...
Taulukkosi mukaan keskinopeudet pysäkkiaikojen välillä ovat 14,7–22,1 km/h. Länsilinkin ja Rautatieaseman pysäkkivälien ajoajat 2:17 ja 2:35 siis sisälsivät 30 sekuntia liikennevaloviivettä. Niiden keskinopeudet ovat taulukkosi mukaan 15,8 ja 15,5 km/h. Ilman valoviivettä keskinopeudet olisivat olleet 17,9 ja 16,5 km/h ja koko välin keskinopeus 17,7 km/h. Tällöin ajoaika olisi 9,5 minuuttia. Jos pysäkkiaika on 15 sekuntia, tämä taroittaa, että maksiminopeus pysäkkien välillä on noin 20 km/h.
LTR-RT-välillä en nykyradalla usko ikinä päästävän 7 minuuttiin, mutta 10 minuuttia lienee mahdollinen.
Salomaa kirjoitti, että olen sanonut Rautatientorin ja Länsiterminaalin välin olevan ajettavissa 7 minuutissa. Kun Salomaa ei viitannut viestiin, jossa näin olen sanonut, en ole etsinyt ja tarkistanut, olinko maininnut joitain perusteluita. Mutta jos lasketaan 2,7 km:n matka jolla on 6 pysäkkiväliä eikä muita viiveitä, 7 minuutin ajoaikaan päästään, kun pysäkkien välillä voidaan ajaa 35 km/h nopeudella. Tämä ei ole kovin ihmeellinen vaatimus kaupunkiliikenteessä, jossa kaduilla sallitaan 40–50 km/h nopeudet.
Nykyrata Rautatientorin ja Länsisataman välillä ei ole suoraa rataa, mutta oikein suunniteltuna olisi voinut olla. Annankadulle tulee väkisin kaksi 90 asteen mutkaa. Se mutkittelu, joka nyt on Ruoholahdenkadulla, Ruoholahdenrannassa ja edelleen tyhjällä entisellä satamakentällä Jätkäsaaren puolella (yhteensä 5(!) 90 asteen mutkaa) on jokseenkin turhaa. Ruoholahdenkatu päättyy loivassa kulmassa puretun satamaradan linjaukseen, jonka myötä olisi päässyt suoraan Länsiterminaalille. Ja Mechelininkadun risteyksen olisi voinut tehdä eritasossa, niin ei olisi ratikka uhannut pyhää autoilua.
On huonoa suunnittelua tehdä tyhjälle alueelle mutkittelevaa rataa. Siksi tuon välin ajoaika ei voi olla nyt 7 minuuttia. Mutta se ei tarkoita, etteikö se olisi voinut olla, tässä kaupungissa ja siinä katuverkossa, joka oli olemassa kun rataa ryhdyttiin suunnittelemaan.
Syy, miksi on suunniteltu huonosti, on asenteissa ja arvovalinnoissa, osin luultavasti myös tietämättömyydessä. Asenteellisesti ei tässä kaupungissa haluta asettaa raitioliikennettä etusijalle autoiluun nähden. Osin tämä johtuu tietämättömyydestä siitä, että raitioliikenne voitaisiin asettaa etusijalle ilman, että siitä on autoilulle haittaa. Kaikkien kohdalla tämä ei johdu kuitenkaan tietämättömyydestä, vaan asenteesta, jonka vuoksi ei uskota miten asiat ovat vaan intetään vastaan sillä varmuudella, jonka tietämättömyys tai tyhmyys tai molemmat antavat.
Missätahansa normaalissa valtiossa ei toteutettaisi vastaavaa siltahanketta ilman raitiotien eritasototeutusta, mutta onneksi täällä ymmärrettiin, että raitiovaunun paikka on liikennevaloissa ja autoliikenne on kaiken a ja o.
Olin itse kaupunkisuunittelulautakunnassa kun tätä Mechelininkadun hässäkkää suunniteltiin. Lautakunnan kokouksissa ei valitettavasti voi tehdä suunnittelutyötä. Jos ehdotti jotain ratkaisua, jota ei oltu lainkaan mietitty, niin ei sitä myöskään ryhdytty miettimään. Vaan vakuutettiin, ettei ole mahdollista.
Älykkäintä olisi ollut panna autot tunneliin tai sillan alle, ei ihmiset. No ei käynyt, kun oli pakko olla kaksi isoa risteystä suunnilleen vierekkäin. Ratikan laittaminen Mechelinin ali ei tainnut käydä siksi, kun se vaan ei käynyt. Minulle jäi kuva, että jossain oli jo päätetty, että tehdään se monumentaalinen taidesilta ja sen alle ”tori”. Liikennejärjestelyt tehdään sitten tämän taidesillan ehdoilla, eikä ole väliksi, mitä niistä tulee.
Antero
