Jätkäsaaren raitiotie

Viimeksi kun ysin kellotin, niin ongelma on siis nimenomaan Ruoholahden Villat - Länsisatama väli, Kaivokatu - Ruoholahden villat oikeesti meni sen minuutti per pysäkinväli. n. 800 metriä rataa. 5 -7 minuuttia. Kolmet valot, kolme pysäkinväliä, kolme kaarretta. 7 - 10 km/h. Haloo!
 
Näitä reitin loppupään viiveitä saisi varmasti liikennevaloetuuksia hiomalla vähennetyksi. Lähtökohta vaan on huono, koska isojen ruuhkien syyksi uutisoitiin juuri ysin liikennevaloetuudet. Näitä etuuksia ei vain oikeasti taida olla olemassakaan. Kaiken kaikkiaan ratikkaliikenteen julkisuuskuva on huono, tiedotusvälineet näyttävät toistavan virkamiesten näkemyksiä. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ratikkamyönteisenä profiloitunut vastaava apulaiskaupunginjohta Sauri asiasta ajattelee. Vai onko jo siirtymässä on the dark side of the Force.

Sääli, että iso vahinko on tapahtunut kiskojen sijoittamisessa liian lähelle autokaistoja. Mutta on sitä ennenkin päätä isketty seinään. Muistaakseni uuden Pasilan aseman laiturit tehtiin vanhan standardin mukaan mutta korotettiin ja rakennettuun uudestaan jo muutaman vuoden kuluttua.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Ei tarvita lentäviä raitiovaunuja, kun liikennekulttuuri on kurinalaista. Ihan varteenotettava esimerkki Prahan liikenteen sujuvuudesta on vaikka linja 26 Divoká Šárkasta Nádraží Hostivařille. Linjan on 20,2 km pitkä ja sillä on 42 pysäkkiä. Linja kulkee kaupungin halki luoteesta kaakkoon, ja keskustassa se on pitkiä osuuksia sekskaistoilla. Linjan ajoaika arki-iltapäivänä oli tasan tunti. Eli keskinopeus 20,2 km/h. Eikä se vaadi mitään hokkuspokkus temppuja. Nopea ajotapa, johon muu liikenne on tottunut ja jota osaa kunnioittaa, hyvät valoetuudet siellä missä valot sekä kunnon rataa omalla kaistalla missä mahdollista. Kolme (3) asiaa. Onnistuu Prahassa, ei Helsingissä.

Tuohon merkittävänä vaikuttajana, se että Praha on ympyrän muotoinen kaupunki ja siellä on enemmän katuverkkoa keskustan ympäristössä.

Tässä ovat Helsingin ja Prahan kartat likimain samassa mittakaavassa. (Google ei pysy parempaan.)

https://maps.google.fi/maps?q=helsi...tf-8&client=firefox-a&hnear=Helsinki&t=m&z=13

https://maps.google.fi/maps?q=praha....070536,0.151405&hnear=Praha,+Tšekki&t=m&z=13

Helsingin keskustaan tulee kartan reunalta yhdeksän pääkatutason yhteyttä. Prahasta laskin reunoilla 31 pääkatuyhteyttä. Kun Helsingin keskusta on kuitenkin hyvin vilkas, tuo johtaa siihen, että katuverkko ruuhkautuu ihan eri tavalla kuin Helsingissä. Helsingin seudun väestöllinen painopiste on myös eri lailla jakautunut, niin, että etäisyydet ovat pitkiä.

Ratikoita on helpompi ajaa katutasossa, jos muulle liikenteelle on vaihtoehtoisia reittejä. Maantiede vaikeuttaa paljon maantasoista joukkoliikennettä Helsingin niemellä.




Elämän tosiaisoita on hyvä kohdata ja pohdiskella niitä. Kaikki mikä ei itseä miellytä, ei ole aina vain "fantasiaa".

Niin, täällä pohjolassa on totuttu siihen, että "kyllä raitiovaunu väistää kun minä menen tästä nyt". Ja osin se johtuu siitä, kun täällä raitiovaunuilla ajetaan eteenpäin samaa nopeutta, kun muissa maissa niitä peruutetaan. Suuressa mailmassa raitiovaunuilla ajetaan lujaa, myös ahtailla kaduilla sekakaistoilla. Prahassa autoilijat ja jalankulkijat kunnioittavat raitioliikennettä, koska on totuttu raitioliikenteen nopeatempoisuuteen. Raitiovaunuilla on etuajo-oikeus, ja se ajaa lujaa, eikä väistä. Koska sillä on etuajo-oikeus. Siinä missä Prahassa riittää, että suojatiehen on maalattu POZOR TRAM eli varokaa raitiovaunua olisi täällä jalankulkuvalot. Tai vastaavasti tavallisessa risteyksessä riittää kolmio, eikä tarvita valoja. Se onnistuu, kun ihmiset ymmärtävät liikennettä ja noudattavat sääntöjä, eivätkä ole päästäpidetäviä kuten täällä.

Jossain tieteiselokuvassa Anarkistiliitto, Maalaisliiton Marjaniemen osasto ja kuunatsit voivat kaapata vallan, jolloin Suomen diktaattoriksi tulee Väinö ensimmäinen "skuru". Raidekunnankansleri Väinö voi sitten ensi töikseen kieltää liikkumisen kaikilla skeittilautaa nopeammilla välineillä ja hävittää ratikoiden alle jäämisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Tuollaisessa ympäristössä ratikoiden ei tarvitse tehdä kompromisseja.

Suomi on kuitenkin edustuksellinen demokratia, jossa kohtuullinen määrä poliittista realismia ei olisi pahasta ratikkapuolueellekaan. Niin pitkään kun kompromissit ovat ratikoiden kannattajille käsittämätön mörkö, paremmat ratikat pysyvät vain idealistien päiväunina. Fantasiaa se on poliittinenkin fantasia.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Tuohon merkittävänä vaikuttajana, se että Praha on ympyrän muotoinen kaupunki ja siellä on enemmän katuverkkoa keskustan ympäristössä.

Tässä ovat Helsingin ja Prahan kartat likimain samassa mittakaavassa. (Google ei pysy parempaan.)

https://maps.google.fi/maps?q=helsi...tf-8&client=firefox-a&hnear=Helsinki&t=m&z=13

https://maps.google.fi/maps?q=praha....070536,0.151405&hnear=Praha,+Tšekki&t=m&z=13

Helsingin keskustaan tulee kartan reunalta yhdeksän pääkatutason yhteyttä. Prahasta laskin reunoilla 31 pääkatuyhteyttä. Kun Helsingin keskusta on kuitenkin hyvin vilkas, tuo johtaa siihen, että katuverkko ruuhkautuu ihan eri tavalla kuin Helsingissä. Helsingin seudun väestöllinen painopiste on myös eri lailla jakautunut, niin, että etäisyydet ovat pitkiä.

Ratikoita on helpompi ajaa katutasossa, jos muulle liikenteelle on vaihtoehtoisia reittejä. Maantiede vaikeuttaa paljon maantasoista joukkoliikennettä Helsingin niemellä.

En nyt parhaalla tahdollakaan ymmärrä, mitä oikein tarkoitat. Ja usko pois, olen yrittänyt, monelta kantilta. Jos puhutaan vilkkaan kaupungin läpi menevästä linjasta, en oikein jaksa ymmärtää, mitä siihen vaikuttaa se, miten monta eri reittiä autot pääsevät keskustaan tai sieltä pois. Vai tarkoitatko, että Prahassa sattuu niin onnellisesti, ettei yksikään auto ole matkalla linjan 26 poikki? Vai sitä, että Prahassa on mainostamasi suuremman katumäärän takia ilmeisesti myös enemmän risteyksiä - joihin ratikan sinun logiikallasi pitäisi juuttua?

Jossain tieteiselokuvassa Anarkistiliitto, Maalaisliiton Marjaniemen osasto ja kuunatsit voivat kaapata vallan, jolloin Suomen diktaattoriksi tulee Väinö ensimmäinen "skuru". Raidekunnankansleri Väinö voi sitten ensi töikseen kieltää liikkumisen kaikilla skeittilautaa nopeammilla välineillä ja hävittää ratikoiden alle jäämisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Tuollaisessa ympäristössä ratikoiden ei tarvitse tehdä kompromisseja.

Mahtaa olla hyviä sieniä. Mistä löysit?

Suomi on kuitenkin edustuksellinen demokratia, jossa kohtuullinen määrä poliittista realismia ei olisi pahasta ratikkapuolueellekaan. Niin pitkään kun kompromissit ovat ratikoiden kannattajille käsittämätön mörkö, paremmat ratikat pysyvät vain idealistien päiväunina. Fantasiaa se on poliittinenkin fantasia.

Tässäkin ketjussa on muuten esitetty kompromisseja nimenomaan ratikan puolustajien taholta, joten en oikein ymmärrä heittoasi "käsittämättömästä möröstä". Kun ysin reitti on nykyisellään rakennettu monessa paikassa ratikan kannalta huonosti, ei se ole "kompromissi". Esimerkiksi liikennevaloetuudet ovat kompromissi, josta voi itse asiassa hyötyä sekä raitio- että autoliikenne, kun autoliikenne saa enemmän aikaa (kapasiteettia) ja raitiovaunu saa ylitysluvan juuri silloin kuin tarvitsee. Etuuksien tekemättä jättäminen ei ole "kompromissi", se on autoliikenteen suosimista. Ratikan suosimista olisi puolestaan jättää liikennevalot kokonaan tekemättä - joskin se tuskin koituisi raitioliikenteen eduksi, ellei poliisi yhtäkkiä alkaisi valvoa risteyskäyttäytymistä.

Retoriikkasi on muuten hyvin samankaltaista kuin amerikkalaisten konservatiivien: Leimataan "vastapuolen" näkemys äärimmäiseksi liberalismiksi (tai sinun tapauksessasi ratikkapuolueeksi) ja sen jälkeen ehdotetaan "kompromissia" joka onkin itse asiassa hyvin lähellä omaa kantaa - vaikka "vastapuoli" onkin todellisuudessa koko ajan esittänyt hyvin neutraalia kantaa monessa asiassa. Se siitä huutelemastasi demokratiasta?
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Retoriikkasi on muuten hyvin samankaltaista kuin amerikkalaisten konservatiivien: Leimataan "vastapuolen" näkemys äärimmäiseksi liberalismiksi (tai sinun tapauksessasi ratikkapuolueeksi) ja sen jälkeen ehdotetaan "kompromissia" joka onkin itse asiassa hyvin lähellä omaa kantaa - vaikka "vastapuoli" onkin todellisuudessa koko ajan esittänyt hyvin neutraalia kantaa monessa asiassa. Se siitä huutelemastasi demokratiasta?

Jos asemoidutaan laajemmalla poliittisella kartalla, en ole mielestäni liikennepoliittisesti mitään äärilaitaa. Helsingin kokoomuksessa tai demareissa olisin selkeästi joukkoliikennesiipeä. (Olen äänestänyt sekä kokoomusta että demareita, vaikka olen nykyään enemmän kokoomuksen kannattaja.)

Tälle foorumilla nyt on vaan valikoitunut aikamoinen määrä joukkoliikenneaktiiiveja, jotka muodostavat Helsinginkin politiikassakin pienen joskin äänekkään äärivähemmistön, joista osa kuulostaa hyvin radikaalilta jo maltillisten vihreidenkin korviin. Se mikä ratikkamyönteisten joukkoliikenneaktiivien piirissä on "neutraalia" on todella kaukana Helsingin politiikan keskilinjasta.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:52 ----------

En nyt parhaalla tahdollakaan ymmärrä, mitä oikein tarkoitat. Ja usko pois, olen yrittänyt, monelta kantilta. Jos puhutaan vilkkaan kaupungin läpi menevästä linjasta, en oikein jaksa ymmärtää, mitä siihen vaikuttaa se, miten monta eri reittiä autot pääsevät keskustaan tai sieltä pois. Vai tarkoitatko, että Prahassa sattuu niin onnellisesti, ettei yksikään auto ole matkalla linjan 26 poikki? Vai sitä, että Prahassa on mainostamasi suuremman katumäärän takia ilmeisesti myös enemmän risteyksiä - joihin ratikan sinun logiikallasi pitäisi juuttua?

Katuverkon läpäisykyvyn määrittää risteyksien läpäisykyky. Helsingin tyyppisessä katuverkossa keskustan sumpun vilkkaimmat väylät ovat hyvin täynnä ja liikenne ruuhkautuu pahimpiin risteyksiin.

Prahan tyyppisessä liikenneympäristössä liikenne jakautuu tasaisemmin eri kaduille ja äärimmäisen kuomitettuja risteyksiä tulee vaan vähemmän. Pääkatujen risteyksiä on enemmän, mutta ne ovat vähemmän kuormitettuja, se on helpompaa maan tason liikenteelle. Myös lyhyemmät etäisyydet helpottavat joukkoliikenteen järjestämistä.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Niin pitkään kun kompromissit ovat ratikoiden kannattajille käsittämätön mörkö, paremmat ratikat pysyvät vain idealistien päiväunina. Fantasiaa se on poliittinenkin fantasia.

Erilaisia kompromissejähän Helsingin liikennepolitiikassa on tehty viimeiset 40 vuotta vähän joka suhteessa. Helsingissäkin olisi minusta syytä ruveta priorisoimaan erityisesti ahtaimmilla katuosuuksilla eri liikennemuotoja, ja tehdä valintoja. Esimerkiksi kuten Prahassa tässä, jossa tietyllä katuosuudella on kieletty suurelta osin muu kuin raitiovaunuliikenne ja jalankulku. Jos samalle kadulle yritetään tunkea jalankulku, pyöräkaistat, autoliikenne (sujuva), raitioliikenne (sujuva), bussiliikenne (sujuva) ja kadunvarsipysäköinti, on tuossa yhtälössä yleensä 1-2 muuttujaa liikaa.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Katuverkon läpäisykyvyn määrittää risteyksien läpäisykyky. Helsingin tyyppisessä katuverkossa keskustan sumpun vilkkaimmat väylät ovat hyvin täynnä ja liikenne ruuhkautuu pahimpiin risteyksiin.

Prahan tyyppisessä liikenneympäristössä liikenne jakautuu tasaisemmin eri kaduille ja äärimmäisen kuomitettuja risteyksiä tulee vaan vähemmän. Pääkatujen risteyksiä on enemmän, mutta ne ovat vähemmän kuormitettuja, se on helpompaa maan tason liikenteelle. Myös lyhyemmät etäisyydet helpottavat joukkoliikenteen järjestämistä.
Onkohan sinulla tälle kirjoittelullesi jotain perustetta? Ja mikähän on Helsingin tyyppinen ja Prahan tyyppinen katuverkko ja niiden ero? Heittelet tällaisia absurdeja teorioita osoittamatta mitään kompetenssia. Minkälaiset opinnot tai kokemus sinulla on liikenneverkkojen toiminnasta kun huutelet sieltä tekaistun nimesi suojasta? En kysy tätä siksi, että minulle olisi tärkeätä, mikä sinä olet henkilönä, vaan siksi, ettet koskaan perustele väitteitäsi vaan hiljenet aina kun tulee näytön paikka. Ja kun sinulla ei ole asia-argumentteja, käyt henkilöön kohdistuvaan solvaukseen. On ikävää kun sotket yleensä asiallista foorumia.

Antero
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Heittelet tällaisia absurdeja teorioita osoittamatta mitään kompetenssia. Minkälaiset opinnot tai kokemus sinulla on liikenneverkkojen toiminnasta kun huutelet sieltä tekaistun nimesi suojasta? En kysy tätä siksi, että minulle olisi tärkeätä, mikä sinä olet henkilönä, vaan siksi, ettet koskaan perustele väitteitäsi vaan hiljenet aina kun tulee näytön paikka. Ja kun sinulla ei ole asia-argumentteja, käyt henkilöön kohdistuvaan solvaukseen. On ikävää kun sotket yleensä asiallista foorumia.

Oliko tämä viesti nyt sitten asiallinen? Millä perusteella esim. väität, että petterin nimi olisi tekaistu?

Kannattaa myös muistaa, että tämä on harrastajafoorumi, jossa asioista saa kirjoitella ilman kompetenssia. Itsekin olet joskus todennut argumentteja perätessä, että harrastajavoimin ei voi vaatia tehtäväksi kunnollista näyttöä väitteilleen. Jos ei näyttöä ole, niin jokainen lukija päättää sitten itse, mitä uskoo.

Minusta on myös ihan tervetullutta, että petteri tuo keskusteluun uusia näkökulmia ja sitä kautta pitää keskustelua virkeänä. Rohkenen väittää, että petteri ei ole yksin ajattelutapansa kanssa, ja jos joku menee esittämään ajatuksiaan joukkoliikenteestä tämän foorumin ulkopuolella, joutuu vastaamaan samanlaisiin kysymyksiin kuin mitä petteri täällä esittää.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Oliko tämä viesti nyt sitten asiallinen? Millä perusteella esim. väität, että petterin nimi olisi tekaistu?
Petteri on nimimerkki, jäsentiedoista ei löydy mitään henkilötietoja. Jos on tullut joskus kysymyksiä henkilön taustoista, niihin ei ole tullut mitään vastausta.

Kannattaa myös muistaa, että tämä on harrastajafoorumi, jossa asioista saa kirjoitella ilman kompetenssia. Itsekin olet joskus todennut argumentteja perätessä, että harrastajavoimin ei voi vaatia tehtäväksi kunnollista näyttöä väitteilleen. Jos ei näyttöä ole, niin jokainen lukija päättää sitten itse, mitä uskoo.
Ei ole kysymys siitä, onko kompetenssia vai ei, vaan siitä, mitä kirjoittaa. Jos on kompetenssia eli osaamista ja asiantuntemusta, ei kirjoita asioita, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Tässä ei ole eroa sillä, onko perehtynyt asioihin harrastajana vai ammattinsa vuoksi. Sillä yleensä ihmiset eivät kirjoita foorumeille hölynpölyä omalla nimellään tai muuten tunnistettavina henkilöinä.

Kun tämä on harrastajafoorumi, on ammattifoorumia tärkeämpää, että täällä kirjoitetaan asiaa ja keskustellaan asiallisesti. Harrastajilla ei ole asiantuntijan kykyä arvioida, milloin teksti on asiallista ja faktat totta.

Kyllä, olen todennut ja totean vastakin, että on kohtuutonta, että joku täällä väittää jotain eikä hänellä ole väitteelleen mitään perusteluita, ja edellyttää, että muiden tehtävä on osoittaa väittämä vääräksi. Eli siis foorumille kirjoittelun lähtökohta olisi, että kaikki kirjoitettu on totta kunnes toisin todistetaan. Asiallisessa keskustelussa ja tieteessä todistustaakka on kuitenkin toisin päin, eikä muulla tavoin voikaan olla. Eli se, joka jotain väittää, on velvollinen todistamaan itse väitteensä. Ja väittäjä on väärässä niin kauan kunnes on osoittanut väitteensä oikeaksi. Minun lähtökohtani on, että perustelen mitä kirjoitan, ja odotan sitä myös muilta. Olen pitänyt ja pidän vastakin myös kohtuuttomana vaatimuksia siitä, että yhden henkilön pitäisi selvittää asioita samalla tavalla kuin viranomaisten kymmenien tai satojen tuhansien eurojen konsulttitöissä.

Minusta on myös ihan tervetullutta, että petteri tuo keskusteluun uusia näkökulmia ja sitä kautta pitää keskustelua virkeänä. Rohkenen väittää, että petteri ei ole yksin ajattelutapansa kanssa, ja jos joku menee esittämään ajatuksiaan joukkoliikenteestä tämän foorumin ulkopuolella, joutuu vastaamaan samanlaisiin kysymyksiin kuin mitä petteri täällä esittää.
Uudet näkökulmat ja virkeä keskustelu ovat tervetullutta, mutta herjaaminen, henkilökohtaisuudet ja järjettömät väittämät vailla perusteita eivät.

Olet hiljan sulkenut nimimerkin Kouvo tunnuksen. Hänhän toi juuri uusia näkökulmia ja piti keskustelua virkeänä. Petteristä hän poikkesi kuitenkin siinä, että hän perusteli kirjoittamansa asiallisesti eikä sortunut henkilökohtaisuuksiin. Petteristä hän poikkesi myös siinä, että hän suhtautui kriittisesti ”vallitsevaan totuuteen” toisin kuin Petteri, joka ei tunnu kestävän vallitsevan totuuden arvostelua.

Eikö samoja kriteerejä sovelletakaan kaikkiin foorumin jäseniin? Onko Petterin henkilöllisyydestä parempi näyttö kuin Kouvon henkilöllisyydestä? Onko foorumin kannalta parempi, että jos henkilön nimeä ei ylläpito pysty osoittamaan tekaistuksi, asiaton kirjoittelu jatkukoon? Mutta asiallinen kirjoittelu päättyköön, jos ylläpito sattumalta onnistuu päättelemään, että nimi on tekaistu.

Tietenkään Petteri ei ole yksin ajatustensa kanssa, sillä autoilun ja autoilulle tilaa tekevän tunnelirakentamisen eli 50 vuotta noudatetun liikennepolitiikan kannattajia toki löytyy yllin kyllin. Siinä valossa onkin erikoista, ettei ole kanttia esiintyä todellisella henkilöllisyydellä, koska selkään taputtajia kyllä löytyy toisin kuin niille, jotka haluavat muutosta.

Kysyit, oliko lainaamasi viestini asiallinen. Vastaan siihen, että kyllä, kylliksi asiallinen, jotta voin kirjoittaa sen omalla nimelläni. Minulla ei ole mitään tarvetta pakoilla vastuuta kirjoittamastani. Mutta kysyn sinulta, ovatko muutamat Petterin viime viestit sinusta asiallisia, kun et ole niihin puuttunut kuten tähän minun viestiini? Ei tarvinne lainata tähän tarkoittamiani Petterin viestejä.

Antero
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Petteri on nimimerkki, jäsentiedoista ei löydy mitään henkilötietoja. Jos on tullut joskus kysymyksiä henkilön taustoista, niihin ei ole tullut mitään vastausta.

Miksi kirjoitat roskaa. Henkilötiedoista löytyy nimi. Olen myös taustoittanut itseäni eri viesteissä. Kun en ole täysiverinen poliitikko, en ole tehnyt esimerkiksi vaalisivustoa, mutta ei kai se foorumikirjoittelun edellytys ole.

Ei ole kysymys siitä, onko kompetenssia vai ei, vaan siitä, mitä kirjoittaa. Jos on kompetenssia eli osaamista ja asiantuntemusta, ei kirjoita asioita, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Tässä ei ole eroa sillä, onko perehtynyt asioihin harrastajana vai ammattinsa vuoksi. Sillä yleensä ihmiset eivät kirjoita foorumeille hölynpölyä omalla nimellään tai muuten tunnistettavina henkilöinä.

Kun tämä on harrastajafoorumi, on ammattifoorumia tärkeämpää, että täällä kirjoitetaan asiaa ja keskustellaan asiallisesti. Harrastajilla ei ole asiantuntijan kykyä arvioida, milloin teksti on asiallista ja faktat totta.

Kyllä, olen todennut ja totean vastakin, että on kohtuutonta, että joku täällä väittää jotain eikä hänellä ole väitteelleen mitään perusteluita, ja edellyttää, että muiden tehtävä on osoittaa väittämä vääräksi. Eli siis foorumille kirjoittelun lähtökohta olisi, että kaikki kirjoitettu on totta kunnes toisin todistetaan. Asiallisessa keskustelussa ja tieteessä todistustaakka on kuitenkin toisin päin, eikä muulla tavoin voikaan olla. Eli se, joka jotain väittää, on velvollinen todistamaan itse väitteensä. Ja väittäjä on väärässä niin kauan kunnes on osoittanut väitteensä oikeaksi. Minun lähtökohtani on, että perustelen mitä kirjoitan, ja odotan sitä myös muilta. Olen pitänyt ja pidän vastakin myös kohtuuttomana vaatimuksia siitä, että yhden henkilön pitäisi selvittää asioita samalla tavalla kuin viranomaisten kymmenien tai satojen tuhansien eurojen konsulttitöissä.


Uudet näkökulmat ja virkeä keskustelu ovat tervetullutta, mutta herjaaminen, henkilökohtaisuudet ja järjettömät väittämät vailla perusteita eivät.

Olet hiljan sulkenut nimimerkin Kouvo tunnuksen. Hänhän toi juuri uusia näkökulmia ja piti keskustelua virkeänä. Petteristä hän poikkesi kuitenkin siinä, että hän perusteli kirjoittamansa asiallisesti eikä sortunut henkilökohtaisuuksiin. Petteristä hän poikkesi myös siinä, että hän suhtautui kriittisesti ”vallitsevaan totuuteen” toisin kuin Petteri, joka ei tunnu kestävän vallitsevan totuuden arvostelua.

Eikö samoja kriteerejä sovelletakaan kaikkiin foorumin jäseniin? Onko Petterin henkilöllisyydestä parempi näyttö kuin Kouvon henkilöllisyydestä? Onko foorumin kannalta parempi, että jos henkilön nimeä ei ylläpito pysty osoittamaan tekaistuksi, asiaton kirjoittelu jatkukoon? Mutta asiallinen kirjoittelu päättyköön, jos ylläpito sattumalta onnistuu päättelemään, että nimi on tekaistu.

Naurettavaa vuodatusta. Onkos tässä vaan kyse siitä, että sinä et enää kunnolla pärjää kirjoittamalla vähän mitä sattuu ja sitten alat itkeä, kun vastustaja on sinulle liian kova? Politiikassa on mielipide- ja arvoeroja. Jos sinulla aiheuttaa liikaa mielipahaa, etteivät tällä foorumilla tai sen ulkopuolella kaikki vaan hymistele kirjoituksiasi ja mielipiteitäsi, suosittelen harkitsemaan foorumikirjoittelusta ja politiikasta luopumista.

Olen aikaisemmin esittänyt moderaattorille yksityisviestinä kysymyksen, miten tälle foorumille saa tunnistettu jäsen statuksen ja siihen on tullut seuraava vastaus. (Tämä on lainaus yksityisestä viestistä, mutta sopinee myös julkiseksi lainaukseksi.)

kuukanko sanoi:
petteri sanoi:
Onko minun mahdollista saada "Tunnistettu jäsen" status? Ja miten se onnistuisi?
Tunnistetuiksi jäseniksi on päässyt vain joko minun tai vko:n suoraan tuntemat henkilöt ja muutama muu, jonka oikea nimi on selvinnyt varmuudella muista yhteyksistä ja joiden kirjoitusten perusteella voidaan vahvasti päätellä, että kyseessä on sama henkilö. Yleistä keinoa päästä tunnistetuksi ei siis valitettavasti ole.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Tälle foorumilla nyt on vaan valikoitunut aikamoinen määrä joukkoliikenneaktiiiveja, jotka muodostavat Helsinginkin politiikassakin pienen joskin äänekkään äärivähemmistön, joista osa kuulostaa hyvin radikaalilta jo maltillisten vihreidenkin korviin. Se mikä ratikkamyönteisten joukkoliikenneaktiivien piirissä on "neutraalia" on todella kaukana Helsingin politiikan keskilinjasta.

Politiikan keskilinja ei välttämättä ole lähelläkään neutraalia, eikä välttämättä edes millään tavalla hyvä (on tilanteita, joissa keskilinjasta poikkeaminen mihin suuntaan tahansa parantaa tilannetta). Edelleen, esimerkiksi ratikan liikennevaloetuus parantaa myös autojen tilannetta, kun ratikan valovaihetta ei tarvitse antaa jokaisessa kierrossa. Tämä pätee erityisen hyvin nimenomaan Jätkäsaaren raitiotiellä, missä kulkee vaunu kymmenen minuutin välein suuntaansa. Vaikka Helsingin politiikan "keskilinja" olisikin, ettei ratikalle haluta valoetuutta rakentaa, tämä on kuitenkin hölmöä kaikkien kannalta.

Katuverkon läpäisykyvyn määrittää risteyksien läpäisykyky. Helsingin tyyppisessä katuverkossa keskustan sumpun vilkkaimmat väylät ovat hyvin täynnä ja liikenne ruuhkautuu pahimpiin risteyksiin.

Prahan tyyppisessä liikenneympäristössä liikenne jakautuu tasaisemmin eri kaduille ja äärimmäisen kuomitettuja risteyksiä tulee vaan vähemmän. Pääkatujen risteyksiä on enemmän, mutta ne ovat vähemmän kuormitettuja, se on helpompaa maan tason liikenteelle. Myös lyhyemmät etäisyydet helpottavat joukkoliikenteen järjestämistä.

Tähän täytyy - ellet onnistu vakuuttavammin perustelemaan - todeta, että en usko että näin olisi. En jaksa uskoa, että pelkkä pääkatujen määrä kokonaisessa kaupungissa vaikuttaisi risteysten sujuvuuteen - pitäisi tietää myös liikennetiheydestä, kulkumuoto-osuuksista jne jotain. Numeroita olisi kiva nähdä, ja niille lähteitä, mutta paremman puutteessa kertonet edes mitä tarkoitat lyhyemmillä etäisyyksillä.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Politiikan keskilinja ei välttämättä ole lähelläkään neutraalia, eikä välttämättä edes millään tavalla hyvä (on tilanteita, joissa keskilinjasta poikkeaminen mihin suuntaan tahansa parantaa tilannetta). Edelleen, esimerkiksi ratikan liikennevaloetuus parantaa myös autojen tilannetta, kun ratikan valovaihetta ei tarvitse antaa jokaisessa kierrossa. Tämä pätee erityisen hyvin nimenomaan Jätkäsaaren raitiotiellä, missä kulkee vaunu kymmenen minuutin välein suuntaansa. Vaikka Helsingin politiikan "keskilinja" olisikin, ettei ratikalle haluta valoetuutta rakentaa, tämä on kuitenkin hölmöä kaikkien kannalta.

Jos palataan Jätkäsaaren raitiotiehen, on tuolla välillä kaksi risteystä, joissa liikennevaloetuus ei ainakaan toimi maksimaalisesti. Mannerheimintie - Kaivokatu ja Länsilinkki.

Mannerheimintie - Kaivokatu on monilla kriteereillä hyvin vaikea risteys liikennevaloetuuksille. Jo ratikoita kulkee niin paljon, että ne ruuhkauttavat toisiaan ja jalankulkijoita on valtavasti. Nykyään liikennevalokierto toimii pääosin jalankulkijoiden ehdoilla, muu liikenne kulkee silloin kun jalankulku sen sallii.

Länsilinkki sitten on muuten huonosti suunniteltu risteysratkaisu. Tuollaisessa paikassa pitäisi vaan olla eritaso ratikalle.

Mitä tulee ratikan nopeusongelmiin muulla reitillä, on siinä kaksi eri tekijää.

1) Yleiset pintaliikenteen nopeus- ja turvallisuusnormit Helsingin kantakaupungissa

Kantakaupungin liikenneturvallisuustyössä lähdetään siitä, että nopeuksien pitäminen matalina on tärkeä tavoite kapeilla kaduilla ja alueilla joilla paljon jalankulkua. Tämä tavoite hidastaa sekä henkilöauto-, raitiovaunu- että bussiliikennettä

2) Muut häiriöt

Osalla reittiä on paljon muutakin liikennettä kuin ratikoita sekä asutusta, joka aiheuttaa liikenteeseen häiriöitä.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:37 ----------

Olisiko tuota Jätkäsaaren reittiä jotenkin mahdollista palastella ja käsitellä eri ongelmakohtia? Ei niin, että valitus kohdistuu linjaan yleisesti, vaan vaikka kahden tai kolmen pysäkin välisiin pätkiin. Miten ne toimivat, mitä ratkaisuja on tehty ja mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut? Mitä hyviä ja huonoja puolia niillä on eri intressiryhmien kannalta? Jos Helsingin raitioliikenteen sujuvuutta halutaan todella parantaa, se on kuitenkin aikamoista palapeliä.

Kaivokadun ja terminaalin pysäkkejä ja Länsilinkin risteystä on jo ruodittu, mutta mitä muita pahoja kipupisteitä on?
 
Viimeksi muokattu:
Olen Anteron kanssa samaa mieltä siitä että esiinnyttäisin omilla selvillä nimillä. Piilotetun tunnuksen takana on helppo heitellä kevyttä kommenttia. Mutta jos kokeneellekin sattuu virhearvio, niin senhän voi myöntää samantien. Sehän vain nostaa arvostusta, kun kirjoittaja pyrkii olemaan rehellinen.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Tuohon merkittävänä vaikuttajana, se että Praha on ympyrän muotoinen kaupunki ja siellä on enemmän katuverkkoa keskustan ympäristössä.
Niin ja se on myös kaksi kertaa isompi kaupunki, eli per naama siellä lienee ihan saman verran katuverkkoa. Joka tapauksessa jokaikinen katu on aivan täynnä autoja; Helsingissäki pieni osa liikenteestä saa katuverkon täysin tukkoon ja jos sitä katuverkkoa olisi pelikuva eteläpuolella niin sekin olisi tukossa.

Hietalahdenranta on toivoton ruuhkasumppu joka tapauksessa, en kauheasti vaivaisi päätäni sillä että hidastaako ysin valoetuus autoja, koska paikallaan seisovaa autoa ei voi hidastaa.
 
Vs: 13 minuuttia päärautatieasemalta

Niin ja se on myös kaksi kertaa isompi kaupunki, eli per naama siellä lienee ihan saman verran katuverkkoa. Joka tapauksessa jokaikinen katu on aivan täynnä autoja; Helsingissäki pieni osa liikenteestä saa katuverkon täysin tukkoon ja jos sitä katuverkkoa olisi pelikuva eteläpuolella niin sekin olisi tukossa.

Aika lailla sama määrä asukkaita Prahassa ja Helsingissä on. Prahan urban areassa on 1265000 asukasta ja Helsingin 1131000. Metropolialueen asukasluvulle Prahalle on löytyy lukuja 1,16 miljoonan ja 2,3 miljoonan välistä ja Helsingille 1,11 ja 1,8 miljoonan välistä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Largest_urban_areas_of_the_European_Union

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metropolitan_areas_in_Europe
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös