Jätkäsaaren raitiotie

Tämän päivän Hesarissa (29.7.) on juttu Jätkäsaaresta. Poikkeuksellisesti joukkoliikenteeseen liittyvissä kartoissa ja tiedoissa ei ole tällä kertaa kummemmin huomautettavaa.
Projektinjohtaha Timo Laitisen kommentti Länsisataman rataan liittyen tosin on vähän kummallinen: "Raitiolinjan valmistuminen on viivästynyt, koska yhteys vaatii rakennustöitä myös kaupungin puolella".
Eli aivan kuin vasta aikataulun laatimisen jälkeen olisi huomattukin, että myös Jätkäsaaren ulkopuolella pitää tehdä töitä että saadaan raitioyhteys keskustaan. Ja käsittääkseni käyttöönottoajankohta on jo melko pitkään ollut elokuu 2012, joten valmistuminen ei ainakaan vielä ole myöhässä. Eikö Raitiossa kerrottu, että hyvällä onnella se olisi mahdollista saada käyttöön jopa etuajassa, eli kesäliikenteen 2012 alusta?

Virallinen aloitus on "aina" ollut elokuu 2012. Laitinen on kuitenkin omasta näkökulmastaan siinä mielessä oikeassa, että nimenomaan Tasken suunnalta tuli jossain vaiheessa paineita aikaistaa ratikkaa. Asiasta kokoustettiin, mutta kun muuttujia oli niin monta, niin ei se aikaistus ollut kuitenkaan mahdollista, vaikka hyvää tahtoa käsittääkseni löytyi. Oli jäteputkea, sähkönsyöttöasemia jne.

Kesäkuu 2012 ei näytä sekään enää kovin todennäköiseltä. Ymmärtääkseni (tarkistan tämän ennen seuraavaa Raitiota) kaikki kiskot tulevat jo tämän vuoden puolella maahan, kuten on suunniteltu, mutta uuden sähkönsyöttöaseman valmistumisajankohta on aikaisintaan siellä kesäkuussa 2012. HKL ajaa mielellään koeajoja uudella radalla ennen sen avaamista, joten tässä vaiheessa pitäisin todennäköisimpänä tuota elokuuta.

Onko toteutuksessa harkittu väliaikaisia sähkönsyöttöasemia rahtikontteina?

Sellaisen voisi sijoittaa vaikka parkkiruutuun, joita matkan varrella riittää. Töpseli vain seinään (esim. ilmajohtona sähkökeskuksesta) ja vaunut liikkuvat. Rakennustöiden edetessä konttia voi siirtää pois alta, ja pysyvän sähkönsyöttöaseman valmistuttua konttia voi käyttää poikkeustilanteissa ja muita laajennuskohteita tukemaan. Konttiin voisi mahtua myös aggregaatti: olisihan se toisaalta aika kamalaa jos Helsingin ratikat kulkisivat dieselillä.

Rakennetaanko Jätkäsaaren raitiotieosuus pikana, eli täysin muusta liikenteestä eristettynä, valoetuuksilla varustettuna tjsp.?

Deko sanoi:

Rakennetaanko Jätkäsaaren raitiotieosuus pikana, eli täysin muusta liikenteestä eristettynä, valoetuuksilla varustettuna tjsp.?

Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän sellaisia "taruolentoja" osata/haluta/voida rakentaa Helsingissä .

vristo sanoi:

Eihän sellaisia "taruolentoja" osata/haluta/voida rakentaa Helsingissä .

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta kai uusi raitiotie kulkemaan täysin omalla, muusta liikenteestä erotetulla kaistallaan esim. Munkkiniemen tapaan? Ei kai siinä ole järkeä että tarkoituksella rakennettaan etanaratikka muun liikenteen sekaan sekoilemaan? :lol:

Deko sanoi:

Mutta kai uusi raitiotie kulkemaan täysin omalla, muusta liikenteestä erotetulla kaistallaan esim. Munkkiniemen tapaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Jätkäsaaressa taitaa olla omat, kunnolla erotetut kaistat koko matkalla. Kampin ja Ruoholahden välillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Ruoholahdenkadulla käydään autokaistalla toiseen suuntaan kuljettaessa, eikä Ruoholahden ja Kampin välillä ole kunnon fyysisiä erotuksia (puita, ruohoa) kaistojen välillä.

Elmo Allen sanoi:

Jätkäsaaressa taitaa olla omat, kunnolla erotetut kaistat koko matkalla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo nyt on vähän niin ja näin. Siellä on kyllä omat kaistat. Mutta eivät ne ole mitenkään erityisen kunnolla erotetut. Kaista-alue sinänsä on leveä, sillä keskelle on varattu tilaa jalankulkijoiden keskikorokkeille. Mutta kiskot on sijoitettu aivan kaista-alueen reunoihin, jolloin autokaistan reunassa ajavat/ryhmittyvät raskaat ajoneuvot peileineen ovat ratikan tiellä. Korotukset ovat hyvin maltillisia ja varsinkin Tyynenmerenkadulla kaistan katkovat jatkuvat pikkuisten sivukatujen risteykset. Sivukaduilta ja -kaduille sallitaan kääntyminen joka suuntaan, mikä helsinkiläisessä liikennekulttuurissa merkitsee sitä, että vasemmalle kääntyjät ryhmittyvät ratikkakaistalle odottelemaan kääntymisen edellyttämää koloa autovirrassa. Lisäksi ratikkakaistoilla on tarpeettomia sivuttaissiirtymiä.

Kokonaisuutena sanoisin, että Jätkäsaaren radat olisi voitu toteuttaa paljon paremmin kuin nyt on tehty. Mutta olisi ne voitu toteuttaa paljon huonomminkin.

Malminrinteessä ja Ruoholahdenkadulla ratikan sijoituksen eteen on tehty paljon töitä. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta olen silti näihin katuihin aika tyytyväinen. Lähtötilanne kun oli suurin piirtein niin, että ratikka vaan kulkee sekakaistalla koko matkan. Nyt on sentään omaa, korotettua kaistaa tärkeimmillä osuuksilla, vaikka ne kaistat kapeita ovatkin. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä käytännössä, miten esimerkiksi kapeat pyöräkaistat yhdessä 3,0-metristen autokaistojen kanssa toimivat ja miten Ruoholahdenkadulla sujuu bussien ja ratikoiden yhteiselo niinikään minimimittaisilla kaistoilla. Paremmat olosuhteet ratikalla kuitenkin tällä tavoin on kuin mitä sekakaistoilla olisi.

Muutama päivä sitten kävelin Sähkötalon ohitse Malminrinnettä, ja nyt jalkakäytävän reunakivilinjaa oli muutettu niin että ne muutamat parkkipaikat, joiden piti tulla Sähkötalon eteen, onkin otettu kokonaan pois. Samalla ajorataa on levennetty ja jalkakäytäväkin on leveämpi kuin mitä se olisi muutoin näiden parkkipaikkojen kohdalla ollut. Mielestäni oiva korjaus tuohon ahtaaseen paikkaan.

339-DF sanoi:

Muutama päivä sitten kävelin Sähkötalon ohitse Malminrinnettä, ja nyt jalkakäytävän reunakivilinjaa oli muutettu niin että ne muutamat parkkipaikat, joiden piti tulla Sähkötalon eteen, onkin otettu kokonaan pois. Samalla ajorataa on levennetty ja jalkakäytäväkin on leveämpi kuin mitä se olisi muutoin näiden parkkipaikkojen kohdalla ollut. Mielestäni oiva korjaus tuohon ahtaaseen paikkaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo oli se alkuperäinen suunnitelma, johon sitten "joku" vaati ne parkkipaikat.

Jätkäsaaren raitiotien toteutuksesta ei voi sanoa muuta hyvää kuin, että rata ei ole sekakaistaa koko matkan. Siihen se hyvä jääkin. On vuosisadan munaus, että Jätkäsaaren radat tehtiin "perinteiseen" surkeaan á la Helsinki -tyyliin. Mahdollisuudet olisi ollut toteuttaa vaikka minkälaista huipputason modernia raitiotietä ja siihen tukeutuvaa laadukasta kaupunkirakennetta. Onneksi kuitenki päädyttiin turvallisesti toteuttamaan museorataa autokaupunkiin. Kun kuuntelee tarkaan, kuulee idiotismin vuoksi hukkaan valuvan rahan kilinän.

Jotenkin vielä voi käsittää, että Ruoholahdenkatu ei ollut helpoin kohde sovittaa raitiotie, mutta nykyinen toteutus ei lupaa muuta kuin häiriöaltista liikennettä. Näin talviaikaan lumi paljastaa hyvin ajolinjat. Siten näkee hyvin, kuinka autoliikenne on käyttänyt jo koko talven, ja käyttää edelleen sujuvasti raitiovaunukaistaa oman kaistan "jatkona". Osasyy on tietysti valmiiksi kapealla kaistalla, mutta pääsyy on on pysäköityjen autojen ja niiden ympärille kertyneiden lumimassojen luoma oleellinen kaistan kavennus. Eikä asiaa auta ala-arvoinen katujen kunnossapito. Jos halutaan, että raitioliikenne sujuu Ruoholahdenkadulla edes jotenkin tulevana talvena, on pyhät parkkiruudut poistettava Abrahaminkadun ja Albertinkadun väliltä. Se ei tietenkään ole mahdollista.

Muodostuu mielenkiintoinen pattitilanne, kun raitiovaunun edessä on jokin ajoneuvo raitiovaunukaistan puolella silloin, kun liikennevalot pysäyttävät Ruoholahdenkadulta tulevan autojonon keskustan suuntaan menevän raitiovaunun vuoksi. Autojono pysähtyy valojen vuoksi, ja raitiovaunu jää jumiin autojonon takia, oman valovaiheensa vuoksi.

"Raitiovaunukaista"


Leveät ajoneuvot sekä osa henkilöaustoistakin ajaa vapaalla tyylillä.


Mielenkiinnolla odotan Kamppiin menevien bussien ja Länsiterminaaliin menevien ratikoiden peilien kohtaamisia.


Tyhmempi luulisi, että Kamppi-Itämerenkatu -rataosuus kannattaisi saada liikennöitävään kuntoon mahdollisimman nopeasti, jotta ehdittäisiin saada varoitusvalot toimimaan mahdollisimman hyvin. Valitettavasti aiempien uusien osuuksien koeajoissa ei ole ollut liiemmin kehumista. Esimerkiksi kasin jatkaessa Saukonpaateen, huomattiin vasta ensimmäisen vakioliikenteen vuoron yrittäessä kääntyä Länsisatamankadulle, että oho, liikennevalot eivät suostu antamaan ollenkaan nuolta Länsisatamankadulle. Mielenkiinnolla odotan kuinka käy Ruoholahdenkadulla. :-|

GT8N sanoi:

Jos halutaan, että raitioliikenne sujuu Ruoholahdenkadulla edes jotenkin tulevana talvena, on pyhät parkkiruudut poistettava Abrahaminkadun ja Albertinkadun väliltä. Se ei tietenkään ole mahdollista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Saattaa ollakin. Liikennesuunnittelupäällikkö vaihtui juuri. Edellisen suurin saavutus oli asukaspysäköinti, ja uudella on taista HSL:ssä ja HKL:ssä.

Munkkivuoressa kokeillaan ensiviikosta alkaen vuoropysäköintiä, jota ei KSV:ssä ennen ole hyväksytty. Samaan tapaan saattaa parkkipolitiikka väistyä muuallakin järjen tieltä. Ainakin jos asiat jaksetaan esittää havainnollisesti ja tarkasti. Uskon, että foorumin joukkoliikennesuunnittelijat edistävät kyllä tätäkin asiaa viraston sisällä. Ja jos ei edisty, niin sitten täytyy kehittää vähän kansalaismielipidettä.

Otso Kivekäs sanoi:

Munkkivuoressa kokeillaan ensiviikosta alkaen vuoropysäköintiä, jota ei KSV:ssä ennen ole hyväksytty.

Klikkaa laajentaaksesi...

Wow. En olekaan "luonnossa" niitä I- ja II-merkkejä missään nähnyt. Onko niitä edes missään Suomessa (tai ollut)?

Elmo Allen sanoi:

Wow. En olekaan "luonnossa" niitä I- ja II-merkkejä missään nähnyt. Onko niitä edes missään Suomessa (tai ollut)?

Klikkaa laajentaaksesi...

Miksei olisi? Joensuun ruutukaava-alueen kaduista hyvinkin puolella on vuoropysäköintiä. Ja täällä Tampereellakin ainakin Hervannassa on tällaisia. Kuopioon ne tulivat aivan vähän aikaa sitten. Varmaan on muuallakin, mulle oli paremminkin yllätys, että Helsingissä sitä ei käytetä missään. Vuoropysäköinti on kuitenkin vallan toimiva ratkaisu tietyissä tilanteissa, vaikka silloin kun halutaan kieltää pitkäaikainen pysäköinti, mutta ei ole tarvetta sen kummempaan rajoittamiseen. Ja talvikunnossapitokin helpottuu.

Otso Kivekäs sanoi:

Liikennesuunnittelupäällikkö vaihtui juuri.

Klikkaa laajentaaksesi...

KSV julkaisi nyt oikein haastattelun. Jännä huomio on tuo yhteiskunnan siirtyminen tuotekeskeisestä palvelukeskeiseen. Se todella saattaa vaikuttaa lopulta myös autoiluun ja autonomistukseen. Auton omistamisesta tulee köyhälistön tuote, kun taas varakkaammilla on varaa hankkia kuljetuspalveluja ja keskittyä olennaiseen.