MLNRV3-hankinta

kuukanko · 21 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Otso Kivekäs sanoi:
Eikä siitä saa ainakaan helposti hyvää dataakaan, kun kaikkia vaunutyyppejä ajetaan kaikilla linjoilla, jolloin aikataulut on joka tapauksessa pakko tehdä hitaimman mukaan, ja varioiden & välipala-NR:ienkin kannattaa siis seistä pysäkillä sama aika kuin vanhojen NR:ien.

Vanhoissa korkeissa vaunuissa on nopeammat ovet, joten ne kompensoivat matkustajien hitaamman kulun. Jos uudet vaunut olisivat korkeita, niin sitten pysäkkiajat pitenesivät, koska nykyisillä turvallisuusvaatimuksilla ovista ei saa yhtä nopeita kuin ennen vanhaan.

petteri · 21 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

kuukanko sanoi:
Jos uudet vaunut olisivat korkeita, niin sitten pysäkkiajat pitenesivät, koska nykyisillä turvallisuusvaatimuksilla ovista ei saa yhtä nopeita kuin ennen vanhaan.

Millaisia määräyksiä ovien turvallisuudesta on? Nykyisin kyllä SM4:ssa ja Variossa on hitaat ovet, mutta onko tuo seurausta turvallisuusmääräyksistä vai vaan ovien sulkeutumisen määrittelystä hyvin hitaaksi?

Pitääkö ihan oikeasti odottaa monta sekuntia, että ovat sulkeutuvat, kun ketään ei ole oven edessä? Aikaisemminhan ei ole ollut mahdollista seurata ihmisten liikettä kuin valokennoilla, mutta nyt tilanne on kohta puolin muuttumassa. Kun ihmisiä ja liikettä pystytään jo pelimaailmassa tunnistamaan reaaliajassa videokuvasta, oviakin voidaan nopeutettua turvallisuuden kärsimättä.

http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2010/01/08/xbox_360_havaitsee_liikkeet_ennen_joulua tälläiselle tekniikalle on joukkoliikenteessäkin käyttöä, vaikka muutamia vuosia varmaan menee ennenkuin tekniikka yleistyy.

Lauri Räty · 21 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Mataluuden ja ovien nopeuden vaikutus pysäkkiaikaan selviäisi kenttäkokein, mutta pikainen tarkastelu Helmi-laitteen tallentamista tiedoista osoitti, että Variotramin ja Nr:n välillä ei ole juuri eroa keskimääräisessä pysäkkiajassa (otos linjan 4 vuoroilta 11.-15.1.2010).

Koodi:

                            Variotram  Nr
Lasipalatsi 1-suunta        0:00:44    0:00:39
Lasipalatsi 2-suunta        0:00:41    0:00:41
Ylioppilastalo 1-suunta     0:00:24    0:00:24
Ylioppilastalo 2-suunta     0:00:23    0:00:23
Ooppera 1-suunta            0:00:25    0:00:23
Laajalahdenaukio 2-suunta   0:00:22    0:00:23

Lasipalatsin pysäkillä 1-suunnassa on pieni ero nivelvaunujen eduksi, mutta syitä ei tällä tarkastelutasolla kykene arvioimaan.

risukasa · 21 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Lauri Räty sanoi:
Mataluuden ja ovien nopeuden vaikutus pysäkkiaikaan selviäisi kenttäkokein, mutta pikainen tarkastelu Helmi-laitteen tallentamista tiedoista osoitti, että Variotramin ja Nr:n välillä ei ole juuri eroa keskimääräisessä pysäkkiajassa (otos linjan 4 vuoroilta 11.-15.1.2010).

Ongelman syntymekanismihan on, että yhden sekunnin ero riittää siihen että myöhästytään valoista. Siksi pitäisi tilastossa keskittyä siihen, millä prosentilla ehditään pysäkiltä pois ensimmäisellä mahdollisella valolla. Tosin ongelma on sitäkin monimutkaisempi, koska kun yhteen valoon ehtii, saattaa aueta tilaisuus päästä aaltoon joka säästää koko linjasivun aikana monta minuuttia aikaa.

Suuret matkustajamäärät tasoittavat peliä matalavaunun hyväksi. Eli tärkeällä pysäkillä vilkkaaseen aikaan matalavaunu on vahvin, pienellä pysäkillä hiljaiseen aikaan nivel on vahva.

Omasta mielestäni tosin aikataulujen ei pitäisi perustua ovien käyttämiseen käsin ja pysäkkiaikojen kiristämiseen. Ovien pitäisi saada toimia automaattisesti eivätkä Variotramin ovet varmasti ole eurooppalaisella tasolla mitenkään erityisen hitaat.

late- · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

risukasa sanoi:
Omasta mielestäni tosin aikataulujen ei pitäisi perustua ovien käyttämiseen käsin ja pysäkkiaikojen kiristämiseen. Ovien pitäisi saada toimia automaattisesti eivätkä Variotramin ovet varmasti ole eurooppalaisella tasolla mitenkään erityisen hitaat.

Minusta ovet saisi kuitenkin vilkkailla pysäkeillä avata käsin muuten kuin kovilla pakkasilla. Turhaan Lasipalatsilla ruuhka-aikaan kulutetaan aikaa napeista avaamiseen, kun jokaisesta ovesta varmasti on kulkijoita. Sulkemispuoli voi olla enemmän automatiikan varassa.

Periaatteessahan matkustajat voivat tilata ovet auki kunkin vaununosan pysäytysnapeista, mutta moniko matkustaja osaa tämän logiikan? Jos pysähtymisvalo jo palaa jossain päin vaunua, nappi jää herkästi painamatta. Citadiksissa tätä on autettu näyttämällä ovien napeissa valot eri tavalla, jos avaus on tilattu.

R.Silfverberg · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

late- sanoi:
Periaatteessahan matkustajat voivat tilata ovet auki kunkin vaununosan pysäytysnapeista, mutta moniko matkustaja osaa tämän logiikan? Jos pysähtymisvalo jo palaa jossain päin vaunua, nappi jää herkästi painamatta. Citadiksissa tätä on autettu näyttämällä ovien napeissa valot eri tavalla, jos avaus on tilattu.

Se ovien avaamisen tilaaminen on mulle täysin ennenkuulumaton juttu. Ei ole käytännöstä taidettu tiedottaa erityisemmin.

Nivelvaunuissa ovet toimivat mielestäni muuten kuten pitää, paitsi että ne menevät turhan herkästi kiinni, ennen aikojaan. Meidän perheessämme on nimittäin kokemusta yhdellä jos toisella ratikan oven väliin jäämisestä. Onneksi taitto-ovet eivät mene sellaisella voimalla kiinni että veri lentäisi ja luita menisi poikki, enemmän se henkinen nöyryytys ärsyttää kun muut matkustajat tuijottavat ja pitävät "tolloina" jos jää oven väliin. Siksi pitäisi mielestäni raitiovaunujen ovien logiikka olla samantapainen kuin busseissa ja metrossa, eli kuski sulkee ovet vasta sitten kun lähdetään liikkeelle, tai ainakin ovien sulkeutumisesta pitäisi kuulua varoitusääni, nivelvaunuissa sellaista ei edes kuule, variotrameissa onneksi sentään.

t. Rainer

hylje · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Varioissa tosiaan voi tilata ovenavauksen painamalla pysähtyy-nappia ovellisessa moduulissa. Moduulin ovi avautuu silloin välittömästi vaunun pysähdyttyä. Tällä on säästetty muutaman sekunnin kiirehtiminen!

Voisi kuitenkin ovet avata hidastaessa jo 5km/h kohdalla, jos kätevyys on niin tärkeää..

Antero Alku · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Nykyään on yleistä, että kuljettaja näkee ohjaamossa valvontakamerajärjestelmän kautta vaunun jokaisen oven. Tällöin voidaan toimia niin, että ovet sulkee kuljettaja eikä automatiikka. Nykyisissä vaunuissa ei meillä tällaisia mahdollisuuksia ole, ja koska kuljettaja ei voi nähdä kaikille oville, automaattinen sulkeutuminen on keino viestittää kuljettajalle, että enää ei ovissa kuljeta.

"R.Silfverberg" sanoi:
Nivelvaunuissa ovet toimivat mielestäni muuten kuten pitää, paitsi että ne menevät turhan herkästi kiinni, ennen aikojaan. Meidän perheessämme on nimittäin kokemusta yhdellä jos toisella ratikan oven väliin jäämisestä.

Metrossa ovet sulkee kuljettaja, mutta sinne halutaan automaattinen ovien sulkeminen, josta meillä siis on kokemusta jo ratikoista.

Antero

R.Silfverberg · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Metrossa ovet sulkee kuljettaja, mutta sinne halutaan automaattinen ovien sulkeminen, josta meillä siis on kokemusta jo ratikoista.

Metron ja ratikan automaattiovissa on sellainen ero että metrossa se avautuu uudelleen jos joku on välissä. Ratikassa, ainakin nivelratikoissa, se menee kiinni ja pysyy, täytyy käyttää voimia saadakseen sen auki.

Metroon rakennetan lisäksi laituriovet jotka toimivat "sulkuna" estämässä mattimyöhäisten ryntäämisen sulkeutuvien ovien väliin.

t. Rainer

339-DF · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

kuukanko sanoi:
Vanhoissa korkeissa vaunuissa on nopeammat ovet, joten ne kompensoivat matkustajien hitaamman kulun.

Korkeissa vaunuissa etua on myös siitä, että oviaukko on jaettu tukitangolla kahtia, joten siitä kulkee samanaikaisesti kaksi ihmistä. On ikään kuin kaksi kaistaa.

Matalissa vaunuissa näin ei yleensä ole. Aukosta saattaa mahtua kaksikin, mutta kyllä siitä käytännössä menee vain yksi ihminen kerrallaan. Tietysti matalankin vaunun oviaukon voisi jakaa kahteen kaistaan tukitangoilla, jolloin yksi oviaukko olisi ilman tukitankoa pyörätuoleja ja kaksoslastenvaunuja varten.

Antero Alku · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

R.Silfverberg sanoi:
Metron ja ratikan automaattiovissa on sellainen ero että metrossa se avautuu uudelleen jos joku on välissä. Ratikassa, ainakin nivelratikoissa, se menee kiinni ja pysyy, täytyy käyttää voimia saadakseen sen auki.

Turvareuna tai vastaava toiminto on oltava ratikankin ovissa. Jos ei ole, ovessa on vikaa. Kuten metron ovissa silloin, kun sinne jää käsi tai salkku väliin ja juna lähtee.

R.Silfverberg sanoi:
Metroon rakennetan lisäksi laituriovet jotka toimivat "sulkuna" estämässä mattimyöhäisten ryntäämisen sulkeutuvien ovien väliin.

Ei niitä ovia tehdä mattimyöhäsille vaan siksi, ettei kuljettajattoman junan eteen voi tipahtaa, koska juna ajaa tippuneen päälle. Mattimyöhäselle on yhdentekevää, tunkeeko hän laiturioven vai junan oven väliin. Lopputulos on sama: Ovi aukeaa ja junan lähtö viivästyy.

Liukuovihisseissäkin on tuplaovet, kuilun ja korin ovi, eikä se muuta mitään.

Antero

R.Silfverberg · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Turvareuna tai vastaava toiminto on oltava ratikankin ovissa. Jos ei ole, ovessa on vikaa. Kuten metron ovissa silloin, kun sinne jää käsi tai salkku väliin ja juna lähtee.

Turvareuna, eli kumipehmuste, on eri asia kuin tunnistin joka avaa oven uudestaan.

Antero Alku sanoi:
Ei niitä ovia tehdä mattimyöhäsille vaan siksi, ettei kuljettajattoman junan eteen voi tipahtaa, koska juna ajaa tippuneen päälle. Mattimyöhäselle on yhdentekevää, tunkeeko hän laiturioven vai junan oven väliin. Lopputulos on sama: Ovi aukeaa ja junan lähtö viivästyy.

Liukuovihisseissäkin on tuplaovet, kuilun ja korin ovi, eikä se muuta mitään.

Kyllä kyllä, se raiteille tipahtamisen ehkäiseminen on toinen tärkeä syy laiturioville.

Metroa ei olle tekemässä täysin samanlaiseksi kuin hissit. Helsingissä ja muissa uudemmissa automaattimetroissa metrojunan ja laiturinseinän väliin jää muutama metri tyhjää aluetta. Se toimii tavallaan "sumppuna". Laiturinseinän ovi menee ensiksi kiinni, ja junan ovet vasta sitten kun kaikki sumpussa sisällä olleet ovat päässeet junaan sisään. Tällä tavalla ehkäistään se että metron lähtö myöhästyy mattimyöhäisten oven väliin änkeämisen seurauksena.

t. Rainer

Antero Alku · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

R.Silfverberg sanoi:
Kyllä kyllä, se raiteille tipahtamisen ehkäiseminen on toinen tärkeä syy laiturioville.

Niin päin se on, että ensisijainen syy on estää laiturille tippuminen, jotta ei tarvitse yrittää keksiä sähkösilmiä päälleajoja estämään.

R.Silfverberg sanoi:
Helsingissä ja muissa uudemmissa automaattimetroissa metrojunan ja laiturinseinän väliin jää muutama metri tyhjää aluetta.

En ole nähnyt Kampin bussialkovien tapaista järjestelyä missään. Eikä sellaista tule meillekään, ei ole tilaa eikä tehdä eli louhita lisää. Pikemminkin on niin päin, ettei laiturioven ja vaunun oven väliin saa missään tapauksessa jäädä tilaa, jonne voi jäädä ihminen. Se vasta varsinainen itsemurhapaikka olisikin.

Antero

PS: Tämä keskustelu taitaisi kuulua automaattimetroketjuun.

R.Silfverberg · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Niin päin se on, että ensisijainen syy on estää laiturille tippuminen, jotta ei tarvitse yrittää keksiä sähkösilmiä päälleajoja estämään.

En ole nähnyt Kampin bussialkovien tapaista järjestelyä missään. Eikä sellaista tule meillekään, ei ole tilaa eikä tehdä eli louhita lisää. Pikemminkin on niin päin, ettei laiturioven ja vaunun oven väliin saa missään tapauksessa jäädä tilaa, jonne voi jäädä ihminen. Se vasta varsinainen itsemurhapaikka olisikin.

Antero

PS: Tämä keskustelu taitaisi kuulua automaattimetroketjuun.

Kyse ei ole mistään isosta tilasta mitä pitäis louhia. Ehkä arvioni parista metristä on liikaa, metrikin riittää ehkä.

Helsingin metrossa laiturinseinä ei voi olla kiinni junan seinässä jo pelkästään siksi että M100 ja M200 -sarjojen junien ovet ovat eri kohdissa. Laituriseinän ovet ovat vakiopaikassa mutta juniin nouseminen edellyttää vinottaista siirtymistä. Itsemurhapaikaksi se muuttuu vasta jos joku jää välitilaan sen jälkeen kun juna on lähtenyt asemalta, mutta sellaisten tapausten ehkäisemiseksi varmaan laitetaan TV-kamerat tai muut tunnistimet.

t. Rainer

edsel · 22 Tammikuu 2010

Vs: Uusien raitiovaunujen tilaaminen käyntiin

Antero Alku sanoi:
Pikemminkin on niin päin, ettei laiturioven ja vaunun oven väliin saa missään tapauksessa jäädä tilaa, jonne voi jäädä ihminen.

Esimerkkinä Pariisin linja 14 - ovien välissä ei lainkaan tyhjää tilaa.