Liitettää ei näppärästi ole julkaistu kaiken kansan nähtäväksi. Muutenhan joku saattaisi huomata, ettei hyötyjä ja kustannuksia 30 vuoden jaksolla saa kaavalla:
10xvuosittaiset hyödyt / ((10xvuosittaiset kustannukset) + alkuinvestointi)
Tuolla kaavalla ei ymmärtääkseni saa mitään talouslaskelmissa käytettävää tunnuslukua tai ylipäänsä muutenkaan mitään järkevää.
Kun listatekstissä perustellaan esitystä "liikennetieteellä", niin tekstin kirjoittajan tulisi noudattaa tieteen perusteita ja vähintäänkin mainita lähdeviite, jossa osoitetaan käytetyn laskentakaavan perustelu - kun sitä ei ole omin tieteellisin perustein selvitetty.
Lähin liikennetiede löytynee TKK:n liikennelabrasta, ja tässä tapauksessa liikennetalouden kurssista
investonteja käsittelevästä luennosta. Sivulta 15 (kalvo 29) löytyy kaava hyöty-kustannussuhteen bruttoperiaatteelle. Kaava on muotoa:
(Investoinnin jäännösarvo diskontattuna + vuosittaiset hyödyt diskontattuna) / (hankintakustannus + vuosittaiset kustannukset diskontattuna)
Lautakunnalle esitetyssä Excel-taulukossa esiintyvä laskukaava (yllä Late-:n viestissä) muistuttaa tätä bruttoperiaatteen kaavaa. Mutta vain muistuttaa, sillä HKL:n taulukossa hyödyiksi on sijoitettu vain matka-aikasäästö ja liikennöintikustannuksien säästö on sijoitettu vähentämään kustannuksia. Toisin sanoen netto- ja bruttoperiaateet on sekoitettu toisiinsa.
Yksinkertaisen kertoimen käyttöä vuosien ja koron sijasta ei ole perusteltu. Ei myöskään sitä, miksi käytetään (suunnilleen) bruttoperiaatetta, kun LVM:n liikenneinvestointien ohjeessa edellytetään nettoperiaatetta. Nettoperiaatteessa diskontataan vuosittaisten hyötyjen ja kustannusten erotus, eli nettohyödyt. Ja lopputulos ei ole sama kuin burttoperiaatteella. Nettoperiaatteen kaava on muotoa:
(Investoinnin jäännösarvo diskontattuna + vuosittaiset hyödyt-kulut diskontattuna) / hankintakustannus
Tässähän ei ole kyse LVM:n hankkeesta, vaan Helsingin omasta hankkeesta, joten ei ole pakko noudattaa LVM:n ohjetta. Mutta kun esim. Espoon metrosta lasketaan yksi HK-suhdeluku, pitäisi lautakunnalle ainakin kertoa, että nyt esitetään numeroita, joita ei voi mitenkään verrata siihen, miten muita samannimisiä numeroita on laskettu.
HKL:n laskentakaavan voi kuvitella olevan pikainen likiarvokaava, joka on keksitty aikana, jolloin ei ollut laskukoneita saati taulukkolaskentaa. Tai jota käyttää henkilö, joka ei osaa käyttää nykyaikaisia insinöörin perustyökaluja. Mutta kuten kaavasta näkee, se on lähinnä HK-bruttokaava 10 vuoden kuoletukselle ilman korkoa. Kun sen väitetään kuvaavan kuitenkin 30 v kuoletusta, niin sattuu nyt olemaan niin, että 30 v ja 10 % tulokset ovat lähellä 10 v ja 0 % tuloksia.
Kummallakaan likiarvotuloksella ei kuitenkaan ole mitään järkevää yhteyttä siihen, miten investointeja nykyään lasketaan. HKL itse on esittänyt 3 % ja 5 % korkokannalla tehtyjä laskelmia, joten miksi nyt yhtäkkiä ollaan 10 % korkokannassa? Entä mistä tulee 30 vuoden investoinnin pituus? LVM:n ohjeen mukaan lasketaan 30 v ja 25 % jäännösarvo, ja korkokanta on 5 %.
Brutto- ja nettoperiaatteiden erosta voi vielä todeta sen, että nettoperiaate antaa totuudenmukaisemman kuvan sikäli, että se paljastaa suoraan, onko investoinnissa järkeä lainkaan. Nettoperiaate nimittäin osoittaa tässäkin tapauksessa suoraan, että touhu on kannattamatonta tilanteessa, jossa investointi ei vähennä kustannuksia lainkaan vaan lisää niitä. Bruttoperiaate piilottaa tämän tosiasian, koska vuosittain aiheutuvaa kulujen lisäystä ei vähennetä hyödyistä vaan se lasketaan yhteen investoinnin kanssa.
Tässä muuten vertailu erilaisista HK-arvoista 30 v kuoletuksella ilman jäännösarvoa sekä maltillisella 3 % korolla:
Koodi:
HK 30v/3% HK-brutto
brutto netto HKL 10v/0% 30v/10%
1,93 2,36 1,3 1,17 1,11
0,91 0,82 0,6 0,62 0,59
0,30 -1,12 0,2 0,22 0,22
Edeltä nähdään, että eri vaihtehtojen järjestys ei muutu, joten sen kannalta koko spekulaatio on yhdentekevää. Tervehän näkee sen suoraan jo lähtöarvoista, koska lähtöarvojenkin järjesteys on sama kuin HK-tulosten järjestys. Mutta ei pidä valehdella, että esitetään "tieteellisiä" lukuja, jotka ovat vertailukelpoisia johonkin muuhun, kun kyse on numeroista, jotka eivät perustu oikein mihinkään.
Sori, mutta jatkan vielä viestiä hieman ehkä oleellisimmalla asialla eli sillä, mistä ne lähtöarvot tulevat. HKL esittää eroja verrattuna siihen, että raitioteitä rakennetaan mahdollisimman vähän. Valtuusto - joka on myös HKL:n komentaja - on päättänyt, että Jätkän joukkoliikenne perustuu raitioteihin. Ja asemakaavaa on suunniteltu sen mukaan. Liityntäbussiliikenne metroasemalle ei siis ole mikään perusvaihtoehto, johon muita verrataan.
En myöskään luota esitettyihin liikennöintikuluihin. Kalustokustannukset sisältyvät ja ne kuuluu laskea liikennöintikuluihin eikä ratainvestointiin. Jos kalusto otetaan ulos liikennöintikuluista, niin 30 vuoden ajalle tulee sitten laskea bussikaluston hankinta 2-3 kertaa. En näe nykyään yhtään Nr-vaunujen ikäisiä busseja kaupunkimme liikenteessä.
JL-lautakunnan esityslistan tekstissä ei ole esitetty mitään perusteluita käytetyille luvuille toisin kuin KS-lautakunnalle on esitetty. Siksi pidänkin KSV:n laskelmia Jätkän liikenteestä luotettavina ja käytettävissä olevan tiedon perusteella mahdollisimman hyvin todellisuutta ennustavina. Ja siten pätevinä päätöksen teon perusteina.
Antero
