Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa

vristo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
4,087
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Tuli juuri käytyä Saksan kierroksella mm. Bielefeldissä, jossa on täysiverinen kaupunkirata 1000 millillä ja tiukoillakin mutkilla. Tarvittaessa ajetaan kovaa täysin eristetyllä radalla (keskustassa tunnelissa), mutta myos urakiskoilla normaalina raitiovaununa. Pysäkkien korkeudet vaihtelevat korkeasta matalaan, jolloin ovien askemamekanismi tulee mukaan. Muuten kaytossäolleet vanhemmat Duwag M8-vaunut vastasivat jotakuinkin tekniikaltaan meidän Nr-vaunujamme (mutta kaksisuuntaisia ja tuplanivelisiä). Uudemmat olivat vastaavia, mutta modernimmalla tekniikalla sekä ulkonäollä. Bielefeldin systeemi vakuutti minut täysin raitiovaunun kyvykkyydestä hoitaa samat asiat kuin metrokin.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Bielefeldin systeemi vakuutti minut täysin raitiovaunun kyvykkyydestä hoitaa samat asiat kuin metrokin.
Kirjoittaisin partitiivimuotoon samoja asioita kuin metrokin. Tosiasiassa metro on tarkoitettu ensisijaisesti huomattavasti suurempien massojen liikutteluun. Ilmeisesti kaikkien pohjoismaiden pääkaupunkien joukkoliikenteen runko pystyttäisiin hoitamaan hyvin järeällä raitiovaunutekniikkaan pohjautuvilla raidejärjestelmillä, sen verran pienet metropolit meillä näillä korkeuksilla on. Nythän on niin, että kaupungeillamme ja kaupunkiseuduillamme on kullakin omat historiansa, samoin niiden liikenneverkkojen kehityksellä. Lukuisat eri vaiheet elettiin silloin aikanaan ja asiat etenivät omassa järjestyksessään. Tukholman Tunnelbanan muuttaminen sormia napsauttamalla raitiotieksi ei liene ihan yksinkertainen juttu. Sama koskee muitakin. Tekniset näkökohdat ovat helpommin ratkaistavissa kuin poliittiset. Poliittisiin näkökohtiin kytkeytyvät monet muut asiat, kuten liike-elämän mielipiteet. Jos Helsingissä autoilijat päätettäisiin laittaa vielä nykyistäkin ahtaammalle "nostamalla metro maanpinnalle eli kaduille" kaupungin keskustassa, äänestäisi elinkeino- ja liike-elämä jaloillaan ja lukuisat kaupat ja yritykset pakenisivat Helsingin niemeltä sinne, minne saa ja voi ajaa autolla. Minä en usko, että esim. Karlsruhen malli olisi Helsingissä poliittisesti mahdollinen, vaikka teknisesti se varmasti olisi täysin toimiva.
Ulkomaanmatkoilla näkee kaikkea kivaa ja mielenkiintoista, näin ollen on täysin ymmärrettävää, että sitä rupeaa kaipaamaan meillekin ratkaisuja, jotka täältä puuttuu kokonaan ja ratkaisut vaikuttavat ainakin osin paljon fiksummilta kuin omat käytössä olevat systeemimme. Olen tuon itsekin kokenut. Ruoho on aidan toisella puolella niin kovin vihreää omaan kuihtuneeseen nurmikkoon verrattuna... ;) Kyllä minäkin olen monesti miettinyt, mikä suunta Helsingin seudulla voisi toimia eräänlaisena pilottihankkeena täkäläisen Angeredin- ja Bergsjönin pikaraiteen tyyppisenä nopeana raitiolinjauksena. Jotta tuollainen hanke voisi poliittisesti mennä läpi, pitäisi sitä alkaa valmistella erittäin taitavasti ja diplomaattisesti. Protestiliikkeiden menestymisen mahdollisuuksiin en usko ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Tuli juuri käytyä Saksan kierroksella ...
Huomasitko itse Kölnin Heumarktin videosta hauskan yksityiskohdan. Ratikka ei olekaan dieselkäyttöinen ja paineilmajarruilla, vaikka ääni siltä kuulostaa. Siinä laiturin vasemmalla kuvaajan näkökulmasta on kadun varressa bussipysäkki. Äänimaailma kertoo, miten synkattu vaihto toimii. Bussin diesel siinä rouskuttaa kaiken aikaa. Ratikka tulee, ihmisiä kävelee kohti bussia ja kun ihmisvirta on lopuillaan ja ratikka tekee lähtöä, bussi sulkee ovet, dieselin kierrokset nousevat ja bussi lähtee samaan aikaan kun ratikka. Näkisi (tai kuulisi) joskus meilläkin asiallisesti hoidettua liityntäliikennettä...:icon_frown:

Kiitos videoista!

Antero
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Huomasitko itse Kölnin Heumarktin videosta hauskan yksityiskohdan. Ratikka ei olekaan dieselkäyttöinen ja paineilmajarruilla, vaikka ääni siltä kuulostaa.
Minäkin huomasin tuon, ja jäin hieman hämääntyneenä ihmettelemään, että mikä siinä oikein rouskutti. :)

Upeita videoita kaikenkaikkiaan, miinusta lähinnä kameran tekniikasta johtuvasta nykimisestä.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Näkisi (tai kuulisi) joskus meilläkin asiallisesti hoidettua liityntäliikennettä...:icon_frown:
Tässä eräs tapa toteuttaa liityntäliikenne asiallisesti; yksinkertainen konstruktio ja vieläpä erittäin käyttäjäystävällinenkin.
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Hannoverin Schnellbahn-systeemi on kuin Bielefeldin vastaavan isoveli. Samankaltainen järjestelmä, mutta verkko on laajempi ja ajetaan 1435 millin raideleveydellä. Tämä video ei jätä arvailuja systeemin kyvykkyydestä. Tässä ajetaan tavallisena ratikkana kadulla ja pysäkkikin on matalaa mallia (huomatkaa ovien toiminta).
 
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Reissullamme totesin, että noissa Saksan kaupungiessa, joissa raitiovaunut ajoivat keskustan ali tunnelissa, ollen täysiverisia U-Bahneja, koko ydinkeskusta oli todella kävelyaluetta. Ei siis autoja eikä muitakaan kulkuneuvoja (ehka huoltoliikennetta lukuunottamatta). Vain vilkasta ja elävää jalankulkualuetta runsaine liikekiinteistoineen. Tarvittaessa pääsee sitten siirtymaan sieltä paikasta toiseen menemalla kerrosta alemmaksi U-Bahn-raitiovaunuasemalle. Samat "metrot" ajavat sitten välittomasti keskustan ulkopuolella kadulla, pientareella, korkoratana yms. Kameleonttimaisen joustavaa. Minusta erittäin toimivaa. Bielefeldin vanha keskusta oli suorastaan ajattoman oloinen ja pääsee arvoiseensa kunniaan, kun siella oli vain ihmisiä, eikä juurikaan moottoriliikennettä.

Olisi paikallaan esim. Helsinginkin ydinkeskustassakin. Avainsana on kaupunkikiskoliikenteen omat ja sujuvat väylät, suuri kapasiteetti sekä esteeton kaytto. Raitioliikenne pystyy kaikkeen tähän. Uskon sen nyt kun olen itse nähnyt. Ei siinä mielestäni ole mitään "protestiliikettä", vaan realitteetteja.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Tässä eräs tapa toteuttaa liityntäliikenne asiallisesti; yksinkertainen konstruktio ja vieläpä erittäin käyttäjäystävällinenkin.
Tässä siis tämä hannoverilainen simppeli liityntäterminaali uudelleen, kun edellisen linkitys ei näköjaan toiminut.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt kun reissasin tuolla Keski-Euroopassa, lähinnä Saksassa, mutta pistäytyminen myös Ranskassa (Strassbourg) sekä Sveitsissä (Basel), tuli luonnollisesti matkusteltua ratikoilla. Tai oikeastaan niita varten sinne matkusteltiin. Kokemukseni mm. uusista matalalattiaratikoista ovat varsin positiivisia. Radat ovat toki geometrialtaan hyvinkin erilaisia, kun Helsingissa, mutta nuo Varioille tyypillisit räminät ja kolinat lähes loistavat poissaolollaan siellä.

Kommentoin hieman noiden kaupunkien ratikkasysteemeitä.

Baselin rataverkko on keskustan alueella lähinnä Helsingin mäkisiä ja mutkaisia reittejä, mutta siella ajetaan mm. valtavan pitkillä Combinoilla (linja 8). Muuten liikenteessa on varsin kirjavia moottorivaunu/perävaunu/nivelvaunu-yhdistelmiä ja eri-ikäiset vaunut ajavat sulassa sovussa yhdistettynä multippeliajoon. Ei näyttänyt tuottavan mitään ongelmia. Baselin systeemissä näytti olevan paljon yhteistä Helsingin vastaavaan. Mm. vanhempien nivelvaunujen telit näyttivät kovasti samankaltaisilta kuin Helsingin Nr:ien telit. Myös yksipolvinen virroitin näytti kovin tutulta. Ja toki myös raideleveys eli 1000 milliä. Ulottumista en ole varma, mutta sekin voisi olla Helsingin luokkaa. Matkustajakuormitus kaikilla linjoilla näytti olevan kovaa luokkaa, eivätkä junayhdistelmien pituuden olleet turhaa resurssien hukkaamista. SBB:n rautatieasemalle tultaessa ratikoissa oli yleensä reilu seisomalasti/täynnä. Hieno jarjestelmä, jossa siis paljon samankaltaisuuksia Helsingin vastaavaan. Mielestäni meilläkin voitaisiin ajaa hiukan harvemmalla vuorovalilla, mutta kahden moottorivaunun yhdistelmillä ainakin linjoilla 3B/T, 4, 6 ja 10. Ehkäpä myös 7 ja 8 ajoittain. Aikataulut pitäisi vain suunnitella niin, että tälläinen voitaisiin toteuttaa. Pysäkeille ainakin mahtuu. Jos Baselissa se onnistuu tavallisella kadulla, niin miksei meillakin?

Baselissa ympäristöineen on reilu 700000 asukasta ja sen runsas ratikkaverkosto on osaltaan tehnyt siitä hyvin elävän kaupungin. Bussiliikennettäkin luonnollisesti on, mutta ratikoilla on se pääosa kaupungin joukkoliikenteessä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Täällä oli mielenkiintoinen tiedonjyvänen:

Jokainen hotelli Baselissa antaa rekisteröityneelle asiakkaalle ilmaisen ratikkakortin. Tämähän on aivan mainiota joukkoliikenteen edistämistä, eikä edes maksa mahdottomia. Tällaista Hesaankin!

Muutenkin Basel vaikuttaa erinomaisen mielenkiintoiselta joukkoliikennekaupungilta!

- Janne
 
Jokainen hotelli Baselissa antaa rekisteröityneelle asiakkaalle ilmaisen ratikkakortin. Tämähän on aivan mainiota joukkoliikenteen edistämistä, eikä edes maksa mahdottomia. Tällaista Hesaankin!
Henk.koht. olen huomannut Frankfurtissa (Main Hattan) yöpyessäni, että hotellivieraat voivat vastaanottotiskiltä ostaa tavanomaista edullisempia turistilippuja. Rostockissa majoittuessani ainakin aseman kyljessä sijaitsevassa hotelli InterCityssä huonehintaan sisältyi liikennelaitoksen turistilippu.
 
Yksi huomio ainakin Saksan ratikoista sekä niiden liikenteestä.
Onkohan niin, että siellä raitioliikenteeseen sovelletaan samankaltaista "tieliikennelakia" tai määräyksiä, kuin varsinaiselle rautatieliikenteelle? Monissa sikäläisissä ratikoissa on mm. ajovalot rautateiden tapaan (kolmipistevalot) ja kohtaamiset muun liikenteen kanssa on toteutettu tasoristeyksin (monesti jopa puomit). Lisäksi autoliikenteelle tarkoitetut nopeusrajoitukset eivät koske raitiovaunujen väylää, vaikka sijaitsisi sen tuntumassa, vaan radalla ajetaan monesti autoliikennettä kovempaa. Meillä Helsingissähän ratikoihin sovelletaan normaalia tieliikennelakia "soveltuvin osin". Kuitenkin meillä ratikka joutuu vielä monin paikoin väistäjän asemaan ja tukkoisten katuosuuksien armoille. Pitäisi olla niin, että ratikka ajaa sujuvasti omalla väylällään ja pysähtyy vain pysäkeille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Saksassa raitioteiden ja metrojen rakentamista ja liikennöintiä säätelee Bau-und betriebsordnung Strassenbahn eli BOStrab.

Pitäisin perusteltuna, että tilanteessa, jossa Suomeen toteutuu useita raitioteitä, BOStrab "käännettäisiin" soveltuvilta osin Suomeen.
 
Takaisin
Ylös