MLNRV3-hankinta

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,129
Jlk:n ylimääräisessä kokouksessa huomenna käsitellään raitioliikenteen tavoiteverkkoa vuonna 2015 sekä käynnistetään virallisesti uusien raitiovaunujen hankinnan valmistelu. Esityslistatekstiä ei erikseen ole, vaan asiasta on kokouksessa selostus.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Onko esim. 339-DF:llä tietoa asiasta? Netistä ei löydy tämän ylimääräisen kokouksen päätöksiä.
Muuten "maailman ensimmäinen" 1000 mm. Leoliner toimitettiin Halberstadtiin 13.10. Ja jo 24.11. oli loppuvastaanotto. Tässä vinkkiä päättäjille.;)
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Joukkoliikennelautakunnan esityslistalla 3.4.:
2010-LUVUN TARPEISIIN LIITTYVÄN RAITIOVAUNUHANKINNAN JA
SIIHEN LIITTYVÄN TARJOUSPYYNNÖN VALMISTELUTILANNE
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Tuossa uutisessa taidetaan viitata ihan vaan lautakunnan saamaan infoon seuraavasta vaunuhankinnasta.

Nr I:t ovat uusien vaunujen tullessa jo 40-vuotiaita ja siten tiensä päässä. Toki niitä voisi pitää liikenteessä kauemminkin, ja varmaan ne vaunut, jotka nyt peruskorjataan, ovatkin liikenteessä vielä pitkälle 2010-luvulle asti.

Seuraava vaunuhankinta ei suinkaan ole vain Nr I:n korvaava hankinta. Lisäksi tarvitaan uusia ratoja varten huomattava määrä vaunuja (Jätkä, Sompa, Kruunuvuori) ja mahdollisesti korvaajat myös Variotrameille.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Toki niitä voisi pitää liikenteessä kauemminkin, ja varmaan ne vaunut, jotka nyt peruskorjataan, ovatkin liikenteessä vielä pitkälle 2010-luvulle asti.

Juuri tätä ajattelinkin. Jos miettii Nr I:n toimintavarmuutta ja hyvää kuntoa, ei suinkaan liene ihme, jos niitä pidetään liikenteessä kauemminkin. Ja viimeaikaiset tapahtumat höystettynä päätöksenteon hitaudella ajanevat siihen tilanteeseen, että Nr I:t joudutaan pitämään aika pitkään yli vuoden 2012.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Ihmettelen sitä, miksi julkisuuteen pitää selitellä yhtä sun toista. Miksi ei voi sanoa kuten asia on. Lahdenrannan haastattelussa YLE:ssä hän sanoi yksinkertaisen ja todellisen syyn: korkealattiaisten vaunujen aika on ohi.

Ei Nr1-sarja ole sen huonompi kuin Nr2. Nr2 on vain nuorempi, joten on selvä että haluttaessa siirtyä matalaan lattiaan ensin luovutaan Nr1-vaunuista.

Raidekaluston ylläpidosta on keskusteltu tälläkin foorumilla toisaalla, ja sama pätee raitiovaunuihin. Kun ne eivät enää ole puuta, ne eivät mätäne siten, että korjaaminen on sama asia kuin uuden vaunun tekeminen. Teräs toki ruostuu, mutta raideliikennekalustossa ruostuminen ei ole sama asia kuin autoissa. Esimerkiksi Tallinnassa näkemäni perusteella arvioin, että vaunun korin ruostuminen saavuttaa sietämättömän rajan ehkä 60-80 vuoden aikana, jos ruostumiseen ei elinaikana puututa.

Antero
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Kroatialainen CroTram (sen "muinaisen" AEG-vaunun johdannainen) näyttää aika asialliselta; se on 100% matalalattiainen ja kääntyvillä, oikeilla teleillä. Mikä pakko se on tilata joltain nykyisiltä suurvalmistajilta, jos eivät osaa toteuttaa Helsinkiin sopivaa vaunua.
Linkki

Zagrebissa on muuten jotain tuttuakin; ex-mannheimilainen vaunu 463 eli kotoisin samasta "sisarusparvesta" kuin Helsingissäkin olevat: kuva.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Tässä vielä tietoisku Crotramista. Zagrebissa on jo 53 tällaista ja 70 vaunua on tilattu lisää. Myös muualla ollaan erittäin kiinnostuneita siitä.

Mutta answer.com tietää kuitenkin sanoa seuraavaa:
"Poor Quality
As of February 2007, 53 trams have been delivered. The trams are, due to poor quality, often out of service. ~20 of 53 are out of service every day." :(

Zagrebissa niitä kuitenkin ajelee, kuten näistä kuvista näkee. Ja pistetäänpä vielä video kaupanpäälle.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Crotram ZET 2200 /NT 2200 / TMK-2200

Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Tyylikkään näköinen vaunu ainakin ja valmiiksi 1000 mm raideleveydelle.
Enpä tunne nykyratikoiden sielunelämää. Mutta tässä tyypissä mainitaan olevan peräti 43 tietokonetta! Todellista "hajautettua tietojenkäsittelyäkö"?
KONČAR – ELECTRIC VEHICLES
Crotram - Wikipedia
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Crotram on kuin onkin yksi niistä vaihtoehdoista, joita HKL:ssä vakavasti pohditaan. Vaununleveys on eri nettilähteiden mukaan 232 tai 235 cm, eli juuri sopiva meille. Mutta ihan sellaisenaan vaunu ei tänne sopisi. Pituutta on liikaa, ja minimikaarresäde on hiukan liian suuri. Ja jotkut tekniset hienoudet ovat sellaisia, etteivät ne välttämättä 35 pakkasasteessa enää toimi.

vristo, mistä löysit sen tiedon, että vaunun telit ovat kääntyviä? En ole itse löytänyt, mutta se olisi aika oleellinen asia kiskojen kulumisen kannalta.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

vristo, mistä löysit sen tiedon, että vaunun telit ovat kääntyviä? En ole itse löytänyt, mutta se olisi aika oleellinen asia kiskojen kulumisen kannalta.
En löytänyt minäkään. Katselin kuvia eri lähteistä eikä missään niistä näyttänyt siltä, että teli kääntyy. Lisäksi liukuovi avautuu telin eteen. Ulkokaarteissa tämä varmaan haittaisi oven avautumista jos teli on kääntyvä.
Wikipediassa kerrotaan, että vaunu perustuu Adtranzin GT6M/GT6N-vaunuun.
ADtranz low floor tram - Wikipedia.
Kääntyvät telit eivät ole mahdollisia. Olisiko jopa samat ongelmat kuin täällä käyneellä AEG-vaunulla?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

vristo, mistä löysit sen tiedon, että vaunun telit ovat kääntyviä? En ole itse löytänyt, mutta se olisi aika oleellinen asia kiskojen kulumisen kannalta.

Tietoa löytyy tältä sivulta, jolla kerrotaan Kurzgelenwageneista ja niiden seuraajista. Sivua lukeville heti kärkeen tärkeä huomio: uusi Combino Supra / Combino Plus on tällainen vaunu, mutta alkuperäiset Combinot eivät ole.

Kyseessä on siis Tallinnastakin tuttu vaunurakenne, jossa telit asetetaan nivelöidyn vaunujen osien keskelle. Telit ovat kuitenkin aidosti kääntyviä toisin kuin vaikkapa Variotramissa, jossa telien kääntymistä on raskaasti rajoitettu. Jotta vaunu ei käänny miten sattuu, telien välillä käytettiin korkeissa vaunuissa aputankoja, jotka kohdistivat nivelen telien väliselle suoralle linjalle. Matalissa vaunuissa sama on korvattu erilaisilla iskunvaimentimilla. Crotramin tapauksessa niveliä voi olla kaksi koska iskunvaimentimien sijaan nivelten kulmaa säädellään tietokoneella.

Kurzgelenkwagenin tarkoitus on rajoittaa vaunun pyyhkäisyä kaarteissa. Saksalaisilla stanrdimitoilla kolmiosaisesta vaunuista tulee silloin noin 29 metriä pitkä kuten meillä käynyt AEG oli. Crotramin kaksi niveltä sallivat suuremman telien välin samalla pyyhkäisyllä, joten pituus on 32 metriä. En osaa sanoa voisiko Crotramia lyhentää sellaisella tavalla, joka tuottaisi halutun pituuden (noin 27 metriä) ja vastaavasti meille sopivat kaarresäteet. Hankaluuksia tulee AEG-vaunun tapaan ovien sijoittelusta.

Kurzgelenkwagenin nivel on myös pystysuunnassa jäykkä, mistä seurasi kiinnostavia ilmiöitä AEG:n kanssa tiukoissa pystykaarteissa. Kolmiosaisessa vaunussa viimeinen osa yksinkertaisesti tuetaan kahden etummaisen osan perään eli kolmas nivel kääntyy miten tahtoo. Neliosaisessa vaunussa taas yhdistetään kaksi kaksiosaista vaunua hyvin joustavalla kaksoisnivellyksellä, joka voi kääntyä myös sivusuunnassa. Crotramin jokainen telien väli voi periaatteessa joustaa varsin vapaasti sivusuunnassa ja tietokoneet hoitavat pyyhkäisyn hallinnan. Pystysuuntaisesta joustavuudesta en osaa sanoa. Jossainhan sitä on tietysti oltava.

Lukekaa sivulta lisää :)
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Tietoa löytyy tältä sivulta, jolla kerrotaan Kurzgelenwageneista ja niiden seuraajista. Sivua lukeville heti kärkeen tärkeä huomio: uusi Combino Supra / Combino Plus on tällainen vaunu, mutta alkuperäiset Combinot eivät ole.

Kyseessä on siis Tallinnastakin tuttu vaunurakenne, jossa telit asetetaan nivelöidyn vaunujen osien keskelle. Telit ovat kuitenkin aidosti kääntyviä toisin kuin vaikkapa Variotramissa, jossa telien kääntymistä on raskaasti rajoitettu...
Harmi, että netistäkin löytyvä tieto on vähän ristiriitaista.

Crotram eroaa kuitenkin ratkaisevasti sekä Tatran KT4D-vaunuista, AEG:n meilläkin koeajossa olleesta mallista että Budapestin Combino Plussasta. Näissä kaikissa on kahden koriosan välillä vain yksi nivel (paitsi Combino Plussan 2- ja 4-välit, joissa on 2 niveltä). Crotramin väliosa muodostaa kahden telillä varustetun koriosan väliin kaksi niveltä. Periaatteessa samalla tavalla kuin kahden 2-akselisen vaunun välinen kytkin.

Tämä tarkoittaa sitä, että Crotramissa voisi olla täysin jäykät telit kuten 2-akselisissa. Käytännössä lienee kuitenkin niin, että välipalan ja telillisen vaununosan välillä ei voi olla yhtä suutra kulmaa kuin voi olla 2-akselisessa vaunussa ja sen kytkintangossa. Tämä lienee johtanut siihen, että korin ja välipalan välistä taittumista ohjaillaan tietokoneella ja hydrauliikalla. Silloin tarvitaan jokin liikevara telin ja korin välille, mutta se ei voi olla kovin suuri. Erityisesti 1000 mm:n vaunuissa keskikäytävän leveys on jo nyt ongelma, ja pienikin telin kiertymävara kaventaa käytävää paljon.

Henkilökohtaisesti olen sillä kannalla, että vaunun mekaniikan pitäisi toimia hyvin ilman tietokonepohjaista säätämistä. KT4D-vaunuissa telien ja korin asento määräytyvät mekaanisesti ja rakenne on osoittanut toimivuutensa ja luotettavuutensa jo vuosikymmenet. 2-akselisetkin vaunut toimivat, joskaan eivät kovin vakaasti, ja niiden kulkuominaisuuksien ongelmat ratkaisitiin telivaunuilla. Mutta kääntyvä teli ei ole mahdollinen täysin matalalattiaisessa vaunussa.

Ainoa toimiva täysmatala vaunu on toistaiseksi Eurotram. Se on ollut kallis vaunu, koska siinä on pituuteen nähden enemmän telejä kuin näissä 2-akselisiin vaunuihin perustuvissa viritelmissä. Mutta samalla akselipaino on alhainen, mikä edelleen säästää rataa tai sallii vaikean ratageometrian - kuten Helsingissä. Vienissä ovat toimineet myös ULFit hyvin, mutta kun niissä on nivelissä telin sijasta vain yksi akseli, nousee akselipaino suureksi, ja raiteesta aiheutuvat voimat välittyvät vaunuun 2-kertaisina teliin nähden.

Antero
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Crotram eroaa kuitenkin ratkaisevasti sekä Tatran KT4D-vaunuista, AEG:n meilläkin koeajossa olleesta mallista että Budapestin Combino Plussasta. Näissä kaikissa on kahden koriosan välillä vain yksi nivel (paitsi Combino Plussan 2- ja 4-välit, joissa on 2 niveltä).

Crotram onkin enemmän jatkokehitelmä samasta aiheesta kuin sama vaunu. Lähtökohtaisesti Crotramin kahden nivelen väli vastaa Combino plussan joustavampia niveliä tai kaksiakselisten vaunujen välisiä kytkimiä kuten totesit.

Tämä lienee johtanut siihen, että korin ja välipalan välistä taittumista ohjaillaan tietokoneella ja hydrauliikalla. Silloin tarvitaan jokin liikevara telin ja korin välille, mutta se ei voi olla kovin suuri. Erityisesti 1000 mm:n vaunuissa keskikäytävän leveys on jo nyt ongelma, ja pienikin telin kiertymävara kaventaa käytävää paljon.

Tietääkseni Crotramin telin kääntymisvaran pitäisi vastata AEG:n vaunua tai olla jopa suurempi. AEG:n vaunukin on tältä osin Kurzgelenkwagenin perillinen eli tavoitteena on pitää vaunun pyyhkäisy mahdollisimman pienenä kaarteissa. Telien kääntyvyys on mitoitettu niin, että minimikaarresäteellä tämä myös onnistuu. Kurzgelenwagenin mekaaniset ohjaustangot on vain korvattu lisäämällä niveleen vastusta. Homma pysyy hallinnassa koska kyseessä on aina kulmien säätämisen kannalta vain kahden vaunuyksikön kokonaisuus.

Crotramin tapauksessa on haluttu luoda symmetrinen kokonaisuus kolmesta vaunuyksiköstä ja lisäksi pidentää akseliväliä (pienentää pyykäisyjä) lisäämällä niveliä. Tästä syystä puhtaasti mekaaninen kulmien säätö on korvattu tietokoneohjatulla nivelkohtaisella säätyvällä vastuksella. Samalla on voitu mahdollista pystysuuntainen jousto, jota AEG-vaunun kahden kiinteämmin kytketyn osan välillä ei voi olla. Kuten linkittämässäni tekstissä todetaan, vastaavaa aktiivista on aiemmin kokeiltu myös Kurzgelenkwageneissa.

Siihen en ota kantaa onko AEG-vaunun telien kääntyvyys jo riittävä vai pitäisikö sitä sallia enemmän. Periaatteessa telien pitäisi voida kääntyä yhtä paljon kuin vastaavassa Kurzgelenkwagenissa. En tiedä onko näin käytännössä, vai onko osa kompensoitu nivelellä. Kuvasta kuitenkin näkee, että Crotramin käytävä on varsin kapea telien kohdalla. Tämä onkin yksi vaunun selkeä heikkous.

Ainoa toimiva täysmatala vaunu on toistaiseksi Eurotram. Se on ollut kallis vaunu, koska siinä on pituuteen nähden enemmän telejä kuin näissä 2-akselisiin vaunuihin perustuvissa viritelmissä. Mutta samalla akselipaino on alhainen, mikä edelleen säästää rataa tai sallii vaikean ratageometrian - kuten Helsingissä.

Ainakin Strasbourgissa silminnäkijähavaintojen mukaan uudet pikkutelein avustetut Citadikset kulkevat kuitenkin vanhoja Eurotrameja tasaisemmin. Ikä voi toki vaikuttaa.

Helsingissä Eurotramin ongelmaksi saattaa koitua kuitenkin tuo ratageometria. Telien väli ei meillä voi olla kovin pitkä, joten vaunun rakennetta voi olla hankalaa mahduttaa rataverkolle. En osaa sanoa voiko telien väli tuolla rakenteella olla perinteiset 6,4 metriä vai enemmänkin Varion reilu seitsemän metriä. Jälkimmäisellä mitalla vaunun pystyisi ehkä juuri ja juuri tekemään.

Vienissä ovat toimineet myös ULFit hyvin, mutta kun niissä on nivelissä telin sijasta vain yksi akseli, nousee akselipaino suureksi, ja raiteesta aiheutuvat voimat välittyvät vaunuun 2-kertaisina teliin nähden.

Vienin ULF vaati myös pitkän testaus- ja sisäänajovaiheen enkä tiedä onko rakenne helposti muutettavissa metrin raideleveydelle. Raideleveyshän vaikuttaa aika olennaisesti ULF:n portaaliripustuksen rakentamistapaan.
 
Takaisin
Ylös