MLNRV3-hankinta

Otso Kivekäs · 15 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

339-DF sanoi:
jos Artic on 8-akselinen ja nelitelinen ja 36 m pitkä

Ettei kukaan lukija vahingossa käsittäisi väärin, niin todettakoon vielä, että Helsinkiin nyt tilatut Articit ovat siis 27,6 metriä pitkiä. Tehtaan väeltä kuulin, että vaunun saa muokattua 6-7 eri pituuteen, joista pisin olisi 45m. Siinä olisi varmasti jo enemmän niveliä ja telejä.

Elmo Allen · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Otso Kivekäs sanoi:
Tehtaan väeltä kuulin, että vaunun saa muokattua 6-7 eri pituuteen, joista pisin olisi 45m. Siinä olisi varmasti jo enemmän niveliä ja telejä.

Mistä tuo maksimipituus tulee? Moottorin tehon tai moottoroitujen akselien riittävyydestä? Oliko Articissa vetäviä akseleita välipalassa vai vain päädyissä? Ja onko moottoroituja välipaloja mahdollista tehdä?

339-DF · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Elmo Allen sanoi:
Mistä tuo maksimipituus tulee? Moottorin tehon tai moottoroitujen akselien riittävyydestä? Oliko Articissa vetäviä akseleita välipalassa vai vain päädyissä? Ja onko moottoroituja välipaloja mahdollista tehdä?

Helsingin Articin kaikki telit ja akselit ovat moottoroituja. Tietysti sellaisenkin version voi tehdä, jossa moottoreita on vähemmän. Ehkä vähämäkinen ja keliolosuhteiltaan leuto kaupunki säästäisi juuri moottoreista.

Tamperetta varten Transtech on luonnostellut tuollaisen yli 40-metrisen vaunun, jossa on viisi teliä ja kymmenen akselia. Luonnoskuva siitä oli esillä Tampereella huhtikuussa pidetyssä ratikka-asukastapahtumassa. Sen pituus on n. 41 metriä. Uusi vaununpala on päätyvaunun kaltainen ilman peräpään ohjaamoa. Kyllä minun käsittääkseni tällaisia lisäpaloja voi periaatteessa lisätä vaunuun äärettömän määrän. Epäilenkin, että tehtaan edustaja on tarkoittanut tuolla 45 metrillä sellaista järkevää maksimipituutta, jolla olisi markkinoita. Erikoistapauksiahan maailmalta kyllä löytyy, mutta varsinaista kysyntää megapitkälle vaunulle tuskin on.

Sen sijaan 45 yhdistyy näppärästi 30-metrisen kanssa yhdeksi maksimipituiseksi vaunuksi. Tuo Tampere-luonnos on puolestaan suunniteltu siten, että kolmiosainen vaunu on noin 33 metriä pitkä ja neliosainen 41 metriä. Nämä yhdistämällä saadaan lähes tuo 75 m. Anteron laskukaavaa lainaten Tampere-luonnos menisi läpi 18,3 m kaarresäteestä.

Elmo Allen · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

339-DF sanoi:
Uusi vaununpala on päätyvaunun kaltainen ilman peräpään ohjaamoa.

Hassua. Luulisi että nimenomaan niitä välipaloja voisi laittaa lisää x kappaletta. Tai sitten ehkä päätypala ja välipala vuorotellen.

Otso Kivekäs · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Elmo Allen sanoi:
Mistä tuo maksimipituus tulee?

En tiedä. Saattaa aivan hyvin olla vaan se pisin versio jonka ovat luonnostelleet, kun tosiaan tuota pidemmille ei ole kauhean suurta kysyntää.

Kirjoitin Otanmäen reissusta blogiinkin

339-DF · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Elmo Allen sanoi:
Hassua. Luulisi että nimenomaan niitä välipaloja voisi laittaa lisää x kappaletta. Tai sitten ehkä päätypala ja välipala vuorotellen.

Vähän sellaista olen kuullut, että vaunuun saisi lisää pituutta myös aivan uudenlaisella ratkaisulla, jossa ei tarvittaisi tällaista "päätypala/välipala"-arpomista. On kuitenkin patenttihakemus vasta käsittelyssä, joten tarkempaa tietoa joutuu odottamaan vielä.

Otso Kivekäs · 16 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Elmo Allen sanoi:
Hassua. Luulisi että nimenomaan niitä välipaloja voisi laittaa lisää x kappaletta. Tai sitten ehkä päätypala ja välipala vuorotellen.

Siinä välipalassa on kaksi teliä, mikä sitoo sen täsmälleen tiettyyn asentoon suhteessa kääntyviin kiskoihin, vastaavasti kuin Varion kiinteätelisen osan. Jos niitä olisi kaksi peräkkäin, sopivassa kaarteessa niiden päädyt eivät vaan kohtaisi, mikä repisi vaunun hajalle (koska nivelissä ei ole sivuttaisjoustoa vaan ainoastaan kääntyminen.

Itse asiassa nyt kun aloin asiaa ajatella, tuollaisia kaksitelisiä osia ei ylipäänsä voi laittaa vaunuun kahta, ellei välissä ole täysin telitöntä, ilmassa roikkuvaa osaa Varion tapaan. Toisaalta yksitelisiä jos laittaa kovin monta peräkkäin, niin kaksitelisen osan käännöksen niihin aiheuttama aaltoilu käynee jossain vaiheessa jo raskaaksi rakenteille. Sikäli 4 osaa ja 5 teliä voi olla tuolla konstruktiolla järkevän pituuden yläraja. Ihan näin spekuloituna, ja ilman minkäänlaisia lujuusopin tai muunkaan fyysisen insinörttäilyn opintoja.

Antero Alku · 17 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Otso Kivekäs sanoi:
Itse asiassa nyt kun aloin asiaa ajatella, tuollaisia kaksitelisiä osia ei ylipäänsä voi laittaa vaunuun kahta, ellei välissä ole täysin telitöntä, ilmassa roikkuvaa osaa Varion tapaan. Toisaalta yksitelisiä jos laittaa kovin monta peräkkäin, niin kaksitelisen osan käännöksen niihin aiheuttama aaltoilu käynee jossain vaiheessa jo raskaaksi rakenteille. Sikäli 4 osaa ja 5 teliä voi olla tuolla konstruktiolla järkevän pituuden yläraja. Ihan näin spekuloituna, ja ilman minkäänlaisia lujuusopin tai muunkaan fyysisen insinörttäilyn opintoja.

Otso on oikeassa siinä, mitä tapahtuu 1-telisten väliosien kanssa. Ne aiheuttavat aaltoliikkeen, eli väliosa kääntää seuraavaa vastakkaiseen suuntaan. Sivuttainen aaltoilu kuitenkin pienenee samassa suhteessa kuin on pitkän ja lyhyen teli-niveltappi-etäisyyden suhde.

Käytännössä on tehty 4-osaisia vaunuja, joissa siis on 2-telisen keskivaunun ja toisen päätyvaunun välissä 1-telinen väliosa. Tällainen oli esim. Alstomilla esillä viime syksyn Innotransissa. Väliosan voi tietenkin laittaa toisellekin puolelle keskivaunua, sillä keskivaunun molemmin puolin olevat vaunuosat eivät vaikuta toisiinsa. 27-metrinen Artic pitenee sillä tavoin 2 x 7,15 metriä, eli vaunusta tulee 42 m pitkä 12-akselinen vaunu.

Articia voi pidentää toisella keskivaunullakin, mutta kuten Otso kirjoitti, keskivaunujen välinen nivellys on haastava. Periaatteessa se on sama asia kuin 200-sarjan metrovaunujen kytkentä. Mutta raitioverkon jyrkät kaarteet aiheuttavat vaunujen päiden välille suuremman sivuttaisen poikkeaman kuin mikä metrojuniin tulee. Käytännössä nämä tapaukset on raitiovaunuissa usein ratkaistu kahdella nivelellä ja niiden välisellä lyhyellä telittömällä vaunuosalla. Periaatteessa siis siten kuin Variotramin väliosa. Mutta kyllä yhtenäisiä pitkiä palkeitakin on käytetty. Kuten Combino Plus Budapestissä, jossa on kaksi pitkää paljetta tästä samasta syystä.

Antero

Otso Kivekäs · 17 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Kasasin tällaisen vertailukuvan.

Saa kommentoida. Erityisesti nuo kokonaismatkustajamäärät ovat vähän epäilyttäviä; en ole aivan varma niiden vertailukelpoisuudesta. HSL joka tapauksessa käyttää aivan eri lukuja

Ja jos jollain olisi vastaava kuva heittää vaikka Helbin telibussista (tai kaksiakselisestakin), niin voisi laittaa bussin tuonne myös vertailukohdaksi.

339-DF · 17 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Otso Kivekäs sanoi:
Erityisesti nuo kokonaismatkustajamäärät ovat vähän epäilyttäviä; en ole aivan varma niiden vertailukelpoisuudesta.

En kantaisi seisomapaikkojen määrästä huolta.

HSL laskee periaatteella, ettei vaunu tule aivan 100 % täyteen. Tuo perustuu muistaakseni sellaiseen ajatukseen, että jos linjalla X matkustaa tunnin aikana suuntaansa 1000 matkustajaa, niin sinne voi asettaa 10 kpl 100 hengen kulkupelejä ja kaikki on hyvin. Oikeastihan kuormitus ei mene noin tasaisesti, vaan matkustajia pyrkii kyytiin vaikkapa 120, 90, 70, 130 jne. Vetämällä mutkat suoriksi eli alentamalla tuota laskennallista kapasiteettia saadaan tilanne, jossa se 100 hengen kulkupeli pystyy oikeasti vetämään sisäänsä myös nuo piikkivuorot.

HKL luonnollisesti laskee sillä periaattella, minkä verran vaunuun oikeasti mahtuu väkeä. Tosin sekin on tulkinnanvarainen juttu. Parit lastenvaunut vievät hyvinkin 10 seisomapaikkaa ainakin kun ne asetellaan huolimattomasti ja sitten taas toisaalta, oli tuo seisomapaikkamäärä per neliömetri mitä hyvänsä, niin vikaan yöratikkaan kyllä tungetaan väkeä vaikka millä mitalla, kun taas vaativa päiväajan matkustaja jättäytyy suosiolla seuraavaan vuoroon, vaikkei mitoituskuorma edes täyttyisi.

Oleellista tuossa vertailussa on se, että Artic tarjoaa huikean lisäyksen istumapaikkojen määrään ja silti seisomapaikkojakin on aika lailla entiseen malliin. Miten ihmeessä tuonmittaiseen vaunuun on pystytty mahduttamaan noin paljon istumapaikkoja? Taitavaa työtä. Eivätkä ne paikat ole edes ahtaita, vrt. Variotram.

iiko · 18 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

339-DF sanoi:
Oleellista tuossa vertailussa on se, että Artic tarjoaa huikean lisäyksen istumapaikkojen määrään ja silti seisomapaikkojakin on aika lailla entiseen malliin. Miten ihmeessä tuonmittaiseen vaunuun on pystytty mahduttamaan noin paljon istumapaikkoja? Taitavaa työtä. Eivätkä ne paikat ole edes ahtaita, vrt. Variotram.

Toisessa ketjussa on puhuttu ratikkaliikenteen kehittämisestä ja minusta yksi asia olisi tämän Articin kanssa myöskin tärkeää huomioida: Helsingissä on paljon pysäkkejä, joille ei Articin myötä mahdu kuin yksi vaunu. Yksi tällainen paikka on Kurvi: siihen mahtuu juuri ja juuri kaksi Variota peräkkäin. Ei ainakaan nopeuta liikennettä, jos pitää venailla pysäkille mahtumista useammin.

Otso Kivekäs · 18 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

iiko sanoi:
Helsingissä on paljon pysäkkejä, joille ei Articin myötä mahdu kuin yksi vaunu. Yksi tällainen paikka on Kurvi: siihen mahtuu juuri ja juuri kaksi Variota peräkkäin. Ei ainakaan nopeuta liikennettä, jos pitää venailla pysäkille mahtumista useammin.

Totta. Sama ongelmahan tulee itse asiassa jo kahden Välipalan kanssa: jos niitä osuu Kurviin kaksi peräkkäin, jälkimmäisen perä jää suojatien päälle.

Kurvin pysäkki on ilmeisesti 54m pitkä palvelualueeltaan, eli sitä pitäisi pidentää parilla metrillä, mikä kyllä on pohjoispäässä mahdollista. Pohjoispään liikennevalojen muuttaminen varovaksi auttaisi myös vähän asiaa, kun täyteen kuormatun vaunun ei tarvitsisi odotella pysäkin tukkeena vielä valojakin...

Antero Alku · 18 Kesäkuu 2013

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

iiko sanoi:
Toisessa ketjussa on puhuttu ratikkaliikenteen kehittämisestä ja minusta yksi asia olisi tämän Articin kanssa myöskin tärkeää huomioida: Helsingissä on paljon pysäkkejä, joille ei Articin myötä mahdu kuin yksi vaunu.

Olen tänään matkustanut pariin kertaan ratikalla, ja ongelmana on ollut, ettei pysäkille mahdu kerralla kolmea vaunua. Mutta tämän asian ratkaisu on tietenkin raitioliikenteen kehittämisessä siten, etteivät vaunut aja peräkkäin ja pyri samaan aikaan pysäkille. Esim. Oopperan pysäkillä olen usein seurannut tuloaikanäyttöä, ja onhan se typerää, että monta linjaa tulee samalla minuutilla ja sitten on liki 10 minuuttia ettei kulje mikään.

Antero

Skurubisin · 24 Kesäkuu 2013

Helsingin Transtech Artic raitiovaunu

Nyt on päästy niin pitkälle projektissa eteenpäin tilauksesta, että lehden mukaan uusi Artic raitiovaunu olisi saapumassa Helsinkiin tänään 24.6.2013. Vaunulla tehdään tulevina öinä testiajoja ympäri Helsingin rataverkkoa.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/uuden_sporan_voi_bongata_helsingin_yossa/

Onko kukaan nähnyt vaunua jo pääkaupungissamme?

/Skurubisin

Antero Alku · 24 Kesäkuu 2013

Vs: Helsingin Transtech Artic raitiovaunu

Skurubisin sanoi:
Nyt on päästy niin pitkälle projektissa eteenpäin tilauksesta, että lehden mukaan uusi Artic raitiovaunu olisi saapumassa Helsinkiin tänään 24.6.2013.

Ei tänään vaan huomenna tiistaina 25.6.2013. Vaunu tuodaan Koskelaan ja hinataan Vallilaan, kuten HS tänään on kertonut. Vaunu on ajokuntoinen, onhan sillä ajettu jo Otanmäessä, mutta omin voimin katuverkolle lähdetään vasta muutamien tarkistusten jälkeen. Lisäksi arvaan, että ensin ajetaan yöllä jo pelkästään siksi, että tarkistetaan rataverkon ulottumat. Päiväsaikaan vuorovaunujen seassa ei oikein onnistu tilanne, jossa vastaan tulee este ja on lähdettävä peruuttamaan edelliselle haarautumisvaihteelle.

Antero