Salmisaaren päätesilmukka

Liittynyt
23 Joulukuu 2007
Viestit
1,102
Onko kukaan kuullut sellaista, että K. A. Fagerholmin aukiolla Salmisaaressa oleva entinen kahdeksikon päätesilmukka aiottaisiin purkaa? Paikalle on suunnitteilla toimistotalo (mikä varmaan on jo tyhjentynyt kymmenen vuoden päästä). Silmukkaa ei kuulemma tarvita. Kummasti se vain on ollut usein käytössä, viimeksi metrokatkoksen aikaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pienen kaivelun jälkeen löytyi tällainen kaavaluonnos https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/5312_1_selostusluonnos.pdf Helsingin karttasivulta löytyy lisää materiaali tästä valmisteilla olevat kaavat -osiosta, mutta en osaa linkittää suoraan asiakirjalistaan.

Tosiaan luonnoksessa silmukka aijotaan purkaa ja "Korvaavaa varakääntöpaikkaa raitioliikenteelle ei ole tarvetta rakentaa."

Nykyäänhän seuraavan kerran pääsee jo ympäri 700 metrin päässä Saukonpaaden silmukassa, mutta sekin on väliaikainen ja Jätkänsaaren lopulliset silmukat ovat kai tulossa Kanariankadulle linjalle 7, jossa pääsee ympäri kummastakin suunnasta ja Bunkkerin eteen 8:lle ja 9:lle. Eli se olisi 1,2km pitempi matka Metroa korvaavalle ratikkalinjalle, mutta tuskin noita metrokatkoksia kovin usein tulee. Nytkin oli 6,5 vuotta väliä ja ne kestävät korkeintaan pari viikkoa.
 
Enemmän kuin silmukka harmittaa, että samalla varmaan tukitaan mahdollisuus jatkaa rataa kohti Lauttasaarta tuota kautta.
 
Muistelen nähneeni muutama vuosi sitten jonkinlaisen muistion, jossa näitä käytiin läpi ja pohdittiin lakkauttamisia. Perusteina hitaat vaihdenopeudet ja huoltokustannukset. Vähän ihmettelin tätä silloin, ja oikeastaan ihmettelen vielä enemmän nykyään. Vaihdenopeusongelmistahan päästään syväuraisten myötä, joten se argumentti katoaa. Meillä varayhteyksiä ja kääntöpaikkoja on perinteisiin Eurooppalaisiin raitioteihin verrattuna vain vähän, joten on aika erikoista, että nykyisistäkin karsitaan. Toisaalta Helsinki on jo vuosikymmenten ajan kulkenut raitioteidensä kanssa vastavirtaan aina kun se suinkin on mahdollista, joten ehkä sitä ei pitäisi liikaa ihmetellä.

Salmisaarta on käytetty useamman kerran, kun Jätkän päässä on ollut jotain häikkää. Seuraava varma käyttö tulee vajaan vuoden päästä, kun Atlantinkadun rata yhdistetään verkkoon. No, eipä tuohon siihen mennessä mitään taloa ehdi tullakaan. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että Kanarian silmukka saadaan vasta 2023. Mikä on linjan 8 poikkeusreitti tilanteessa, jossa osuudella Länsisatamankatu–Bunkkeri on este? Ehkä sillä ei ole merkitystä.

Lauttasaareen kyllä pääsee, kunhan tekee mutkan ensin Länsisatamankadulle ja sitten vielä Porkkalankadulle. Tällainen ylenmääräinen mutkitteluhan on sekin Helsinkiläinen erikoisuus, katsokaa vaikka ysin reittiä tai suunniteltavaa Postipuistoa.

Arenan silmukan ratayhteys puretaan Hämeentien remontin yhteydessä.
 
Arenan silmukan ratayhteys puretaan Hämeentien remontin yhteydessä.

Tuossakin on pitkä matka lähimmälle kääntöpaikoille. Ehkä sitten on ajateltu että jos vaikka Karhupuistossa on este voidaan ajaa Hämeentien kautta ja jos Aleksis Kiven kadulla on este voidaan ajaa kolmiota Karhupuisto - Helsinginkatu - Hämeentie, ja se riittää.

Sen sijaan Salmisaaren kääntöpaikan poistaminen kuulostaa jo todella huonolta. Sehän tarkoittaa sitä, että kääntömahdollisuus ennen Jätkäsaarta on vain ajamalla kakkosen reittiä Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen ja siitä Kolmikulmaan. Joko liikenteen palauttaminen ennalleen esteen poistumisen jälkeen kestää puoli tuntia tai esteen perään ajetaan vaan raitiovaunuja ja toivotaan että se poistuu siitä pian.

Jos kääntöpaikkoja poistetaan näin, olisi hyvä saada lisää kääntymismahdollisuuksia, esimerkiksi niin että 8 voi kääntyä Mechelininkadulta vasemmalle ja Malminrinteeltä vasemmalle ja ajaa designpysäkkien välistä kakkosen reitille. Vai katsotaanko että kääntymismahdollisuudet hidastaa liikaa?
 
Tuossakin on pitkä matka lähimmälle kääntöpaikoille. Ehkä sitten on ajateltu että jos vaikka Karhupuistossa on este voidaan ajaa Hämeentien kautta ja jos Aleksis Kiven kadulla on este voidaan ajaa kolmiota Karhupuisto - Helsinginkatu - Hämeentie, ja se riittää.

Arenan purku on minusta ymmärrettävää. Sellaisena kuin sen nykyään on, se on lähes käyttökelvoton pysäköityjen autojen vuoksi. Joko kiskot pitäisi siirtää keskelle katua ja muuttaa pätkä yksisuuntaiseksi, tai siirtää kiskot reunaan ja kieltää pysäköinti.

Linjojen rata, vaikka on paljon pidempi, ei lopulta ole kovin paljon hitaampi.

Noin ylipäätään Hakaniemeen pitäisi saada enemmän mahdollisuuksia kääntää vaunuja, myös pohjoisesta. Niitäkin on joskus piirrelty, mutta eipä piirroksia kukaan sitten vie eteenpäin toteutukseen asti.
 
Linjojen rata, vaikka on paljon pidempi, ei lopulta ole kovin paljon hitaampi.

Eipä sitäkään juuri samoista syistä voi käyttää. SInne vaunun vieminen ilman, että rata on siivottu roskista ja autoista olisi melkolailla itsemurha (lue: jumi).

Kasin vanhan päätelenkin vaihteet Itämerenkadulla vaihdettiin juuri viime kesänä syväuraisiksi ja tarkoitus oli kyllä säilyttää HSL:n toiveesta se juuri varapääteyhteytenä poikkeuslinjoille. Vaunun kääntämiseen sitäkään ei kuitenkaan tarkoitettu. Tulevat uudet yhteydet kyllä tarjoavat sitten uusia poikkeusreittimahdollisuuksia.

Yleisesti ottaen erilaiset varayhteydet ovat erittäin tyyriitä suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Monia varayhteyksiä on käytetty vain joitain kertoja vuoden aikana, silti ne on pitänyt mm. huoltaa ja lämmitää. Ylimääräiset vaihteet myös hidastavat liikennettä (kaikkia ei saada syväuraisiksi ja lukkovaihteiksi), jolloin myös liikennöintinopeus hidastuu. HKL on laatinut yhdessä HSL:n kanssa suunnitelman siitä, mitkä ovat tulevaisuudessa säilytettävät varayhteydet. Mm. Arenatalon varakurvi sekä monet varikoiden yhteydet tullaan tulevien rataremonttien yhteydessä poistamaan tarpeettomina.

Varayhteyksien sijaan kehittämisen painopiste on jatkossa enemmän liikenteen luotettavuuden ja häiriöttömyyden kehittämisessä, esim. pysäköintipaikkojen poistamisessa ja erottelun parantamisessa. Tällä nopeutetaan muutenkin liikennettä.
 
Eipä sitäkään juuri samoista syistä voi käyttää. SInne vaunun vieminen ilman, että rata on siivottu roskista ja autoista olisi melkolailla itsemurha (lue: jumi). […] Yleisesti ottaen erilaiset varayhteydet ovat erittäin tyyriitä suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Monia varayhteyksiä on käytetty vain joitain kertoja vuoden aikana, silti ne on pitänyt mm. huoltaa ja lämmitää.

Varayhteys on luotettava(mpi), jos se pidetään aina kunnossa, hiekka poissa vaihteista ja kiskourista ym. Siksihän se on olemassa, että sinne voidaan yllättävässä tilanteessa mennä. Mistä päästään puolestaan siihen, että luotettavan varayhteyden olemassaolo maksaa, koska sitä pidetään kunnossa, vaikkei siellä liikennettä olisikaan, juuri niin kuin sanot.

Ymmärrän, että luotettavuus ja taloudellisuus ovat monesti ikään kuin saman vaa’an kaksi eri kuppia. Käytännössä lumettomassa Keski-Euroopassa tasapaino on löytynyt yksisuuntajärjestelmissä niin, että varayhteyksiä on, kuten aiemmin totesin, usein huomattavasti Helsinkiä runsaammin. Sillä varmistetaan se, ettei koko pitkä linja haavoitu kovin pahasti. Jos ”Saksan Viipurinkadulla” väärinpysäköity auto estää ratikan kulun tai vaunu on tönäissyt jalankulkijan kumoon, niin tuon linjan vaunut kääntyvät ”Linnanmäellä” ja ”Karhupuistossa” kunnes este on poissa, tai kiertävät sen ”Aleksis Kiven katua”. Joka ei matkusta tuon estekohdan yli, ei välttämättä edes huomaa, että jotain on sattunut. Ja kun estekohta jää melko lyhyeksi, voi suuri osa sen varren matkustajista kävellä lähimmälle käytössä olevalle pysäkille.

Matkustajana tietysti toivoisi, että Helsingissäkin se tasapaino löytyisi ennemmin sieltä luotettavuuden puolelta kuin taloudellisuuden. Mutta se on toki poliittinen linjaus, jos lähdetään siitä, että taloudellisuuden nimissä hvyäksytään enemmän häiriöitä, enemmän pois jääneitä vuoroja ja pitkiä vuorovälejä ja vastavaasti saadaan pienemmät radanhoitokulut.

Junapuolellahan HSL ja VR ovat toimineet juuri näin. Kun on lumisade tulossa, niin iso määrä junia perutaan jo edellisenä päivänä, ja sitten eletään poikkeusaikaa vielä monta päivää lumisateen jälkeen.

Ylimääräiset vaihteet myös hidastavat liikennettä (kaikkia ei saada syväuraisiksi ja lukkovaihteiksi), jolloin myös liikennöintinopeus hidastuu. HKL on laatinut yhdessä HSL:n kanssa suunnitelman siitä, mitkä ovat tulevaisuudessa säilytettävät varayhteydet.

Millainen tämä suunnitelma on, so. mitkä yhteydet puretaan ja mitkä säilytetään? Onko luvassa uusia yhteyksiä?

Yhteyksissä varmasti on rationalisointitarvetta, ja hyvin suunniteltuna voisi päästä ratkaisuun, jossa rahaa kuluu nykyistä vähemmän, mutta luotettavuus on silti nykyistä parempi. Jos esimerkiksi parkkipaikat eivät olisi niin pyhiä, voisi Linjojen radasta luopua kokonaan ja toteuttaa Arenan silmukan paikalle kaksisuuntaisen varayhteyden, joka mahdollistaisi kääntymisen sekä etelästä että pohjoisesta. Saataisiin siis käytännössä yksi varayhteys, joka palvelisi lukuisia eri tarpeita, ja olisi luotettavakin, kun ei olisi niitä parkkipaikkaongelmia.

Varayhteyksien sijaan kehittämisen painopiste on jatkossa enemmän liikenteen luotettavuuden ja häiriöttömyyden kehittämisessä, esim. pysäköintipaikkojen poistamisessa ja erottelun parantamisessa. Tällä nopeutetaan muutenkin liikennettä.

Tämä kuulostaa erinomaiselta.

Muistelen, että ensimmäinen selvitysraportti, jossa nämä ”pysäköintipaikkojen poistaminen, kaistojen leventäminen, valoetuuksien parantaminen” lueteltiin, on vuodelta 1997. Ainakin ensimmäinen, jonka minä olen silloin aikanaan lukenut.

Sen jälkeen näistä on maksettu kymmenkunta kertaa eri konsulteille ja aina on tehty uusi selvitys samalla lopputulemalla, mutta selvitys on valmistuttuaan jäänyt hyllyn nurkkaan pölyttymään ja toteutusvaihe unohtunut.

Kaupungissa on toimijoita, jotka vastustavat ankarasti noiden sinänsä yksinkertaisten asioiden toteuttamista. Voi olla kiinni ihan yhdestä änkyräliikennesuunnittelijasta, että jokin hankala paikka on vaan vuodesta toiseen yhtä hankala.

Tässä sota kaipaa juuri sitä yhtä miestä, toisin kuin sanonta antaa ymmärtää. HKL:ssä on ollut tahtoa lähteä näitä parantamaan, mutta ei oikein sitä sotamiestä. Siinä mielessä olisikin aivan loistavaa, jos nyt löytyisi HKL:stä se mies, tai nainen, joka uskaltaisi lyödä nyrkin pöytään ja sanoa, että hei, nyt me ihan oikeasti tehdään nämä. Jaksaisi istua päiväkaudet vänkäämässä liikennesuunnittelijoiden kanssa ja sitten vielä uudelleen ex-rakennusiviraston jäärien kanssa. Siinä säästyisi liikenteen nopeutumisen muodossa valtavia summia rahaa, mutta aikamoinen taisto siinä kyllä olisi edessä.

Näkisinkin, että varayhteyksiä voi alkaa karsia sitten, kun vastaavan liikennesuunnan parkkipaikkaongelmat ja kapeiden kaistojen aiheuttamat ongelmat on saatu poistettua.
 
Millainen tämä suunnitelma on, so. mitkä yhteydet puretaan ja mitkä säilytetään? Onko luvassa uusia yhteyksiä?

Itse selvitystä ei varsinaisesti ole julkaistu, mutta siihen on viitattu raitioliikenteen kehittämisohjelmassa sivulle 37:

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09-17.pdf

Yhteyksissä varmasti on rationalisointitarvetta, ja hyvin suunniteltuna voisi päästä ratkaisuun, jossa rahaa kuluu nykyistä vähemmän, mutta luotettavuus on silti nykyistä parempi.

Uusia vaihtoehtoisia reittejä on tulossa linjastolaajennusten myötä esim. Hakaniemen ja Kalasataman kautta. Reijolankatukin lisäsi reittivaihtoehtoja. Lisäksi uusi kääntöpaikka on tulossa Meilahteen Rosina Henkelin puistoon.

Linjastoa on katsottu kokonaisuutena, jossa on riittävä määrä erilaisia vaihtoehtoisia reittejä poikkeustilanteita varten. Satunnaisia häiriöitä on keskimäärin niin vähän, että ne eivät perustele useinkaan varayhteyksien ylläpitämistä vain niitä varten. Linjasto itsessään kannattaa tehdä niin, että se luonnollisesti antaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin reitteihin.

Toisaalta raitioverkko kehittyy siihen suuntaan, että linjat ovat enemmän tai vähemmän heilurimaisia (sormia), jotka eivät laidoilla muodosta enää verkostoa. Silloin liikenteen luotettavuus korostuu.

Näkisinkin, että varayhteyksiä voi alkaa karsia sitten, kun vastaavan liikennesuunnan parkkipaikkaongelmat ja kapeiden kaistojen aiheuttamat ongelmat on saatu poistettua.

Kaupungilla on ja jopa kaupungintalolla on alettu ymmärtää edellisen valtuustokauden aikana tehdyn ratikkaprojektin loppuraportin jälkeen, että raitioliikenteen häiriöt maksavat kaupungille ihan oikeaa rahaa ja että kalliista järjestelmästä ei saada sitä hyötyä mikä olisi mahdollista. Ratikkaprojekti päätettiinkin vakinaistaa ja sille annettiin resursseja juuri nimenomaan liikennesuunnitteluun. Aiemman yhden raitioliikenteen liikennesuunnittelijan sijaan tällä hetkellä raitioliikennettä suunnittelee liikennesuunnitteluosastolla neljä henkeä ja sen lisäksi on vielä yksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksiin nimetty suunnittelija. Tuloksia on jo alkanut tulla kun valoetuuksia on pystytty rationalisoimaan. Liikennesuunnittelumuutokset vievät kyllä hetken, mutta tuloksena on jo suunnitelmia ensi kesälle, millä parannetaan raitioliikenteen erottelua ja vähennetään siten häiriöherkkyyttä.

Varayhteyksien poistaminen tapahtuu tosiaan vasta sen jälkeen, mutta ensi kesänä käynnistyvän Hämeentien yhteydessä poistetaan Arenatalon varakurvi ensimmäisenä toimenpiteenä. Myös Vallilan varikon kohdalla poistettaneen pari vähän käytettyä vaihdetta ja raideristeystä hidastamasta matkaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös