Jätkäsaaren raitiotie

Jos kaavaa ei ole, niin rataa ei voi tehdä. Se on ihan selvä. Mutta kaavaa voi aina muuttaa. Ei ysikään muuten olisi syntynyt.

Näinhän asia tietysti on. Mutta voisi kyllä ajatella, että kaupunkisuunnittelulautukunta ei noin vain olisi muuttamassa radan linjausta heti sen jälkeen kun se on alun perin kaavaan nimen omaan laittanut ne juuri sinne missä ne ovat. Mutta olet kyllä aivan oikeassa, että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset ja voivat rakentaa kuten haluavat ja kaavat korjataan jälkeenpäin sopiviksi. Tuleepa mieleen eräskin Sanomatalo. Mutta ken elää, se näkee. Ainakin minusta on toivoa, että linjausten muutos ei tule menemään läpihuutojuttuna. Kaavoituspuolen oma arvovalta on kuitenkin pelissä.
 
Periaatekysymykset ovat varsin yksinkertaisia.

Raitiotien rakentaminen on osa maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemää kadunpitoa. Lain saa haettua Finlexistä, www.finlex.fi

MRL 85§ sanoi:
85 §
Kadun rakentaminen

Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnitelmaa laadittaessa on vastaavasti noudatettava, mitä 62 §:ssä säädetään.

Suunnitelmasta säädetään tarkemmin asetuksella.

Koska raitioteitä ei yleisesti ole Helsingin (ja Turun...) asemakaavoissa erikseen merkitty asemakaavaan, mutta asemakaavassa on joissakin tapauksissa osoitettu raitiotie, lähtökohdat ovat yksinkertaiset:

1. Jos raitiotietä ei ole erikseen merkitty asemakaavaan, raitiotien voi rakentaa katutilaan katusuunnitelman mukaisesti, jos se siihen mahtuu ja muutoin täyttää lain vaatimukset.
2. Jos raitiotie on merkitty asemakaavaan, se tulee rakentaa asemakaavan mukaisesti. Muutenhan raitiotie ei lain tarkoittamalla tavalla "sopeudu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä."

Käytännössä kaavoittaja voi pakottaa HKL:n siihen, että raitiotie tehdään vain kaavoittajan haluamaan paikkaan.

Jos asiasta lipsutaan, valveutuneet kansalaiset voivat tarttua asiaan. Suomessahan kaavoituksen ja sen toteuttamisen laillisuusvalvonta on käytännössä jätetty kansalaisten omatoimisuuden varaan kaavoja koskevan valitusoikeuden kautta.

Kiista on kuitenkin sikälikin absurdi, että tähänastiset raitiotien laajennukset (Katajanokka, Länsi-Pasila, Pikku-Huopalahti, Arabianranta) on tehty kaavoittajien aloitteesta ja kaavoittajan haluamalla tavalla.
 
Jos kaavaa ei ole, niin rataa ei voi tehdä. Se on ihan selvä. Mutta kaavaa voi aina muuttaa. Ei ysikään muuten olisi syntynyt.

Kuten Mikko Laaksonen jo totesikin Helsingissä ei ole ollut tapana merkitä raitioteitä asemakaavoihin. Asemakaavoihin on merkitty vain katualueet (tai liikennealueet) ja vasta katusuunnitelmissa on määritelty tarkemmin mihin raitiotie sijoitetaan. Poikkeuksena Jokerin ja Viiran reittejä on varattu eksplisiittisesti uudempiin kaavoihin.

Jätkäsaaren kaavaan on poikkeukselliseti merkitty ratikkapysäkkien paikat. Itse raitiotietä kaavaan ei ole merkitty. HKL:n toivoma linjan 6 sakkokierros ei välttämättä sisällä kaava-alueella yhtään lisäpysäkkiä, joten kaavan kirjainta se ei riko. Lisäpysäkki tulisi Ruoholahden alueelle Selkämerenkadulle metroaseman taakse (missä ei tosin ole tilaa, mutta väliäkös tuolla) eli toisen asemakaavan alueelle, jossa pysäkkien paikkoja ei samalla tavalla ole kiinnitetty.

Kierros olisi siis nykyiseltä linjan 6 päättäriltä pohjoiseen Itämerenkadulle, alas Selkämerenkatua ja sitten uutta Välimerenkatua kohti Jätkäsaaren kärkeä. Linja 8 taas käyttäisi Itämerenkatua ja Länsisatamankatua. Kiemurtelu ilmeisesti siksi, että muuten yhdeltä Jätkäsaaren pysäkiltä ei saada suoraa yhteyttä Ruoholahden metroasemalle. Pysäkin palvelualueelta on helposti metron suunnitteluohjeet täyttävä 500 metrin kävelymatka samaiselle metroasemalle, mutta se ei nyt riitä.
 
Jätkäsaaren kaavaan on poikkeukselliseti merkitty ratikkapysäkkien paikat. Itse raitiotietä kaavaan ei ole merkitty. HKL:n toivoma linjan 6 sakkokierros ei välttämättä sisällä kaava-alueella yhtään lisäpysäkkiä, joten kaavan kirjainta se ei riko.

Tuota en ajatellutkaan ja kun katsoin, asemakaavapiirroksessa ei tosiaankaan ole merkittynä kuin vain pysäkit. Sen sijaan kaavaselostuksessa sanotaan mitä selkeimmin "Kiskot asemakaava-alueella rakennetaan Välimeren- ja Tyynenmerenkaduille. Raitiotiet erotellaan ajoneuvoliikenteestä omille kaistoilleen kadun keskellä." ja toisaalla "Raitiovaunuyhteys alueelle rakennetaan molemmista päätulosuunnista: Idästä Mechelininkadun liittymästä ja pohjoisesta rakennettavaa Crusellinsiltaa pitkin." Ja vielä selvyyden vuoksi "Jätkäsaaren joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuilla." Kaavaselostus on yhtä lailla osa asemakaavaa kuin kaavapiirros ja kumpaakin täytyy noudattaa. Näin ollen kutosen linjaaminen hkl:n suunnitteluosaston ajattelemalla tavalla vaatii kaavan muutoksen. Taikka tässä vaiheessa tietysti kaavan hyväksymistä toisenlaisena kuin on esitetty.

Linjastoa kaava ei kuitenkaan sido, mutta käsittääkseni itse ratoja ei voi toteuttaa kuin vain sellaisina kun havainnekuvassa on piirretty. Ja saa korjata, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.
 
Kaavaselostus on yhtä lailla osa asemakaavaa kuin kaavapiirros ja kumpaakin täytyy noudattaa.

Suomalaisen kaavoitusta koskevan lainsäädännön mukaan kaavaselostus ei varsinaisesti ole osa asemakaavaa. Asemakaava esitetään kartalla ja sen osia ovat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Selostus ei ole osa asemakaavaa.
Se on vain asemakaavaratkaisua selostava asiakirja, jolla on juridista merkitystä ratkaistaessa sitä, perustuuko asemakaava riittäviin selvityksiin ja onko ratkaisut perusteltu.

MRL 55§ sanoi:
Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
 
Hiukan suomin tässä joukkoliikennelautakuntaa, joka tuntuu allekirjoittavan suurin piirtein mitä vaan virkamiesten päähän pälkähtää. Vastaankin saa väittää!

Suomi pois :) Mutta väitän silti vastaan, että ei ihan mikä tahansa mene läpi! Oman empiirisen kokemuksen mukaan yhtälö on sellainen, että mitä kauemmin olet lautakunnassa istunut, useammin virkamiesten mukaisesti äänestät/mielipiteesi luot. Maallikkona saattaa tietysti olla virkamiehistöä vastaan avuton olo, mutta aika kivasti suuta saadaan auki kokouksissa.

Jätkäsaaresta tarkemmin blogissa (ollut ja tulee olemaan kun tilanne etenee).
 
Suomalaisen kaavoitusta koskevan lainsäädännön mukaan kaavaselostus ei varsinaisesti ole osa asemakaavaa. Asemakaava esitetään kartalla ja sen osia ovat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Selostus ei ole osa asemakaavaa.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, josta keskustelin aikanaan edesmenneen H:gin yleiskaavapäällikön kanssa. Lakiteksti on nimittäin epätarkka. Jos "kaavaan liittyy", niin mitä se loppujen lopuksi merkitsee? Tulkinta siitä, että kaavaa voidaan toteuttaa kaavaselostusta vastaan on johtanut siihen, että kaavaselostukset alkavat käytännössä olla kirjoitetut asemaakaavan merkintöjen selityksien yhteyteen. Tällä tavoin ei ole enää kiistanalaista, tuleeko asemakaavaan liittyvää verbaalisesti selitettyä asiaa noudattaa vaiko ei.

Antero
 
Keskustelun kuluessa on osin selvinnyt kaavan ja kadun tekemisen prosessi, mutta kertaan sen selvyyden vuoksi vielä.

Asemakaava ei ole liikennesuunnitelma, vaan kaavassa liikenteelle jätetään "aukko", käytännössä valkoinen alue. Valkoisen alueen käytöstä tehdään erillinen katusuunnitelma, joka sisältää sitten kaistat, suojatiet, istutukset, raitiotien radan, pysäkit jne.

Helsingissä Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee molemmat. Asemakaavaosasto kaavan ja liikennesuunnitteluosasto katusuunnitelmat. Molemmat käsittelee ks-lautakunta. Asemakaavan tekeminen on monivaiheinen prosessi, jossa lautakunta käsittelee periaatteet, kaavaluonnoksen, kaavaehdotuksen ja näihin liittyvät lausunnot ja kannanotot. Lopulta lautakunta lähettää kaavan hyväksyttäväksi valtuustoon. Nykyään ei muuta tarvita, valtuuston hyväkyntä antaa kaavalle lainvoiman.

Asemakaava ei pakota rakentamaan mitään. Mutta se estää rakentamasta asemakaavan vastaisesti. Kaavan mukaiseen rakentamiseen voidaan pakottaa muilla keinoin, kuten välillisesti korkealla kiinteistöverolla rakentamattomalle tontille tai kovemmilla määräyksillä ja uhkasakoilla. Mutta ne ovat muuta hallintoa kuin asemakaavan tekemistä.

Jätkäsaari on minusta nostanut esille tavallaan tarpeettoman kysymyksen siitä, kuka Helsingissä liikenteen suunnittelee. Sillä minusta kysymys on itsestään selvä. Liikenteen suunnittelee KSV, joka kaavoitustyön yhteydessä on pakotettu tekemään päätökset liikenteestä, koska ilman liikennettä asemakaava ei voi toimia. Eikä minusta tässä tee eroa se, onko kyse henkilöautoista vai joukkoliikenteestä. Kumpaakaan ei voi irrottaa kaavan suunnittelusta, vaikka joku liikenneinsinööri luulisi voivansa suunnitella liikennettä kaavasta irrallaan. Uskallan sanoa näin, koska olen itse liikenneinsinööri.

Arvelen, että Helsingissä ehkä ovat menneet roolit jossain määrin sekaisin historian saatossa. KSV on kaupungin suunnittelija ja HKL on joukkoliikenteen operaattori.

Vaikka HKL onkin tällä hetkellä sekä tilaaja että operaattori, sen tilaajatoimintakin on operaattoriluonteista. HKL:n tehtävä on huolehtia siitä, että kaupungissa on ja toimii joukkoliikenne. Mutta aivan samoin kuin bussiliikenteenkin kanssa, HKL ei voi suunnitella ajavansa raitiovaunuja tai metrojunia siellä, missä on taloja tai missä ei ole raiteita. Kuten ei bussilinjojakaan voi vedellä mistä mieli tekee vaan on tyydyttävä sellaisiin katuihin, joilla bussilla ajaminen on mahdollista. Ja ne kaduthan on suunnitellut KSV, joka on päättänyt, missä bussilla voi (ja pitää) ajaa.

Yhteenvetona ja pelkistetysti päättäminen Jätkäsaaren raitioteistä menee siten, että KS-lautakunta päättää asemakaavasta, jonka toiminta perustuu raitiotiehen. Ja KS-lautakunta päättä katusuunnitelmasta, jonka mukaan raitiotien rata rakennetaan. Molemmissa KSLTK kuulee HKL:ää, jonka lausunnosta asioissa päättää Joukkoliikennelautakunta (joka on itse asiassa HKL:n johtokunta).

KSV ja HKL ovat neuvotelleet asiasta pitkään, koska halutaan tietenkin suunnitella ja sopia asiat molempien asiantuntemusta ja toiveita huomioon ottaen. Kaikki prosessit, tämäkin, ovat vuorovaikutteisia.

Antero
 
Muunmuassa Jätkäsaaren raitioteistä ja monista muista mielenkiintoisista joukkoliikenneasioista puhutaan joukkoliikennelautakunnan iltakokouksessa 30.5:esityslista.
 
Pitäisin tässä vaiheessa järkevänä valita vaihtoehto 2, sillä siinä tehdään sekä Kampin rata, joka on ehdoton edellytys kilpailukykyisen keskustayhteyden saamiseksi Jätkäsaareen, että rakennetaan Jätkän sisällä verkko laajaksi ja palvelevaksi.

Se, millä numerolla olevia linjoja nyt piirrellään johonkin vuotta 2025 koskevaan karttaan ja mikä niistä tulee Bulevardia ja mikä Kampilta on oikeastaan aika samantekevää. Ei linjasto kuitenkaan parinkymmenen vuoden päästä ole tuollainen kuin nyt suunnitellaan. Jätkäsaaren työssähän ei ole otettu huomioon esim. Laajasaloa mitenkään. Jos nyt tehdään periaatepäätös ratojen rakentamisesta niin kyllä kysyntä sitten parinkymmenen vuoden päästä pakottaa tekemään linjastosta järkevän.

Ensimmäinen vaihe, josta nyt on tehtävä konkreettinen päätös, on mielestäni ehdottomasti Kampin läpi tulevan radan rakentaminen ja sen vieminen satamaan (linja 9). Samoin ensi vaiheessa linjan 8 pidentäminen Crusellinsillan yli Jätkäsaaren keskukseen on tarpeelllista. Kasia ei sada katuverkon keskeneräisyyden vuoksi ensi vaiheessa satamaan asti, mikä olisi tärkeää.

Kuten aiemmin olen todennut, Bulevardia kulkeva linja voi kartalla näyttää hyvältä ja ratainvestointina pieneltä, mutta matka-ajat ovat kaksinkertaiset verrattuna Kampin läpi tulevaan linjaukseen (laskelma: KSV), joten jos vain Bulevardin yhteys tehdään, niin silloin tieten tahtoen kiusataan jätkäsaarelaisia kun yritetään pakottaa heidät vaihtamaan metroon noin lyhyellä yhteysvälillä.
 
Ensimmäinen vaihe, josta nyt on tehtävä konkreettinen päätös, on mielestäni ehdottomasti Kampin läpi tulevan radan rakentaminen ja sen vieminen satamaan (linja 9).

HKL valittaa kovasti, kuinka radan rakentaminen Kampin läpi olisi kallista. Onkohan radalle laskettu hyöty/kustannussuhdetta? Kun se kerran nopeuttaisi selvästi matkaa Jätkäsaaresta keskustaan, tulisi matka-aikahyötyjen lisäksi vanha tuttu vaikutus Jätkäsaaren tonttien hintoihin.
 
Ei Kampin radalle erikseen, mutta noille kolmelle vaihtoehdolle on laskettu hk-suhteet, ja kuten esityslistassa sanotaan, puhtaasti tieteellisin perustein.

Ksv:ssä, joka siis on kiinnostunut Jätkäsaaren kehittämisestä, Kampin rataa pidetään aivan oleellisena. HKL-Suy:ssä ollaan kiinnostuneita lähinnä siitä, miten pienellä rahalla liikenteen voi hoitaa. Tuo on ymmärrettävää sikäli, että ratainvestointi maksetaan HKL:n pussista eikä esim. tonttien arvonnousu paranna HKL:n taloutta mitenkään. Toisaalta jossain vaiheessa oli kyllä esillä sellainenkin vaihtoehto, että HKL:n ei tarvitsisi maksaa ratoja, mutta niiden hoito jäisi joka tapauksessa HKL:lle. Mitä enemmän rataa ja liikennettä, sitä enemmän kustannuksia HKL:lle.

On jotenkin surkuhupaisaa, että nyt on vaarana toteuttaa asukkaiden ja kaupungin kokonaisedun kannalta huono ratkaisu ihan vaan siksi, että kaupunki eli yksi lafka jyvittää rahansa eri virastojen kesken, ja jokainen virasto ajattelee vain omaa kirstuaan.
 
Ei Kampin radalle erikseen, mutta noille kolmelle vaihtoehdolle on laskettu hk-suhteet, ja kuten esityslistassa sanotaan, puhtaasti tieteellisin perustein.

Esityslistassa puhutaan liikennetieteestä. Olen kuullut, että oikeat liikennetietelijät Otaniemessä ihmettelevät miten meillä HKL:llä riittää pokkaa esittää tämänkaltaisia väitteitä.

Hyöty-kustannuslaskelmaa ei täältäkään käsin saa esiin, mutta oletettavasti se perustuu a) liikenteen hoidon kustannuksiin, b) laskennallisiin aikahyötyihin ja c) investointikustannuksiin.

On olemassa muitakin tärkeitä tunnuslukuja, jotka pitäisi saada esiin, vaikkei niitä laskelmaan suoraan panna:
1. Eri vaihtoehtojen yleistetyn matkavastuksen summa. Tämä kuvaa palvelutasoa, jota pelkkä matka-aikojen summa ei todellakaan kuvaa.
2. Jonkinlainen arvio eri vaihtoehtojen vaikutuksista Jätkäsaaren palvelurakenteeseen, maan arvoon ja arvostukseen asuinalueena. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tietysti vaikeaa, mutta vaikeus ei riitä tekosyyksi asian sivuuttamiselle.

Kaipaisin myös kunnollisia perusteluja väitteelle eri vaihtoehtojen palvelutasojen vastaavuudesta. Pelkkä matka-aikasumma ei ole riittävä kuten jo totesin.

Toivon myös, ettei hyöty-kustannuslaskelmissa ole mukana kalustoinvestointeja. Sellaisia ei tässä maassa tule arviointeihin sisällyttää valtion ohjeiden ja terveen järjen nojalla. Kaluston kustannukset sisällytetään liikennöintiin, jotta eri ratkaisut saadaan yhteismitallisiksi. Bussikaluston elinikä kun on olennaisesti pienempi kuin kiskokaluston.
 
Vs: Jätkäsaaren joukkoliikennevaihtoehto tulevaisuudessa

Erityisesti mietityttää missä määrin vaihtoehto 3 olisi oikeasti ratikkamyönteinen. Kakkonen vaikuttaisi, siis vaikuttaisi, todellakin luontevimmalta. Onkohan siinä oletuksena, että kun ysi jatkaa Ruoholahden metroasemalle, kaikki menevät sinne ja haluavat siellä vaihtaa metroon? Tuskin, vaikka liikenne-ennusteet saattavat tuollaisen tuloksen tuottaa. Sinällään on plussaa, että tuonne metroon helposti pääsee, sillä metro on ihan kätevä länteen ja itään meneville. Varsinkin on hyvä, että laivaterminaalista pääsisi niin keskustaan kuin metroon. Kyllä kai raitioliikenteenkin kannalta parasta olisi, että olisi muutama selkeä linja riittävällä kapasiteetilla. Minne muualle Helsingissä menee kokonaista viisi - kuusi linjaa? No ei minnekään, jos ydinkeskustaa ei lasketa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Jätkäsaaren joukkoliikennevaihtoehto tulevaisuudessa

Kakkonen vaikuttaisi, siis vaikuttaisi, todellakin luontevimmalta. Onkohan siinä oletuksena, että kun ysi jatkaa Ruoholahden metroasemalle, kaikki menevät sinne ja haluavat siellä vaihtaa metroon? Tuskin, vaikka liikenne-ennusteet saattavat tuollaisen tuloksen tuottaa.

Sehän siinä juuri on oletuksena, ainakin jos EMMEilyt on tehty ilman vaihtosakkoa. Todellisuus onkin sitten yllätys suunnittelijoille ;)

Sinällään on plussaa, että tuonne metroon helposti pääsee, sillä metro on ihan kätevä länteen ja itään meneville. Varsinkin on hyvä, että laivaterminaalista pääsisi niin keskustaan kuin metroon.

Jep, olen samaa mieltä siitä, että satamasta tulee päästä keskustan lisäksi myös poikittaisväylille, jotta kaikkien ei tarvitse suorittaa vaihtoa keskustan ruuhkissa. Linja 8 tarjoaa satamasta erinomaiset vaihtoyhteydet joka puolille kaupunkia. Harmi vaan, että katuverkko tulee rakentumaan niin hitaasti, että ainakin alkuvuosina kasia ei saa satamaan asti.
 
Takaisin
Ylös