Sivu 1 / 6 12345 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/81

Viestiketju: Helsingin raitioliikenteen supistukset 2006

  1. #1
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6005

    oletus Helsingin raitioliikenteen supistukset 2006

    HKL:n ensi vuoden talousarviossa ollaan supistamassa raitioliikennettä 0,5 milj. eurolla. Osan säästöstä muodostaa se, että tänä vuonna linjasta 2 on kustannuksia vielä neljännesvuoden ajalta, mutta puolen miljoonan säästö vaatii myös uusia supistuksia. Julkisuudessa ei ole vielä kerrottu tarkemmin, mitä nämä lisäsupistukset olisivat.

  2. #2
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Jopa nyt. Ihan kuin tämä säästäminen raitioliikenteessä olisi jo perinne! Oma arvioni on, että joko linjasta 1/1A jää jäljelle vain ruuhkaliikenne, tai sitten linjaa jollakin muulla tavoin "käsitellään". Mahdollista, vaikkei ehkä todennäköistä, voisi kai olla myös yöliikenteen karsiminen tai jokin linjaston muu muuttelu.
    terveisin
    JE

  3. #3
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3385

    oletus

    Raitioliikennettä on tarkoitus laajentaa tulevina vuosina, mutta silti pitäisi säästää samaan aikaan. Haasteellinen yhtälö!
    Liikenteen laajentaminen niin, että uusi linja korvaisi vanhoja isot kustannukset aiheuttavia (bussi)linjoja toki toisi säästöjä, mutta näissä nyt puheena olevissa säästötalkoissahan ei ole kysymys siitä vaan yksistään raitioliikennettä koskevista menoista...

  4. #4
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Kyllähän tilanne kieltämättä on kaupungin kannalta vaikea. Tietysti toivoisi mieluummin aitoa kehittämistä (esim. ykkönen ydinkeskustaan kuten toisessa ketjussa oli esillä) kuin lakkautuksia. Selvää tietysti on ettei riskejä haluta ottaa. Yhdeksikkölinjan avaaminen toteutuessaan varmaankin näyttää mihin suuntaan kehitys ottaa kulkeakseen.
    terveisin
    JE

  5. #5
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Rationalisointia, ei liikenteen supistuksia

    Tässä toisessa keskustelussa tuli esille näkökohtia, joilla nykyisen ratikkaverkon liikennöintikustannuksia voitaisiin alentaa:
    • Pitkien, n 50 m junayhdistelmien käyttö
    • Vain yksi pysähdys / pysäkki - periaatetta
    • Kuljettajien lipunmyynnin poistamista
    • Liikennevaloetuisuuksien parantamista kunnollisiksi
    • Ylimääräisten suojatievalojen korvaamista porrastuksilla tai varoitusvilkulla.
    Näillä saataisiin todennäköisesti parannettua liikenteen taloutta enemmänkin kuin 0,5 Me / v. Toki osaksi tarvitaan myös investointeja, kuten kaksinajolaitteet ja lippuautomaatit.

    Erityisesti kannattaisi tutkia suurempaa yksikkökokoa erityisesti linjoja 4 ja 10 sekä tulevaisuudessa linjaa 6 ajatellen (varsinkin jos se jatketaan Jätkäsaareen). Näillä linjoilla ruuhka-ajan vuoroväli on niin tiheä, että vaunut saavat toisiaan kiinni eikä tiheästä vuorovälistä ole enää hyötyä.

    Yksikkökoko voidaan kasvattaa kaksinkertaiseksi nykyisellä ratikkaverkolla. Pysäkit vastaavat kahta matalalattiavaunua, eli sallittu junapituus on noin 50 m. Siitä, että kaksi eri linjan vaunua on pysäkillä samaan aikaan, on vain haittaa koska jälkimmäinen joutuu yleensä pysähtymään kaksi kertaa tai matkustajat joutuvat juoksemaan pitkin pysäkkiä. 2 x nivelvaunu on kapasiteetiltaan noin 300 matkustajaa, eli 5 60 matkustajan kaupunkibussia tai 3,3 telibussia.

    Kun niveliin rakennetaan matalalattiaosat, voitaisiin vaikka liikennöidä kahden nivelvaunun yhdistelmiä, joista etummaisessa on matalalattiaosa. Näitä oli paljon liikenteessä Baselissa. Baselissa on muutenkin käytössä periaatteessa täsmälleen Helsingin NrI ja II - vaunuja vastaavia nivelvaunuja.

  6. #6
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6005

    oletus

    Helsingin tapa on pitää kehittämishankkeet ja supistukset erillään. Kehittämishankkeet johtavat säästöihin (esim. bussiliikenteestä poistetaan syksyllä 5 vuoroa liikennevaloetuisuuksien ansiosta, liikennevaloetuuksien rakentaminen on vaan aloitettu jo ennen säästöjen aikakautta), mutta niiden lisäksi tarvittavat säästöt haetaan supistuksin.

    Kaupungeissa eletään vuositaloudessa ja ensi vuoden liikenne on saatava tuotettua annetulla budjetilla. Investoinneilla aikaan saatavat liikenteen nopeuttamistoimet maksaisivat niin paljon, että ne eivät ehtisi ensi vuoden aikana sekä maksaa itseään takaisin että lisäksi tuottaa tarvittavia säästöjä. Lisäksi monet edellisessä viestissä ehdotetut tavat vaativat sellaisia poliittisia päätöksiä, joita ei ole odotettavissa (joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien tehostaminen) tai lakimuutoksia (suojatievalojen korvaaminen porrastuksilla tai varoitusvilkuilla).

  7. #7
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Tuo Baselin esimerkki on kieltämättä kiintoisa. Itse olen törmännyt samaan Genevessä. Jos NrII-sarja muutetaan ja NrI-sarjaa ei, noin puolet vaunuista olisi keskiosaisia.

    Mutta... on oltava realisti. Helsingissä ikävä kyllä ei ole edellytyksiä multippeliajoon poliittisista syistä. Tuntien poliittiset voimasuhteet on selvää ettei kaupunkiin haluta pitkiä katukulkuneuvoja jotka epämiellyttävästi voisivat aiheuttaa harmia yksityisautoille. Ainakin eräitä kympin ja nelosen pysäkkejä olisi lisäksi pidennettävä, ja sehän on mahdotonta ainakaan parkkipaikkojen kustannuksella. Vaunut vaatisivat lisäksi tiettyjä teknisiä muutostöitä. Ne tuskin olisivat hankalia, mutta silti aivan riittävä selitys peittämään todennäköisen vastustuksen oikeat syyt.

    Pohjimmiltaan samat poliittiset syyt estävät myös muiden parannusten toteuttamisen. Ikävintä on, että periaatteessa joukkoliikennemyönteisetkin valtuutetut on nähtävästi "lobbattavissa" tarpeen mukaan. Surkuhupaisimmillaan tämä tarkoittaa "joukkoliikennemyönteisten" valtuutettujen sympatiaa massiivisille ja perusteettomille metroverkon laajennuksille sielläkin, missä pintaliikennettä voisi kehittää ongelmitta.

    Kaiken alku ja juuri on oivallus siitä, että päättäjille ratikka on ehkä hyvinkin rakas ja tärkeä, mutta statussymbolina, kaupungin käyntikorttina, ei liikennevälineenä.
    terveisin
    JE

  8. #8
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Ainakin eräitä kympin ja nelosen pysäkkejä olisi lisäksi pidennettävä, ja sehän on mahdotonta ainakaan parkkipaikkojen kustannuksella.
    Nelonen ja kymppi ovat tietysti kuormansa puolesta oikeita kohteita pitkille vaunuille. Yleisemmällä tasolla haluaisin silti kyseenalaistaa sellaisen ajattelun, että kaikilla linjoilla pitäisi voida ajaa samalla kalustolla ja jopa samoilla kalustoyhdistelmillä.

    Esimerkiksi mahdollisten esikaupunkilinjojen keskustaan tuomiseksi täytyy sopeuttaa ainoastaan niiden käyttämät reitit. Ei koko linjastoa. Näiltäkin reiteiltä voidaan jättää lyhyiksi sellaiset pysäkit, joilla esikaupunkiratikoiden ei ole tarkoitus pysähtyä.

    Yleensä oikein tapa korvata lyhyitä pysäkkejä olisi kyllä yhdistää tarpeettoman lähekkäin olevia pysäkkejä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

  9. #9
    23Ají Anárjiri avatar
    Liittynyt
    03.07.2005
    Viestejä
    184

    oletus

    Mitäpä jos meille hankittaisiinkin Rostockin ja Leipzigin malliin matalia perävaunuja?! Ne ovat toimineet ainakin Strassenbahn Magazinin tietojen mukaan oikein mukavasti ja tuoneet edullisesti matalan lattian edut.
    Vauhtia vaunuun!

  10. #10
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6005

    oletus

    Vaikka ratikoiden liikennöinnistä ollaan säästämässä ensi vuoden budjetissa, niin investointipuoli on kuitenkin valoisa: ensi vuonna aletaan rakentaa sekä ysiä että Kampin raitiotiejärjestelmää, molemmat valmistunevat syysliikenteen 2007 alkuun.

  11. #11
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Tarkoititko kuukanko, että tuo 0,5 Me sisältää kakkosen lakkauttamisen? Siinä nimittäin säästyy vuositasolla 0,45 Me, eli sitten jäisi vain 50 000 e säästettävää.

    Vai pitääkö nykyliikenteestä ilman kakkkosta säästää 0,5 Me? Jos, niin siinä vasta haaste!

    Onko kenelläkään käsitystä siitä, mistä tuo säästö revitään? En oikein ymmärrä sitä, miksi erikseen pitää säästää X e ratikkapuolelta ja Y e bussipuolelta sen sijaan, että liikennettä tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja säästettäisiin sieltä, missä mahdollisuuksia on riippumatta siitä, kulkeeko säästökohde kumipyörillä vai kiskoilla.

  12. #12
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6005

    oletus

    Tuo 0,5 Me on säästö suhteessa tämän vuoden kustannuksiin. Tämän vuoden puolella kakkosesta tuli kustannuksia n. kolmen kuukauden ajalta, joten siitä syntynee säästöä reilut 100000 e. Nykyliikenteestä pitää siis säästää vajaat 400000 e.

    Säästöt sinänsä on tarkasteltu kokonaisuutena ja HKL-suunnitteluyksikössä on jo noita lukuja antaessa mietitty valmiiksi ihan tarkkaan, mistä ne säästöt otetaan. Julkisuuteen kuitenkin annetaan vasta tässä vaiheessa tieto, että niistä 0,5 milj. e tulee ratikoista ja 0,3 milj. e busseista (ehkä sen takia, että asukkaat eivät ehdi nousta vastarintaan niin aikaisin).

  13. #13
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Kannattamattomat säästöt

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    En oikein ymmärrä sitä, miksi erikseen pitää säästää X e ratikkapuolelta ja Y e bussipuolelta sen sijaan, että liikennettä tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja säästettäisiin sieltä, missä mahdollisuuksia on riippumatta siitä, kulkeeko säästökohde kumipyörillä vai kiskoilla.
    Täyttä asiaa. Lisäksi pitäisi ymmärtää, että "säästämisen" tulee kohdistua kulujen ja tulojen erotukseen, muuten käy hassusti.

    Ja on jo kai käynytkin. Muistaakseni joitain bussilinjojen "säästöjä" eli lopetuksia on jälkeenpäin tutkittu ja todettu, että tulot laskivat vielä enemmän kuin menot.

    Tälle asialle on aivan looginen selitys. Kun joltain taloudelta poistuu joukkoliikenteen käytön mahdollisuus edes vain yhteen matkustustarkoitukseen, hankitaan auto. Sen jälkeen lakataan käyttämästä joukkoliikennettä siihen muuhunkin, joka vielä olisi ollut mahdollista.

    Antero

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Re: Kannattamattomat säästöt

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Täyttä asiaa. Lisäksi pitäisi ymmärtää, että "säästämisen" tulee kohdistua kulujen ja tulojen erotukseen, muuten käy hassusti.

    Ja on jo kai käynytkin. Muistaakseni joitain bussilinjojen "säästöjä" eli lopetuksia on jälkeenpäin tutkittu ja todettu, että tulot laskivat vielä enemmän kuin menot.
    Aivan. Lisäksi sama toimii toisinkin päin!

    Turussahan linjat 18, 28, 32/42 saatiin plussan puolelle kun 60-70 matkustajan kaksiakseliset bussit korvattiin telibusseilla. Matkustajamäärät ja lipputulot nousivat 20%, mutta kulut eivät yhtä paljoa.

    Helsingin pitäisi säästöhössötyksen sijaan selvittää, millaisilla investoinneilla ja priorisoinneilla saadaan joukkoliikenne kannattamaan paremmin!

  15. #15
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus

    Nuo säästötalkoot ovat joskus jopa surkuhupaisia. Kun jo kertaalleen typistetty raitiolinja 2 lakkautettiin, lakautettiin itse asiassa kannattava linja!

    Linjan 2 liikennöintikustannukset olivat HKL:n mukaan 450 000 e/v. Linjalla oli loppuaikoina 3 000 matkustajaa vuorokaudessa, eli koska linjaa liikennöitiin vain arkipäivisin, noin 780 000 matkustajaa vuodessa.

    Helsingissä jokainen joukkoliikennematka tuottaa keskimäärin 0,65 e. Matka voi tarkoittaa myös vaihdollista matkaa, jolloin tuotto kakkosen osalta onkin vain 0,33 e. Toisaalta kakkosella on laivamatkustajien ansiosta poikkeuksellisen paljon kertalippulaisia, jotka ovat oikea kultakaivos. Ehkä siis uskallamme laskea tuon 0,65:n avulla.

    Linja 2 tuottaisi vuositasolla siis 507 000 e eli 57 000 e voittoa!

    Myönnän, että säästöä tulee silloin, jos oletetaan, että kaikki kakkosen matkustajat siirtyvät neloseen, jonka kustannukset eivät nouse. Mutta tapahtuiko näin? Siihen tarvittaisiin jo matkustajalaskentaa.

    Löytyisikö aitoa säästöä ehkä jostain muualta? Sattumalta pohtiessani Kruunuvuoren ratikkaa nousi esille linja 87. Linjalla on päivittäin 85 matkustajaa, eli 5 per lähtö. Kalliiksi tulee.

Sivu 1 / 6 12345 ... ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 847
    Viimeisin viesti: 08.12.2017, 16:44
  2. Helsingin raitioliikenteen kilpailuttaminen
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 45
    Viimeisin viesti: 12.04.2010, 23:31
  3. Raitioliikenteen supistukset vuonna 2010
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 14
    Viimeisin viesti: 04.07.2009, 18:44
  4. Liikenteen supistukset 2008
    kirjoittanut killerpop foorumissa Kauko- ja tilausliikenne
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 18.03.2008, 07:52
  5. Raitioliikenteen talviaikataulut 2006-07
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 22
    Viimeisin viesti: 26.08.2006, 17:49

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •