Tulipa mieleen: Oletteko harkinneet mobiilimaksamista?
Aika paljon on tullut mietittyä tuota lipun maksamista museoratikassa. Lähinnä siksi, että päivittäin ratikkaan olisi tulossa väkeä, jolla ei ole käteistä ollenkaan, tai sitä on vain muutama kolikko, jolla ei vielä osteta 2–3 hengelle lippuja. Meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti käytä käteistä, ja museoratikassa kelpaa vain käteinen. Ennen oli helpompaa, kun pysäkin vieressä oli pankkiautomaatti. Sitten Otto vaihtui Nostoksi R-kioskin yhteydessä. Nyt ei ole enää Ottoa, ei Nostoa eikä R-kioskiakaan. Lähin automaatti on Senaatintorilla.
Käytännön este uusille maksutavoille on aika. Jokainen, joka on seissyt Alepan kassajonossa katselemassa sitä iänikuista ”no nyt se ei ottanut, laita vielä uudestaan, no nyt voi laittaa koodin, pyyhkäse vähän sitä sirua jos siinä on jotain likaa, annas se kortti tänne” -leikkiä tietää, miten hitaaksi korttimaksaminen muuttui varsinkin vanhemman väen keskuudessa silloin, kun korttimaksuja alettiin hoitaa pinkoodeilla. Meillä on Kauppatorilla keskimäärin 13 minuuttia aikaa päästää kahdesta ahtaasta kulkuaukosta 30 matkustajaa ulos, päästää 30 matkustajaa sisälle ja myydä heille liput ja vieläpä tehdä se sillä tavalla, että mukavasta elämysmatkasta nauttivalle ei synny kiireen tuntua lipunmyyntitilanteessa. Olisihan siinä sunnuntaiaamun hiljaisella lähdöllä aikaa leikkiä korttikoneidenkin kanssa, mutta kiireisenä iltapäivänä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Eikä talous anna myöten pitää kahta rahastajaa vain siksi, että korttimaksu olisi mahdollinen. Käteisellä homma sujuu todella nopeasti, sillä moni istuu jo seteli kädessä odottamassa rahastajaa, jolloin tuohon ei monta sekuntia mene.
Mobiilimaksamiseen tutustuin toisessa yhteydessä viime vuoden lopulla. Se vasta hidasta ja hankalaa olikin! Nuo applikaatiot löytyvät hyvin harvalta, joten ensimmäinen hidaste on se, että se sovellus pitää etsiä, ladata ja asettaa käyttökuntoon tilinumeroin ja muin tiedoin. Jos asiakkaalla se appi jo on, niin tuo vaihe tietysti jää pois, mutta sitten pitää luetella puhelinnumeroita, antaa summia ja tarkistaa omasta, erillisestä kännykästä, että se maksu on kirjautunut. Tähän kaikkeen verrattuna tuo pin-koodi-korttimaksukin on huippunopeaa!
Ainoa maksutapa, joka voisi jotenkin olla mahdollinen, olisi lähimaksu, mutta sekin edellyttäisi, että loppusumman näppäileminen siihen lähimaksulaitteeseen olisi vähän kätevämpää. Lisäksi pelkään, että pelkän lähimaksun hyväksyminen johtaisi käytännössä ikäviin tilanteisiin, sillä laite hyväksyisi tietysti myös pinkoodin käytön, ja jos me palveluntarjoana kieltäydymme sitä käyttämästä mutta asiakas kuitenkin tietää, että se onnistuisi ja tahtoisi sitä käyttää, niin siitä seuraa ikäviä keskusteluja ja pahaa mieltä. On helpompaa, kun kortti ei käy ollenkaan.
Tavanomaisimpia turistivaluuttoja eli Ruotsin kruunuja, US-dollareita ja Britannian puntia otamme vastaan, ja se sujuu aika kätevästi varsinkin kun niillä maksajia on vain vähän. Joskus olen jopa vaihtanut isommankin summan kruunuja jollekin turistille. Kurssi oli silloin aika kohtuullinen (50 SEK = 5€), joten se saattoi tulla asiakkaalle jopa halvemmaksi kuin Forex 5€ palvelumaksuineen.
