Jätkäsaaren raitiotie

Aivan. Minusta bussiliikenne pitisikin pysäyttää kantakaupungin rajalle tai sen läheisyyteen josta on yhteys runkolinjana joko junalla tai metrolla keskustaan sekä "jakeluyhteys" ratikoilla kantakaupunkiin. Tällöin ratikka ja metro kulkisi kantakaupungin läpi, junn jäädessa keskustaan.

Olen kokeillut tätä ihanuutta käytännössä linjalla h74 joka päättyy Hakaniemeen, enkä kannata. Asun Reittioppaan mukaan 800 metrin päässä Malmin asemalaiturilta, ja yleensä kävelen sinne aamuin illoin, mutta joskus tulee käytettyä lähibussi h74:sta, kun sataa kaatamalla, on pimeää, krapula, laiskottaa, jne. eli ei syystä tai toisesta huvita kävellä.

No mites sillä sitten pääsee keskustaan ja muualle kantakaupunkiin:

Vaihtaa Kurvissa metroon? Jos haluaisin kävellä toista kilometriä niin olisin mennyt junalla.

Vaihtaa ratikkaan? Muihin kuin kutoseen tai kasiin on näpsäkkä kävely-yhteys kaksien liikennevalojen kautta esim. Kurvissa. Erityisesti mieltä lämmittää, että Hakaniemessä matkustajat päästetään pois torin eteläpuolella josta on mahdollisisista pysäkeistä pisin matka ratikkaan ja metroon. Pisin on varsinaisesti päättäriltä torin itäpuolella.

Käytännössä minä ja kanssamatkustajat vaihdamme Kurvissa toiseen bussiin joka tulee ihan samalle pysäkille, koska se on ylivoimaisen nopeaa ja kätevää. Miten tämä vähentää bussien määrää keskustassa on minulle arvoitus.


Linjalla sinänsä on asiallista maakaasukalustoa, en muista minkä firman, jossa on vaan sellainen omituinen vika että linjamerkki näkyy todella huonosti pimeällä.
 
Käytännössä minä ja kanssamatkustajat vaihdamme Kurvissa toiseen bussiin joka tulee ihan samalle pysäkille, koska se on ylivoimaisen nopeaa ja kätevää. Miten tämä vähentää bussien määrää keskustassa on minulle arvoitus.

Siten, että Rautatientorille ajaa vain yksi bussi kahden sijasta. Kurviin mennessä sen Rautatientorille jatkavan linjan matkustajista on ainakin ruuhka-aikaan jäänyt iso osa pois, joten 74:stä tulevat vaihtajat mahtuvat hyvin kyytiin.
 
Siten, että Rautatientorille ajaa vain yksi bussi kahden sijasta. Kurviin mennessä sen Rautatientorille jatkavan linjan matkustajista on ainakin ruuhka-aikaan jäänyt iso osa pois, joten 74:stä tulevat vaihtajat mahtuvat hyvin kyytiin.
No joo, mutta laajemmassa mittakaavassa? Tai jos busseja ei menisi Rautatientorille ollenkaan?
Veikaan että saataisiin niiden tilalle henkilöautoja.

Useimpien suorien linjojen vaihtoehtona on vaihto junaan, niitä käytetään keskustaan saakka siksi että se lisää matkustusmukavuutta ja usein myös nopeutta kun vaihto jää pois. Jos tätä rupeaa sörkkimään, niin riski matkustajakadosta on suuri.

Vähintään ja joka tapauksessa vaihtoja pitäisi kehittää ja paljon. Onko se ihan mahdoton ajatus, että esim. Hämeentiellä olisi yhteinen ratikka/bussipysäkki vaihtoja varten? Ja jos tarkoitus on tehdä syöttöliikennettä metroon, niin miksi ihmeessä ei ajeta (osaa) linjoja Kalasataman kautta, jossa vaihto on sujuvampi kuin Kurvissa?
 
Vähintään ja joka tapauksessa vaihtoja pitäisi kehittää ja paljon. Onko se ihan mahdoton ajatus, että esim. Hämeentiellä olisi yhteinen ratikka/bussipysäkki vaihtoja varten? Ja jos tarkoitus on tehdä syöttöliikennettä metroon, niin miksi ihmeessä ei ajeta (osaa) linjoja Kalasataman kautta, jossa vaihto on sujuvampi kuin Kurvissa?

Juuri vaihtoa etenkin raitiovaunuun tulisi kehittää Hämeentiellä, mutta myös niin, että Mäkelänkadun liikenteestäkin olisi helppo vaihtaa raitiovaunuun. Tällöin olisi syytä tehdä tomiva vaihtopysäkki Sörnäisiin ja toinen Koskelan hallin läheisyyteen.

Koskelaan voisi katkaista useita bussilinjoja, ja jatkoyhteys toimisi vanhan Ruskeasuo - keskusta runkolinjan tyyppiin. Kuitenkin sitä ennen kyseiselle välille on saatava ihan oikeat liikennevaloetuudet, siis nollaviive. Runkolinjan on myös toimittava modernin raitiotien periaatteella. Ei siis nykyisellä pelleilytyylillä. Osan bussilinjoista voi ohjata Kalasatamaan niin, ettei Rautatientorille tarvitsisi enää useita linjoja, välttämättä yhtään.

Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, mutta olisi hiljalleen syytä tehdä jotain. Mutta ei, mehän olemme Helsingissä, eihän se ole mahdollista...
 
(korostukset lisätty)

Ammattitaitoinen liikenteenhoitokeskus, jossa on liikenteentyönjohtaja, joka elää kokoajan tilanteen hermolla ja osaa heti loogisesti ruveta purkamaan ongelmaa, vaikkapa kierrättämällä kalustoa ja kuskeja juuri oikealla tavalla on melkoinen harviaisuus nykyään. Esim. Jokerilla ajaessani olisi heitä kaivattu moneen otteseen. Se toisaalta vaatisikin hieman toisenlaiset resussit ja systeemit YTV-alueen liikenneyhtiöiden ajotoimistoihin. Ja myöskin toki sellaista koulutettua henkilöstö, joka ymmärtää asian keskeisyyden joukkoliikenteen hoidon kannalta.

Ynnätäänpä 2 ja 2:

Aikanaan kun HKL ajoi myös keskeisiä bussilinjoja, niin myös sen liikenteenohjaus, poikkeustilanteineen, tapahtui samasta LOKista kuin raitioliikenteenkin. Sellaista toimintaa kaipaisin edeellenkin myös bussiliikenteeseen. Ainakin juuri pitkillä bussiheilureilla pitäisi olla valmius puuttua nykyistä enemmän linjanhoidon laatuun.

Ammattitaitoista liikenteenohjausta on, ja sitä voi laajentaa. Liikenteenjärjestäjä YTV voi toimittaa sen itse tai jos kilpailuttaa pitää, erikseen tarpeeksi monessa kokonaisuudessa.
 
Tietääkseni kuitenkin raitiolinjojen käyttömäärä on noussut koko ajan,

Sitten sua pitä vähän oikaista. Viimeisen 10 vuoden aikan raitio liikenteen käyttäjämäärä on itse aiassa laskenut.
Vuonna 1997 ratiklla tehtii 53,6 milj. matkaa, niin vuonna 2007 52,7 milj. matkaa. Enite matkoja tehtii 2003, jolloin ratikalla tehtiin peräti 56,8 milj. matkaa. Tuosta ajakohdasta suunta on olut jatkuvasti alaspäin.
 
H74 ei ole vertailukelpoinen tavallisen liityntäliikenteen kanssa. En tunne linjan historiaa, mutta sen sijoittamiselle Hakaníemeen lienee jotkut perustelut. Sinänsä ei varmaan olisi ongelma, jos se menisi Rautatientorille asti.

Joka tapauksessa teme444 on oikeassa sen suhteen, että metroa tarvitaan lisää ja bussit pitäisi pääosin pysäyttää Slussen-mallisesti ulkopuolelle ydinkeskustan. Raitiovaunuliikennettä voi ja pitää kehittää niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, mutta se ei ratkaise nopean esikaupunkiliikkumisen ongelmia, eli sujuvaa siirtymistä vaikkapa Pasilasta Viikkiin tai Töölöön.

Toisaalta metrolla ei voida palvella nykymuodossaan kuin aluekeskuksia, koska asemaväli on suhteellisen pitkä (paitsi keskustassa). ´Helsinkiin olisi pitänytkin rakentaa samanlainen metro kuin vaikkapa Müncheniin, lähempänä maan pintaa ja tiheämmät asemat. Nyt metromme on enemmän kuin S-Bahn, vaikka silti oikein hyvä juttu.

On siltikin kovin valitettavaa, että kuraiset ja huonokuntoiset linja-autot saavat olla kaupunkikeskustamme päätähtiä, niiden vaatima parkki- ja kaasutustila voisi olla vaikka paviljonki tai puisto - ratkaisumme on primitiivinen. Se ei ole metron syytä, vaan sen syytä, että a) kaikkia raideliikennemuotoja ei ole kehitetty tarpeeksi b) on rakennettu hajanaisesti.

Pk-seutu tarvitsee sekä kevyitä raideinvestointeja, että raskaita. Raskaista kiireellisin on toki kehärata, jonka H/K luku 1,69 puhuu jo puolestaa. Sen avulla lentoasemalle liikkuminen on vaivattomampaa, miellyttävämpää ja nopeampaa. Kuten julkisuudessakin on kerrottu, sekä lentoaseman laajennus että kehärata ovat ajankohtaisia asioita, Finavia linjaa laajennusasiaa jo keväällä 2009.
Länsimetro tuo tärkeän ja kaivatun panoksen alueen liikenneverkkoon, kuten myös ratikkahankkeet.

Asiat alkavat nytkähdellä vähitellen eteenpäin ja metropolialueen yhdistyessä yhdeksi Helsingiksi joidenkin vuosien sisällä, niiden merkitys kasvaa. HLJ pitänee sisällään samat hankkeet kuin PLJ, tuskinpa maitolaiturit Nurmijärvellä menevät ohitse, kun tarkastelualue on laajempi.

Itse veikkaan, että tarvitaan uusia rahoitusmalleja, sillä tarve raiteille on valtava.Siinä saattaa eläkeyhtiöiden kassoille olla käyttöä, onhan tuotto varma, sillä maksaja on yhteiskunta.
 
Jos sallitaan pieni pätkiminen:
Joka tapauksessa teme444 on oikeassa sen suhteen, että metroa tarvitaan lisää ja bussit pitäisi pääosin pysäyttää Slussen-mallisesti ulkopuolelle ydinkeskustan... Toisaalta metrolla ei voida palvella nykymuodossaan kuin aluekeskuksia, koska asemaväli on suhteellisen pitkä (paitsi keskustassa). ´Helsinkiin olisi pitänytkin rakentaa samanlainen metro kuin vaikkapa Müncheniin, lähempänä maan pintaa ja tiheämmät asemat. Nyt metromme on enemmän kuin S-Bahn, vaikka silti oikein hyvä juttu.
Minusta tässä nyt katosi punainen lanka. Kuten totesit, metro on raskas. Tästä seuraa että asemat maksaa semmoiset 20 - 60 miljoonaa euroa kappale. Eli niitä ei ole varaa rakentaa kovin tiheään. Jos niitä ei saa kovin tiheään, niin miten niillä voidaan korvata bussit?

Tietenkin jos kakkosmetro olisi pikaraitiomäisempi, niin tämä voisi onnistua:

Raitiovaunuliikennettä voi ja pitää kehittää niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, mutta se ei ratkaise nopean esikaupunkiliikkumisen ongelmia, eli sujuvaa siirtymistä vaikkapa Pasilasta Viikkiin tai Töölöön.
No jaa, seiska ei nytkään ole hassumpi, ja sen nopeuttaminen olisi suhteellisen helppoa (Länsi-Pasilan kiepistä puolet pois jahka ysi jatkuu Ilmalaan ja Nordenskijöldinkadulla jäähallin risteys uusiksi.) Mutta ylläolevaan viitaten, Viikki - Arabia - Vallilan laakso - Pasila ja loput tunnelissa malliin Kanjon C-rata olisi metromaisen nopea ratikka, jolla voisi olla yhden aseman sijaan kolme-neljä pysäkkiä Viikissä ja Latokartanossa.
 
Aivan. Minusta bussiliikenne pitisikin pysäyttää kantakaupungin rajalle tai sen läheisyyteen josta on yhteys runkolinjana joko junalla tai metrolla keskustaan sekä "jakeluyhteys" ratikoilla kantakaupunkiin. Tällöin ratikka ja metro kulkisi kantakaupungin läpi, junn jäädessa keskustaan.

Runkolinjakokeilun "hyödyt" pitäisi helsingissä olla vielä hyvin muistissa. Bussit nyt kuitenkin sattuvat tuomaan kantakaupunkiin hyvin merkittävän määrän ihmisiä, joille nyt siis olet tarjoamassa "toimivaa" itähelsinkiläistä liityntäliikennettä.
 
Seiskan nopeuttaminen ei riitä Keski-Pasilan valtavaan liikennetarpeeseen. Alueelle tarvitaan sen lisäksi ysin jatkoa sekä metro. Metro yhdistää Pasilan muihin tärkeisiin keskuksiin nopeasti ja luotettavasti. Uusi historian luku on alkamassa kun nykysijainnilla logistisesti älytön satamatoiminta siirtyy Vuokkiin ja stadi pääsee todella kehittymään Itämeren tyttärenä.

Pointtihan esim. Töölön metrossa olisi juurikin se, että mikäli 200,- 300,- ja Hel-bussien määrää Manskulla kasvatetaan huomattavasti (esim seutuautoillekin metropolitasoiset 10-15min välit koko päivän), eivät bussit enää mahdu järkevästi Elielille. Tämän takia ne on syytä ainakin osittain pysäyttää Meikkuun, josta ihmiset voivat jatkaa automaattimetrolla Stadin ytimeen. Huomattavalla parannuksella tarkoitan sitä, että bussien määrä esim tuplataan, jolloin hommassa on tarpeeksi kikkeliä.
 
Runkolinjakokeilun "hyödyt" pitäisi helsingissä olla vielä hyvin muistissa. Bussit nyt kuitenkin sattuvat tuomaan kantakaupunkiin hyvin merkittävän määrän ihmisiä, joille nyt siis olet tarjoamassa "toimivaa" itähelsinkiläistä liityntäliikennettä.

Runkolinjakokeilu oli ajatuksena hyvä, mutta toteutuksena huono. Siksi sitä voisi yrittää uudelleen, mutta nyt niin, että ihan oikeasti tehdään toimivat vaihdot toisin kuin Itä-Helsingissä. Lisäksi runkoraitiolinjaa on liikennöitävä riittävän suuren kapasiteetin omaavalla kalustolla, sekä koko matkalla on oltava ihan oikeat liikennevaloetuudet. Mutta tämä kaikki on tahdosta kiinni, joka tältä kaupungilta puuttuu. Joten saa nähdä kuinka pitkälle vitkutellaan, ennenkuin todetaan, että on pakko siirtyä runkolinjaan, kun liikenne ei enää muuten toimi.
 
Pointtihan esim. Töölön metrossa olisi juurikin se, että mikäli 200,- 300,- ja Hel-bussien määrää Manskulla kasvatetaan huomattavasti (esim seutuautoillekin metropolitasoiset 10-15min välit koko päivän), eivät bussit enää mahdu järkevästi Elielille.

Ainakin julkisuudessa on esitetty täsmälleen päinvastaisia kehityskuvia, joiden mukaan Vantaan suunnasta Manskulle tulevien bussien määrä tulisi romahtamaan jo lähivuosina. Espoosta tulevien bussien määrä vähenikin jo vuonna 2002.
 
Pointtihan esim. Töölön metrossa olisi juurikin se, että mikäli 200,- 300,- ja Hel-bussien määrää Manskulla kasvatetaan huomattavasti (esim seutuautoillekin metropolitasoiset 10-15min välit koko päivän), eivät bussit enää mahdu järkevästi Elielille. Tämän takia ne on syytä ainakin osittain pysäyttää Meikkuun, josta ihmiset voivat jatkaa automaattimetrolla Stadin ytimeen.

Melkoisen terminaalin ajattelit sitten siihen pienelle tontille pykätä? Liityntäliikenteessä tavoiteltava tilanne on lyhyt liityntämatka (hitaalla kulkuneuvolla) ja pitkä runkomatka. Pitkä liityntämatka ja lyhyt runkomatka tuppaa olemaan tuskastuttavaa matkustajille. Töölön metro Pasilaan asti tehtynä ei mahdollista pitkiä runkomatkoja, joten yksinään se ei ainakaan liityntäliikennevälineenä vaikuta kovin perustellulta.
 
Takaisin
Ylös