MLNRV3-hankinta

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Mitä sanovat asiantuntijat tästä? Sopisiko Helsingin radoille?
No niin, otan siis asiantuntijan roolin. :)

Olen ehdottomasti sillä kannalla, että Vriston linkkaamat Alstomin vaunut ovat rakenteeltaan parempia kuin Varion tapaiset vaunut niin meille kuin muuallekin. Koska niissä on oikeat telit, jotka kääntyvät "vapaasti" suhteessa vaunun koriin.

Vienin ULF on minulle tuttu vaunu, jota on tullut kokeilluksikin monet matkat. Minusta ULF on hieno idea, mutta en lämpene se yksiakseliselle ratkaisulle. ULFin akselipaino kasvaa korkeaksi, ja yksittäinen akseli ei käyttäydy kovin mukavasti mutkissa. Teli on parempi, myös nivelessä.

Telillä on kaksi keskeistä etua kiinteisiin akseleihin tai ULFin yksittäisakseliin nähden:

Ensinnä teli puolittaa kaikki raiteesta vaunuun aiheutuvat vaikutukset. Sekä liikkeen että voimat. Toiseksi teli ohjaa itse itsensä raiteen suuntaiseksi. Akselit poikkeavat kaarteen säteen suunnasta vain hyvin vähän, koska telin akseliväli on hyvin lyhyt, eikä ole mitään syytä miksi siitä pitäisi tehdäkään kovin pitkä.

Teli on lyönyt itsensä läpi kaikkialla maailmassa raideliikennekalustossa. Niin vaunuissa kuin vetureissakin. Se ei ole mikään sattuma tai markkinaoikku, vaan perustuu siihen, että nuo mainitut telin ominaisuudet ovat niin ylivoimaiset kaluston toiminnan ja kulkuomisaisuuksien kannalta.

Antero
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Vertailu vuoksi pistän tähän kaaviokuvat Essenin, Kasselin ja Krakovan Bombardier Flexity Classic-tyypeistä.

Essen
Krakow
Kassel
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Teli on lyönyt itsensä läpi kaikkialla maailmassa raideliikennekalustossa. Niin vaunuissa kuin vetureissakin. Se ei ole mikään sattuma tai markkinaoikku, vaan perustuu siihen, että nuo mainitut telin ominaisuudet ovat niin ylivoimaiset kaluston toiminnan ja kulkuomisaisuuksien kannalta.
Minäkin vakuutuin telikaluston kulun tasaisuudesta kaksiakseliseen kalustoon verrattuna viimeistään sen jälkeen, kun matkustin kaksiakselisella Deutsche Bahnin BR772 -kiskobussilla ("Possujunalla", ex. Deutsche Reichsbahn sarja 172). Harvassa ovat ne teleillä varustetut raideliikennekulkuneuvot, joissa radan epätasaisuudet tuntuvat yhtä herkästi kuin kiinteäakselisissa kulkuneuvoissa. No, ehkä VR:n Sm1 -sarja on poikkeus ja vahvistaa säännön...:D

Kumipyöräisissä kulkuneuvoissa telillä tuntuu olevan taas päinvastainen vaikutus, telibussien kulku ei ole aina tasaisinta mahdollista. Tosin Jokeri -linjan Volvo 8700LE:t tarjoavat kyllä huomattavan tasokasta (ja tasaista) kyytiä.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Kumipyöräisissä kulkuneuvoissa telillä tuntuu olevan taas päinvastainen vaikutus, telibussien kulku ei ole aina tasaisinta mahdollista.

Oletko kokeillut ihan oikeilla telibusseilla etkä vain virheellisesti telibusseiksi nimitettävillä busseilla, missä onkin oikeasti takana vain erillinen tukiakseli?
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Oletko kokeillut ihan oikeilla telibusseilla etkä vain virheellisesti telibusseiksi nimitettävillä busseilla, missä onkin oikeasti takana vain erillinen tukiakseli?
Onko tällaisia ihan oikeasti tehty? Eli 3-akselisen bussin taka-akseleiden välillä on kuorman tasausmekanismi.

Antero
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Oletko kokeillut ihan oikeilla telibusseilla etkä vain virheellisesti telibusseiksi nimitettävillä busseilla, missä onkin oikeasti takana vain erillinen tukiakseli?
Jousituksen kehnoudesta/olemattomuudesta päätellen ainakin Scania L94 -telibusseissa on todellakin kiinteä taaimmainen akseli...:)

Vakavasti puhuen: Eikös kaikkia kolmiakselisia (siis nivelettömiä ja kahdella taka-akselilla varustettuja) busseja kutsuta telibusseiksi? Olkoon se sitten kuinka virheellinen nimitys tahansa. Jos taaimmaiset kaksi akselia ovat kiinteitä, niin silloin kaiketi puhuttaisiin "tandemista" - näin on ainakin kuorma-autojen kohdalla.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Tosin Jokeri -linjan Volvo 8700LE:t tarjoavat kyllä huomattavan tasokasta (ja tasaista) kyytiä.

Ehkä vieläkin mukavempia ovat linjan 519 bussit Blue1-teippauksilla, mitä lie sitten ovatkaan. Hiljaisia ja tasaisia kulkijoita pehmeillä penkeillä.
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Olisikohan tällaisista raitiovaunuista mihinkään Helsingin kaduilla? Noita on viimeaikoina tilattu Euroopan lisäksi myos Yhdysvaltoihin.

INEKON GROUP
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Muunmuassa 16. 5. pöydälle pantu hankesuunnitelma uusien raitiovaunujen hankkimisesta on jälleen asialistalla joukkoliikennelautakunnan kokouksessa 31.5. Esityslista siihen.
 
Mistä uusia raitiovaunuja Helsingin seudulle

Pistänpä tästä uuden ketjun, kun kerran HKL ja Bombardier päätyivät pitämään Variot täällä, eikä siten ole aiheellista pohtia vaunuja niiden tilalle (toim. huom./kuukanko: ja siirränpä viestin jo olemassaolevaan ketjuun, johon se sopii). Raitioliikenteen laajentuessa sen sijaan tarvitaan uusia vaunuja lisäämään vaunukantaa.

Kun katsellaan tehtaiden vaunutarjontaa, voisi sanoa, että ehkei ole kovin paljon valinnan varaa. Eniten on tarjolla näitä Varion tapaisia 2-akselisista vaunuista koostuvia yhdistelmiä. Ne toimivat kohtuullisesti kun rata on suunnilleen suora - mitä vähän jotkut luikertelevat - mutta mutkaisella radalla ajoa varten niihin on tehty avustavia juoksutelejä kuten Düsseldorfissa ja Strasbourgissa. Sitten on tietenkin osamatalat 3-teliset vaunut, mutta niiden jälkeen oikeastaan on joukko erilaisia yrityksiä välttää tunnettuja ongelmia ja tuoda tilalle uusia ongelmia.

Vaan entäpä jos HKL palaisi tavallaan yhteen jo menneeseen välivaiheeseen ja suunnittelisikin vaunun itse itselleen? Leipzig teki jo niin Leolinerinsa kanssa. Viime Strassenbahn Magazinessa kerrottiin Dresdenin uusimmasta vaunusta. Se on tilattu Bombardierilta ja tyyppinimi on Flexity Classic. Mutta tosiasiassa 3-osainen kahden nivelen vaunu on suunniteltu Dresdenin toiveiden mukaan.

Dresdenin vaunussa on 4 teliä, kummassakin päätyosassa 2 ja nivelten välissä roikkuvassa väliosassa ei ole telejä lainkaan. Dresden halusi tällaisen vaunun siksi, että vanhat 4-akseliset Tatrat kulkevat edelleen paremmin kuin Dresdenin uudet Vario-tyyppiset vaunut. Tatroja ajettiin 2-vaunuisina junina, mutta uudessa vaunussa on välissä matkustamo-osa tuomassa lisää kapasiteettia. Vaunu on lähes kauttaaltaan matala.

HKL on nyt opetellut omaa tuotantoa välipalan kanssa. Oman vaunun suunnittelu on tavallaan tälle jatkoa. Toki se on vaativampi homma kuin välipala. Mutta jospa itse onnistuisi suunnittelu paremmin kuin isoilla valmistajilla, joilla suunnittelu ei näytä onnistuvan. Tai kun ne eivät ehkä halua suunnitella kuin jotain sellaista, mikä sopisi ja menisi kohtuullisesti kaupaksi kaikkialle. Siis olisi kompromissi.

Tällaista suunnittelutyötä siksi toiseksi joutuu joltain osin tekemään joka tapauksessa, koska vaunun ostajan pitää itse päättää, minkälaista perusrakennetta haluaa ostaa. HKL:llä ei ole "koneteknistä toimistoa" kuten Valtionrautateillä aikanaan oli, kun se suunnitteli kaluston itse ja teetti sitten koti- ja ulkomaisilla konepajoilla. Mutta nykyään suunnittelua voi ostaa insinööritoimistoilta.

Välipalaprojektin ja muiden kokemuksen perusteella voi myös arvioida, että tällainen hankintatapa voisi olla myös taloudellisesti järkevä. Sillä silloin ei makseta myyntikatteita kokonaisuudesta, vain alihankinnasta. Mahdollisesti suunnittelukulut olisi maksettu parin vaunun hinnassa. Ja uusia vaunuja tarvitaan joka tapauksessa kymmeniä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Mistä uusia raitiovaunuja Helsingin seudulle

HKL:llä ei ole "koneteknistä toimistoa" kuten Valtionrautateillä aikanaan oli, kun se suunnitteli kaluston itse ja teetti sitten koti- ja ulkomaisilla konepajoilla. Mutta nykyään suunnittelua voi ostaa insinööritoimistoilta.
Ihan toisella alalle kerätyn kokemuksen perusteella, se onko jonkin integrointi toiseen teknisesti mahdotonta vai toivottavaa riippuu etupäässä siitä onko se toinen härveli meidän vai muiden. Eli voisi olla hyvä että yksi byroo suunnittelisi tai määrittelisi sekä metrot, ratikat, sekä lähiliikennejunat. YTV.n Raidetekniikkatoimisto?
 
Vs: Mistä uusia raitiovaunuja Helsingin seudulle

Eli voisi olla hyvä että yksi byroo suunnittelisi tai määrittelisi sekä metrot, ratikat, sekä lähiliikennejunat. YTV.n Raidetekniikkatoimisto?
Minusta tässä syntyy diktatuurin ja valistuneen diktatuurin välinen ongelma. Jos voitaisiin olla varmat siitä, että YTV:n koneteknillinen toimisto osaisi varmasti ja aina tehdä parhaita mahdollisia suunnitelmia, kaikki olisi hyvin. En kuitenkaan usko tämän olevan mahdollista. Siksi on hyvä, että suunnitelmia tehdään ja toteutetaan useammassa kuin yhdessä paikassa. Joukkoliikenteen kohdalla vaan homma on käytännössä aika raskasta sikäli, että niitä paikkoja ovat kaupungit. Yhdessä kaupungissa voidaan kokeilla yhdenlaisia, toisessa toisia ratkaisuja.

Antero
 
Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Helsinki ostaa 40 uutta raitiovaunua
Hesarissa uutisoidaan, että ne tulevat NrI-sarjan tilalle. Niistä monet yksilöt ovatkin (omien havaintojeni mukaan) ulkoisesti melkoisen rähjäisessä kunnossa.
 
Takaisin
Ylös