Teliperävaunujen linjat

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,161
Jospa pohtisimme välillä näitä?

Kun teliperävaunut tulivat 1958-1959, niin ne olivat ymmärtääkseni linjojen 4 ja 10 peruskalustoa, ensin VTS-vaunujen ja sitten 1-30 -sarjan vaunujen perässä. Kuinka kauan teliperävaunuja käytettiin näillä linjoilla? Nivelvaunujen tuloon astiko? Oliko perävaunuja heti aluksi myös muilla linjoilla?

Loppuaikoina 1980-luvulla perävaunuja käytettiin vain linjalla 6. Oli niitä kasillakin, mutta kun siellä siirryttiin kuljettajarahastukseen 1979, niin ilmeisesti sen jälkeen siellä ei perävaunuja ollut?

Yksittäisiä havaintoja/kuvia muistan lukeneeni vanhoista Raitioista linjoilta 2 ja 5 erilaisten tapahtumien yhteydessä. Mutta oliko muita linjoja, joilla teliperävaunuliikenne olisi ollut säännöllistä, ja milloin?
 
Vastaan muistikuviini tukeutuen. Linja 6 oli listassa mukana ainakin hyvissä ajoin 1960-luvulla. Tietenkin myös 4 ja 10.
1970-luvulla NrI:ien tultua vaunuja 501 - 530 on valokuvien perusteella näkynyt ajoittain myös kolmosilla, ainakin 3B:llä. Itse olen matkustanut HPII:ssa (noin kesällä 1975) myös 1A:lla.
Kasilla on nähty sekin vaihe, että kuljettajarahastusvaunu on vetänyt HPII:ta. Junan ainoa rahastaja oli perävaunussa. Vaihe ei tainnut olla pitkä eikä välttämmättä yhtäjaksoinenkaan. Kasin siirryttyä kuljettajarahastukseen linjalle sijoitettiin ihan alkuun myös Nr-vaunuja. Ne taas otettiin kolmosilta - ainakin 3B:ltä - kolmosten saadessa tilalle telijunia. Olen matkustanut 3B:n telijunalla ainakin pariin otteeseen vuonna 1980. Ainakin toisella kertaa veturina oli Keppi-Karia, jossa olisi ollut kulj.rahastusvalmius, mutta rahastaja rahasti siitä huolimatta moottorivaunussakin. Etuovessa kulkusuunta hämäsi matkustajia, koska opasteet ja painonapit houkuttelivat siitä sisään ja yleinen rahastajarahastusperinne taas ulos.
 
3B tuntuu loogiselta, ja miksei 3T:kin, tosin siellä taisi olla lähinnä rattivaunuja, joiden perään teliperävaunu ei tietenkään sopinut.

Oliko 1A:lla perävaunuja säännöllisesti?

Kuljettajarahastus-kasi rahastajaperävaunun kanssa - sepä vasta jotain! Teoriassa tuosta voisi nauttia 1A:lla 9+505 -yhdistelmänä vielä joskus, mutta eipä taida saada.
 
Tilanteet, joissa muistan nähneeni telijunia 3B:llä, edustivat aikaa, jolloin kolmosilla olisi "pitänyt" olla NrI:iä. Vuoden 1980 tapahtumille löysin loogisen selityksen eli sen, että laihialaistettuja vuoden 1959 vaunuja ei tiettävästi riittänyt kasille sitä määrää, joka olisi ollut tarpeen. Kolmosten niveliä sitten lainattiin kasille. 1970-luvun puolenvälin havaintoa (tätini minua varten ottama valokuva silloisella Postitalon pysäkillä, pysäkin nimi nykyään Lasipalatsi) voisi ehkä perustella siten, että vuoden 1959 vaunut olivat ehtineet poistua linjoilta 4 ja 10, ja täten osa niistä oli siirtynyt varavaunuiksi ja sitten sen kautta päätynyt esimerkiksi 3B:lle tai 1(A):lle. Olin tuolloin kouluikäinen enkä välttämättä osannut päätellä asioita oikein. Molemmilla kolmosilla Karian rattivaunut olivat peruskalustoa muistaakseni vuoteen 1975 saakka. "Tauno" eli "Turisti" sai nivelet mielestäni ensin ja vasta sitten "Bertta". Mainitsemani valokuva on kesältä 1976.
 
339-DF sanoi:
Kuljettajarahastus-kasi rahastajaperävaunun kanssa - sepä vasta jotain! Teoriassa tuosta voisi nauttia 1A:lla 9+505 -yhdistelmänä vielä joskus, mutta eipä taida saada.
1.2.1980
alkoi linjalla 4 osittainen kuljettajarahastus (rahastajat mukana ma-pe n. 9-17). Linjan 8 nivelvaunut tarvittiin muualle ja tilalle tulivat "laihiannivelet".
Kasin kaikissa vuoroissa oli ruuhka-aikana perävaunu. Tätä kesti vain kaksi viikkoa (hiihtoloman alkuun). Sen jälkeen perävaunut olivat vain kahdessa ruuhkavuorossa. Ja tämäkin loppui 29.2.1980 jolloin linjan viimeiset mv+pv -yhdistelmät olivat 20+512 ja 18+525.
 
Itselläni on muistikuva että linjoilla 4 ja 10 perävaunut olivat käytössä arkisin ja lauantaisin niissä vuoroissa joissa ei ollut nivelvaunuja. Lopulta niitä oli vain ruuhkavuoroissa. Perävaunujen käytön muistan loppuneen kuljettajarahastuksen myötä. Myös linjalla 6 oli ainakin arkisin teliperävaunuja.
Itse muistan että kolmosella oli vielä 70-luvun alussa sekä teliperävaunuja että rattikarian vetämiä 2-akselisia perävaunuja.
 
1970-luvulla oli lauantaiperävaunuja myös linjalla 6. Sitten olivat vielä lauantain "yöperävanut" (ainakin) linjoilla 3B/T, 4 ja 10N.
Esimerkiksi 3T vuoro 30 aloitti sunnuntain lähtemällä Koskelasta lauantain yöperävaununsa kanssa, joka sitten jätettiin hetl Vallilaan.
Ykkösellä (1,1A) muistan nähneeni teliperävaunuja nimenomaan kesällä (1974,75).
 
Ohhoh! Eli siis teliperävaunu linjalla 10N! Siinäpä vasta jotakin. Kun tuollaisesta kummallisuudesta vielä näkisi kuvan, mutta taitaa jäädä haaveeksi.

Ilmeisesti teliperävaunuja oli sitten kaikilla linjoilla lukuunottamatta vanhaa rengasseiskaa ja linjaa 9. Tosin kai linjojen 2 ja 5 tapaukset tosiaankin olivat poikkeuksia. Jaa niin, eipä linjalla 12:kaan tainnut olla teliperävaunuja?
 
339-DF sanoi:
Ilmeisesti teliperävaunuja oli sitten kaikilla linjoilla lukuunottamatta vanhaa rengasseiskaa ja linjaa 9.
Itse asiassa jollain 9S:llä tai 9X:llä erään työtaistelun tai siihen liittyvän poikkeustilanteen aikana mielestäni ajettiin myös telijunilla. Liikkuiko tuo linja sitten Perämiehenkadun ja Vallilan väliä, en enää muista. Olin silloin iältäni enintään 10-vuotias.
 
1970-luvun puolen välin alla, kaksiakselisten viimeisinä vuosina, saattoi liikenteessä olla kaksiakselisvuoron tilalla telikalustoa ja vastaavasti toisinpäin. Ylimenoaikana kalustonkäyttö oli varmasti hieman kortilla ja impulsiivista ja ajoon otettiin sitä mitä hallin pilttuusta tarpeeseen löytyi. Jos oli telimoottorivuoro, eikä tarjolla ollut kuin kaksiakselinen, niin sitten lähdettiin sellaisella yksinäisellä vaunulla liikenteeseen. Jonkun sellaisen yksinäisen vakiovuorossa olleen pikkuvaunun onnistuin joskus näkemään. Sitten jos taas oli kahden rahastajan ruuhkavuoro (mv+pv) eikä ollut enää kaksiakselisia tarjolla, otettiin joutilas telijuna ajoon.

Tällainen käytäntö oli siis kuitenkin aina poikkeuksellista.
 
Laitetaanpa tähän nyt Turun ainoan teliperävaununkin 141 linjat.

Aivan alussa, syksyllä 1958, 48+141 oli 2-linjan ruuhkaliikenteessä. Kokopäiväisessä liikenteessä (aamuvarhaisesta iltamyöhään) telijuna oli kakkosella ainoastaan la ja su pikkujouluviikonloppuna (1. adventtina) 1958.

Pian vuoden 1959 alussa telijuna siirrettiin 1-linjalle muiden aavevaunujen seuraan. 48+141 hoiti ainoastaan ruuhkaliikenteen. Kaikki muut ajat telijuna vietti yhteen kytkettynä toimettomana vaunuhallilla. Ainoastaan kesäkausiksi, kun perävaunuja ei muutenkaan käytetty, Scharffenbergit irroitettiin, ja 48 ajeli yksinäisenä linjalla. Turun Messujen ajan elokuussa 1961 telijuna oli 1-linjalla aamusta klo 20 saakka, jona aikana kaikissa linjan vaunuissa oli perävaunut.

Kun 1-linja lakkautettiin maaliskuussa 1967, poistettiin 141 liikenteestä palveltuaan vajaat 10 vuotta (!), ja 48:aan vaihdettiin tavallisten perävaunujen vetolaitteet takaisin.

Kolmoslinjalla telijunaa 48+141 ei koskaan nähty. Rautatieaseman ja Itäisenkadun kiskoja teliperävaunu on kutitellut ainoastaan koeajojen ja TuKL:n henkilökunnan lasten jouluajelujen aikana, jolloin 48+141 kiersi mm. Börsin lenkin.
 
Eira sanoi:
Laitetaanpa tähän nyt Turun ainoan teliperävaununkin 141 linjat.

Aivan alussa, syksyllä 1958, 48+141 oli 2-linjan ruuhkaliikenteessä. Kokopäiväisessä liikenteessä (aamuvarhaisesta iltamyöhään) telijuna oli kakkosella ainoastaan la ja su pikkujouluviikonloppuna (1. adventtina) 1958.
Kun 1-linja lakkautettiin maaliskuussa 1967, poistettiin 141 liikenteestä palveltuaan vajaat 10 vuotta (!), ja 48:aan vaihdettiin tavallisten perävaunujen vetolaitteet takaisin.
Osaisitko Eira sanoa, miksi teliperävaunua ei laitettu linjalle 2 siinäkään vaiheessa, kun linja 1 oli muutettu linja-autoin liikennöitäväksi?
 
Rattivaunu sanoi:
Osaisitko Eira sanoa, miksi teliperävaunua ei laitettu linjalle 2 siinäkään vaiheessa, kun linja 1 oli muutettu linja-autoin liikennöitäväksi?

Teliperäaunu 141 oli liikennelaitoksen omassa konepajassa valmistettu niin paksusta pellistä, että vaunu oli jopa painavampi kuin telimoottorivaunu.

Nummenmäen kolmioraiteen Kotimäenkadun osuus oli niin lyhyt, että 48:n etummaiset pyörät olivat jo poissa kiskoilta 141:n takimmaisten pyörien juuri ohitettua vaihteen.

Lisäksi oli epäkäytännöllistä ja epätaloudellista käyttää yhtä muusta kalustosta jo kytkimeltäänkin poikkeavaa vaunua. 141 olisi ollut hankala irroittaa keskipäiväksi sivuraiteelle, ja iltapäiväruuhkan alettua olisi juuri aavevaunun 48 täytynyt osua kohdalle. Täyskorjattu 2-akselinen perävaunukalusto tyydytti 2-linjan silloisen ruuhkaliikennetarpeen.
 
Eira sanoi:
Aivan alussa, syksyllä 1958, 48+141 oli 2-linjan ruuhkaliikenteessä. Kokopäiväisessä liikenteessä (aamuvarhaisesta iltamyöhään) telijuna oli kakkosella ainoastaan la ja su pikkujouluviikonloppuna (1. adventtina) 1958.

Nummenmäen kolmioraiteen Kotimäenkadun osuus oli niin lyhyt, että 48:n etummaiset pyörät olivat jo poissa kiskoilta 141:n takimmaisten pyörien juuri ohitettua vaihteen.
Olen katsellut kaitafilmiä/dioja kesältä 1962 Nummenmäestä. Esimerkiksi Kotimäenkatu on kuvissa hiekkapohjainen raiteiden välistä TKL:n laittamaa kiveystä lukuunottamatta. Kotimäenkadun kolmioraiteen maisemia itse 1970-luvun alussa ihaillessani, se oli silloin asvaltoitu. Raiteen päätyttyä, asvaltissa jatkui kuitenkin jonkin matkaa pyöränlaippojen aikaansaamia uria. Joskus jokin kakkosen linjavaunu on siis mennyt pitkäksi? Entä milloinkahan mainittu katu ylipäätään asvaltoitiin?
 
Compact sanoi:
1970-luvun puolen välin alla, kaksiakselisten viimeisinä vuosina, saattoi liikenteessä olla kaksiakselisvuoron tilalla telikalustoa ja vastaavasti toisinpäin. Ylimenoaikana kalustonkäyttö oli varmasti hieman kortilla ja impulsiivista ja ajoon otettiin sitä mitä hallin pilttuusta tarpeeseen löytyi. Jos oli telimoottorivuoro, eikä tarjolla ollut kuin kaksiakselinen, niin sitten lähdettiin sellaisella yksinäisellä vaunulla liikenteeseen.
Tässä eräänlainen esimerkki. Vaunu 167 linjan 9 vakiovuorossa 88 Sturenkadulla 15.05.1973.
Arkkuhan tässä vuorossa olisi pitänyt olla.
 
Takaisin
Ylös