Jätkäsaaren raitiotie

Haltia blogissaan kertoo, että "esityksen mukaan" tästä asiasta päätettiin.:D
Minusta Haltia kirjoittaa hänen esityksensä voittaneen ja esittelijän hävinneen äänin 5-3. Vaikka Haltia lopussa vakuutteleekin yrittäneensä kaikkensa ikään kuin olisi epäonnistunut.

Kaikki kunnia JL-lautakunnan jämäkälle ja fiksulle jäsenelle!

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Minusta Haltia kirjoittaa hänen esityksensä voittaneen ja esittelijän hävinneen äänin 5-3.
Laitoin innostuksissani vähän epäselvästi. Tarkoitin tässä vain esityslistan kohtaa oikeaoppiset muuttuvasäteiset tasoituskaarteet. Että siis sekin tuli "hyväksyttyä".
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen oikein tyytyväinen ja iloinen lautakunnan jämäkästä päätöksestä. Hienoa!

Seuraava askel on sitten se, että HKL-Suy pitää saada hyväksymään, että Kampin rata tehdään Ksv:n aikataulun mukaan, eikä joskus 2020-luvulla...

...Vaikka Haltia lopussa vakuutteleekin yrittäneensä kaikkensa ikään kuin olisi epäonnistunut.

Toivottavasti tämä ei ennakoi sitä, etta Haltia pelkää virkamiesten kuitenkin suunnittelevan mitä tykkäävät, lautakunnan kannasta välittämättä... Eipä olisi ensimmäinen kerta sekään, valitettavasti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toivottavasti tämä ei ennakoi sitä, etta Haltia pelkää virkamiesten kuitenkin suunnittelevan mitä tykkäävät, lautakunnan kannasta välittämättä... Eipä olisi ensimmäinen kerta sekään, valitettavasti.

Harmikseni joudun myöntämään, että siihen se hieman skeptinen loppuviite nimenomaan viittaa. Kaikki portithan ovat tietyllä tavalla edelleen auki ja ei olisi ensimmäinen kerta kun lautakunnan tahto pyörretään... En tosin usko, että valtuustoon asti menisi esitys, jossa toimitaan kahden lautakunnan (ksv:n ja jlk:n) tahdon vastaisesti, kun tällaiset selkeät periaatelinjaukset on tehty. Ratikkavaihtoehdon muistanevat toivottavasti vielä muutamat seuraavat valtuustot, jotta muunlaisia esityksiä ei kuunnella. Notta jos ei vallan syvää lamaa tule, niin ihmettelisin jos bussilla sinne lopullisessa vaiheessa kuljettaisiin.
 
En tosin usko, että valtuustoon asti menisi esitys, jossa toimitaan kahden lautakunnan (ksv:n ja jlk:n) tahdon vastaisesti, kun tällaiset selkeät periaatelinjaukset on tehty.
Tässä vain tuleekin vastaan kysymys helsinkiläisestä omituisuudesta, eli kaksi lautakuntaa ja virastoa suunnittelevat samaa asiaa. Päätösesityksiä tuodaan kilvan lautakuntiin, mutta mitä siitä seuraa, jos yksi lautakunta on yhtä ja toinen kokonaan toista mieltä?

Minun selkeä kantani on, että liikenne on suunniteltava yhdessä paikassa. Koska HKL ei suunnittele henkilöautoliikennettä eikä kai ole aikonutkaan, koko liikennettä ei voida suunnitella HKL:n suunitteluyksikössä.

Sen sijaan KSV:n on pakko suunnitella tiet ja kadut eli henkilöautoliikenne, koska muuten ei voida asemakaavoja tehdä. Jos yhdessä henkilöautoilun kanssa ei suunnitella myös joukkoliikennettä, arvaatte mitä siitä tulee. Kyllä, siitä syntyy autokaupunkia, johon ei ole suunniteltu joukkoliikennettä.

KSV ei neuvottele autokauppiaiden kanssa ja kysele, mitä ne haluavat. HKL ei ole autokauppias, mutta sen rooli ei voi olla sellainen, että se sanelee, minkälaisia asemakaavoja tehdään. Edes asemakaavoista näennäisesti erillään maan alla tapahtuva metron tekeminen ei ole irrallaan maanpäällisestä kaupunkirakenteesta. Se nähdään Jätkän tapauksessa, mutta vielä selkeämmin Lauttasaaren kohdalla - josta laitan erillisen viestin.

HKL on Helsingin joukkoliikenneviranomainen, jolla on tietoa ja taitoa joukkoliikenteestä ja siten kykyä ottaa kantaa kaavoitukseen. Mutta suhteessa kaavoitukseen HKL on liikenteen tuottaja ja asemakaava on "liikenteen tilaaja". Yhteistyötä on syytä tehdä, mutta lopulliset päätökset on tehtävä yhdessä paikassa, ja se ei voi kaavoitusasioissa olla HKL.

Minusta tämä asia on viime vuosien aikaan päässyt lipsahtamaan jotenkin omituisella tavalla vinoon. Nyt tällaisen omavaltaisen päätöksenteon sekoittamisen ongelmat ovat tulleet esille, kun kaupunkiin kaavoitetaan mittavia uusia alueita, joille halutaan myös oikeasti toimivaa joukkoliikennettä. Tilanne on syytä korjata nyt - vai onko tulevaisuuden visio sellainen, että yhdistetystä YTV+HKL:stä tulee Helsingin kaavoittaja, jonka ohjeiden mukaan KSV piirtää kartat?

Antero
 
Kaksisuuntaisia vaunuja käytettäessä ei tarvittaisi ongelmina nähtyjä kääntöpaikkoja ollenkaan Jätkäsaaressa. Olisiko syyta harkita tarkemmin? Uuden, nyt hankinnan alla olevien vaunuja voitaisiin hankkia sellaisina ja ensimmaiset vaunut sijoittaa juuri Jätkäsaaren linjoille, jotka ovat siis kaiketi h6, h8 ja h9. Jos (toivottavasti) myös Laajasalon ratikka toteutuu, niin linja Länsiterminaalista Kampin kautta keskustaan voisi mielestani jatkaa aikanaan tuohon suuntaan ja koko Laajasalon/Kruunuvuorenrannan radat rakentaa kaksisuuntaisuusperiaatetta noudattaen.
 
Viimeksi muokattu:
Kaksisuuntaisia vaunuja käytettäessä ei tarvittaisi ongelmina nähtyjä kääntöpaikkoja ollenkaan Jätkäsaaressa. Olisiko syyta harkita tarkemmin?
Olen myös sitä mieltä, että HKL:llä tulisi olla jonkinlainen erä 2-suuntaisia vaunuja sekä poikkeustilanteita että rakenteilla olevia yhteyksiä varten. Hyvä syy siihen, miksi tällaista ei ole edes pohdittu vuosikymmeniin on tietenkin siinä, ettei raitioliikenteen kehittäminenkään ole ollut tavoitteena sitten 1950-luvun. Nr-vaunujen tilauksellahan valmisteltiin vain raitioliikenteen lopettamista - koska metro korvaa raitiotiet! (Lähteet: Smith-Polvinen sekä HKL:n 100-vuotishistoriikki, ei siis meikäläisen "metrovastaisuutta".)

Sekä Jätkä että Laajasalo ovat molemmat 2-suuntavaunujen tarpeessa suunnilleen samaan aikaan kehittyvinä alueina. Ne sopivat myös linjan päätepistepareiksi, koska suunnilleen samankokoisina muodostavat tasapainoisen heilurilinjan.

Mieluiten näkisin tässä tarkoituksessa uusia matalalattiavaunuja, jotta uusien arvokkaiden alueiden asukkaille tarjotaan myös alueiden arvoista joukkoliikennettä. Käytettyjä korkealattiavaunuja linee saatavilla hetikin, mutta imagoasiana en suosittele niitä tähän. Sen sijaan muihin tilapaistarpeisiin ovat hyvä hankinta - nopea ja halpa.

Sitten vain tarvitaan hieman töitä eli puolenvaihtovaihteita. Uusilla alueilla ei ole ongelma, mutta muualla verkossa tulisi silloin tällöin tarve. Mutta tosiasiassa asiaan on jo ratkaisu nämä pintavaihteet, joita on käytettykin linjaliikenteessä, mm. Hämeentiellä. Ovat näköjään käytössä muuallakin maailmassa, tässä kuva Pahasta kesältä 2005. Puolenvaihdon syy: kiskojen uusinta radalla tästä eteenpäin.

Antero
 
Toivottavasti tämä ei ennakoi sitä, etta Haltia pelkää virkamiesten kuitenkin suunnittelevan mitä tykkäävät, lautakunnan kannasta välittämättä... Eipä olisi ensimmäinen kerta sekään, valitettavasti.
Mitenkäs tällainen voi yleensä olla mahdollista.
Kaupunginvaltuuston aikanaan hyväksymän Helsingin kaupungin joukkoliikenteen johtosäännön mukaan:
Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunta ja sen alaisena Helsingin kaupungin liikennelaitos vastaavat...
Johtosäännössä todetaan mm., että lautakunnan tehtäviin kuuluu:
hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa hankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.
No maallikko ei tietenkään osaa lukea tällaista "oikein".
:smile:
 
Mitenkäs tällainen voi yleensä olla mahdollista.
Jotenkin vaan aikanaan pääsi käymään niin, että lautakunta ja valtuusto antoivat rahaa uusien johdinautojen ostoon, mutta virkamiehet ostivatkin rahalla dieselbusseja. Ja tarpeettomat ajojohtimet purettiin pois.

Niin se taitaa olla, ettei johtosääntö ole siten kuin tavallisen kaupunkilaisen mielestä suomenkieli pitäisi ymmärtää. ;)

Antero
 
Jlk:n jäsen Haltia kirjoittaa blogissaan http://haltia.blogspot.com/2007/11/kokouskuulumiset-15112007.html hieman seurantaa Jätkäsaaresta. Ei hyvältä näytä. Jostain kumman syystä KSV ilmeisesti haluaa ratikan Jätkässä autokaistoille. Mitenkäs tässä näin on käynyt? Toivottavasti kslk puuttuu asiaan tiukasti. Siinä sitten suunnitellaan joukkoliikennekaupunginosaa, kun ratikat jumitetaan autojen ruuhkiin, ja niitähän Jätkässä tulee riittämään, kun ei nykyinenkään liikenne mahdu alueelle saatikka sitten 15 000 uuden asukkaan. Plus työpaikat päälle, olikos niitä nyt jopa 10 000?
 
Jostain kumman syystä KSV ilmeisesti haluaa ratikan Jätkässä autokaistoille. Mitenkäs tässä näin on käynyt?
Minusta Jätkän suunnittelun perusvirhe on, ettei sinne tehty erillisiä joukkoliikenteen ja autojen katuja. Vaan 1970-lukulainen pääkatuharavarakenne. Nyt on valitettavasti myöhäistä korjata tätä, kun ollaan jo näin pitkällä. Tosin minun mielestäni myöhäistä on vasta sitten, kun taloja on ryhdytty rakentamaan, mutta hallinnossahan myöhässä tarkoittaa byrokratiaa. Papereissa olevien tekstien ja viivojen muuttaminen kuin kestää kauemmin kuin kaupunginosan rakentaminen.

Miksi näin on käynyt? Pelkistettynä mielestäni siksi, että silloin, kun suunnittelu alkoi, ei vielä osattu ja tiedetty kaikkea. Esimerkiksi Ormuspelto on jo paljon parempi sovellus uudesta kaupunkirakentamisesta. Eikä se johdu siitä, että Ormuspellossa tehdään pienempiä rakennuksia. Kyllä samat periaatteet olisi voitu soveltaa kerrostaloihinkin.

Toivottavasti kslk puuttuu asiaan tiukasti. Siinä sitten suunnitellaan joukkoliikennekaupunginosaa, kun ratikat jumitetaan autojen ruuhkiin, ja niitähän Jätkässä tulee riittämään, kun ei nykyinenkään liikenne mahdu alueelle saatikka sitten 15 000 uuden asukkaan. Plus työpaikat päälle, olikos niitä nyt jopa 10 000?
Minä ainakin puutun. Perimmältään kyse on siitä, tehdäänkö katualueesta kyllin leveä siellä, missä on ratikka. En tiedä, paljonko pelivaraa siellä on.

Mutta Jätkäsaarihan ei ole mikään joukkoliikennekaupunginosa. Siitä kyllä haluttiin ja toivottiin sellaista, mutta autopuolue pani hanttiin - ja näkyy olevan voimissaan kaupungin johdossa edelleen. Luonteeltaan Jätkä kopioi kantakaupunkia, jossa autot, ratikat ja ihmiset ovat sekaisin samassa katutilassa. Ainoa ero ovat parkkiluolat. Eli jätkässä on enemmän tilaa autoille kuin kantakaupungissa.

Antero
 
– – Kampin läpi on harvinaisen fiksu ajatus. Malminrinteeseen ja Ruoholahdenkadulle pitäisi vaan saada omat kaistat. Malminrinteessä ne mahtuisivat, mutta kun sinne tulee 2-suuntainen pyörätie. – –

Sivuhuomautuksena Kampin-Jätkäsaaren raideyhteydestä: onko Ruoholahdenkadun-Malminrinteen linjauksen sijasta mietitty reittiä Freda-Salomonkatu-Lapinrinne-Ruoholahdenkatu-... ? Tähän malliin, jossa punainen siis on mun ehdottamani ja sininen kaupungin suunnittelupöydällä oleva linjaus.

Saataisiin rauhallisempaa ratikkaympäristöä mutta yksi pullonkaulakin, nimittäin Lapinrinteen tunnelin suu. Saako siihen nykyiselle kapealle kävelyalueelle ympättyä kiskot vaikka yksiraiteisena? Reitti pitenisi satakunta metriä mutta saattaisi olla nopeampi kuin Ruoholahdenkadun ruuhkissa.
 
Vs: HS: Kaupunginjohtaja J. Pajunen haluaa lisää autoja Helsingin keskustaan

Otitko Antero esiin lautakunnassa Jätkäsaaren raitiotiejärjestelyt, jotka todettiin ongelmallisiksi?
Ainakin mainitsit, että aiot ottaa esille. Jos otit, miten kävi?
Toivottavasti hyvin :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HS: Kaupunginjohtaja J. Pajunen haluaa lisää autoja Helsingin keskustaan

Otitko Antero esiin lautakunnassa Jätkäsaaren raitiotiejärjestelyt, jotka todettiin ongelmallisiksi?
Ainakin mainitsit, että aiot ottaa esille. Jos otit, miten kävi?
Toivottavasti hyvin :)
Siitä on jo jokunen tovi kun Jätkä oli ks-lautakunnassa viimeksi esillä. Jätkäsaaren aloituskortteli on tulossa uudelleen joulukuun 13. pvä. Edellisellä kerralla kaikki oli hyvin, mutta nyt olen kuullut, että osin raitioliikenteen sujuvuutta ollaan haittaamassa pysäköintijärjestelyjen vuoksi. Tähän aion puuttua.

Ihmettelen, miksi luonnoksessa hyvää suunnitelmaa on nyt "kehitetty" huonompaan suuntaan. Tilan ottaminen pysäköintiin joukkoliikenteen kustannuksella tietenkin tarkoittaa, että alueelle saadaan mahtumaan lisää autoja. Tämähän sopii tietenkin kauppakamarin ja Pajusen esittämiin ajatuksiin.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HS: Kaupunginjohtaja J. Pajunen haluaa lisää autoja Helsingin keskustaan

Ihmettelen, miksi luonnoksessa hyvää suunnitelmaa on nyt "kehitetty" huonompaan suuntaan. Tilan ottaminen pysäköintiin joukkoliikenteen kustannuksella tietenkin tarkoittaa, että alueelle saadaan mahtumaan lisää autoja. Tämähän sopii tietenkin kauppakamarin ja Pajusen esittämiin ajatuksiin.

Eikös ne autot voitaisi sijoittaa maan alle, niin ei tarvitsisi häiritä muuta liikennettä niillä henkilöautoilla ja niiden pysäköinnillä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös