Raitiovaunuja säätelevä lainsäädäntö Suomessa

Vs: Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa

R.Silfverberg sanoi:

Niinkuin jo aiemmin todettiin niin Tieliikennelaki rajoittaa raitioteitä siltä osin jossa se on yhteydessä muuhun tieliikenteeseen (eli käytännössä koko HKL:n raitiotieverkkoa). [...]

[...] Kyllä liikennesäännöt koskevat 100%.sesti myös raitiovaunuja. Joissakin väistämissäännöissä raitiovaunuilla on etuajo-oikeus ja raitiovaunuilla on omat kaistansa, mutta jos ei ole erikseen mainittu niin samat liikennesäännöt ja niitä ohjaavat merkit ja valot koskevat niitä siinä missä muita tielläliikkujia

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitenkä tieliikenne- ja rautatielait suhtautuvat sitten siihen, jos rakennetaan vaikkapa valtion rataverkossa kiinni oleva pistoraide, joka käyttää samaa väylää autotien kanssa? Esimerkiksi Jokerin Maaherrantie Viikissä, joka on Herttoniemen radan / Metron yhdysraiteen kanssa päällekkäin. Tähän mennessähän Maaherrantien junaliikenne on hoidettu eristämällä tie täysin autoliikenteeltä ja ohjaamalla "tasoristeyksissä" (mm. Viikintien liikenneympyrässä) liikennettä käsiopastein.

Samaa voikin tulevaisuudessa kysyä, jos esim. Tampereelle rakennetaan valtion rataverkossa kiinni oleva pikaraitiotie, joka mm. Amurissa erkanee rataverkolta Näsijärvenkadulle.

Samaa mieltä olen kyllä muiden keskustelijoiden kanssa, raitioteistä ja valtion rataverkossa kiinni olevista katuraiteista tulisi säätää oma lakinsa tai momenttinsa vaikkapa rautatielakiin.

Vs: Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa

ultrix sanoi:

Mitenkä tieliikenne- ja rautatielait suhtautuvat sitten siihen, jos rakennetaan vaikkapa valtion rataverkossa kiinni oleva pistoraide, joka käyttää samaa väylää autotien kanssa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Varustamalla juna raitiovaunun kulkuvaloilla ja merkintantolaitteilla.

Esim Ruotsissa on toimittu sillä tavalla rautateiden kanssa jotka kulkevat yleiselle liikenteelle avatulla kadulla.

t. Rainer

Vs: Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa

ultrix sanoi:

Mitenkä tieliikenne- ja rautatielait suhtautuvat sitten siihen, jos rakennetaan vaikkapa valtion rataverkossa kiinni oleva pistoraide, joka käyttää samaa väylää autotien kanssa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Erittäin mielenkiintoinen kysymys! Tasoristeys, jossa rata ylittaa autotien, on tietenkin asia erikseen, mutta Viikissähän kuljetaan pitkän matkaa kadulla. Rainerin esitykset eivät riitä, sillä junavaunu on tieliikenteeseen liian leveä (saa olla max. 2,65 m) eikä juna pysähdy riittävän nopeasti, ts. jarrutusmatka on liian pitkä. Herääkin siis kysymys: onko Viikin yhdysraiteen käyttö enemmän tai vähemmän tieliikennelain vastaista ainakin silloin, kun sitä ei täysin eristetä muulta liikenteeltä? Kun olimme tuolla lättäajelulla, niin ajaessamme "oikeaan" suuntaan meillä oli autoja perässä ja toki jalkakäytävällä oli kevyttä liikennettä koko ajan.

Mitähän määräyksiä mahtaa olla Sveitsissä? Siellähän on ratoja, jotka voidaan nimenomaan luokitella kapearaiteisiksi rautetiksi, ja joiden vaunut kylien tai pikkukaupunkien keskustoissa kulkevat kadulla autojen seassa.

(Ainakin) Lapissa on myös ollut auto- ja rautatieliikenteelle yhteisiä siltoja ainakin vielä 40-luvulla, ehkä myöhemminkin, ilman mitään opastinjärjestelmiä.

Ja Tampereella kapearaiteinen teollisuusrautatie kulki myös kadulla ja oli jopa aivan "raitiotien näköinenkin" ilmajohtoineen päivineen.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista sanoo seuraavaa:

37 §
Milloin raitiovaunuliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää erityisiä valkoista valoa näyttäviä opastimia, joissa S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora viiva keltaista ja nuolen muotoinen opaste vihreää valoa.

Toisin sanoen valkoiset S-valot on tarkoitettu vain raitioliikenteen ohjaamiseen. Helsingissä on kuitenkin mm. seuraava risteys, jossa valkoisia S-valoja käytetään bussiliikenteen ohjaamiseen. Oheinen kuva on Itämerenkadun ja Mechelininkadun risteyksestä, jossa bussi 15 kääntyy pysäkiltä oikealle käyttäen "omaa" raitiovaunuvaloa. Samalta pysäkiltä linjan 8 raitiovaunut liikennöivät vasemmalle omalla valo-opastimellaan. Olenkin monesti miettynyt, että millä poikkeusluvalla bussit käyttävät tässä S-opastinta. Tilanne olisi mielenkiintoinen, jos esim. risteyksen joltain autokaistalta lähtisi auto päin punaisia valoja ja törmäisi bussiin, joka kääntyy valkoisella nuolivalolla oikealle. Tai jalankulkija ylittäisi Mechelininkatua päin punaista valoa ja bussi ajaisi valkoisella nuolella hänen ylitseen. Autoilija ja jalankulkija voisivat todeta myös bussin yhtä lailla ajaneen päin punaista liikennevaloa, sillä valkoiset valot ovat lain asetuksenkin mukaan vain raitioliikennettä varten.

Noh tämä on tällainen epätodennäköinen pikkuseikka, mutta sellaista olen pohtinut. Itämerenkadullahan on myös Ruoholahden metroaseman kohdalla suojatievalot, jossa bussit ajavat raitiovaunujen kanssa samalla kaistalla ja käyttävät suojatien ylitykseen S-valoja. Tässä sentään kiskot menevät samaan suuntaan.

MrArakawa sanoi:

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista sanoo seuraavaa:

37 §
Milloin raitiovaunuliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää erityisiä valkoista valoa näyttäviä opastimia, joissa S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora viiva keltaista ja nuolen muotoinen opaste vihreää valoa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Valistakaapa vanhoja muistelevaa fossiilia, oliko joskus 60-70-luvulla noissa ratikan liikennevaloissa jokin neljäskin symboli? Vai meneekö dementia-osastolle?

Junantuoma sanoi:

Valistakaapa vanhoja muistelevaa fossiilia, oliko joskus 60-70-luvulla noissa ratikan liikennevaloissa jokin neljäskin symboli? Vai meneekö dementia-osastolle?

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen nähnyt omin silmin joskus yli 30 v sitten neljännen lyhdyn eli pystyviivan S-valon yläpuolella. Se pystypalkin muotoinen valo syttyi S:n jälkeen ennen "keltaista" eli poikkipalkkia (siis tilanteessa kun valot oli muuttumassa "punaisesta vihreäksi"). Niitä ei ollut kovinkaan monessa paikassa. Ikivanhoissa RAITIO-lehdissäkin taidettiin niistä jotain joskus mainita.

Rattivaunu sanoi:

Olen nähnyt omin silmin joskus yli 30 v sitten neljännen lyhdyn eli pystyviivan S-valon yläpuolella. Se pystypalkin muotoinen valo syttyi S:n jälkeen ennen "keltaista" eli poikkipalkkia (siis tilanteessa kun valot oli muuttumassa "punaisesta vihreäksi"). Niitä ei ollut kovinkaan monessa paikassa. Ikivanhoissa RAITIO-lehdissäkin taidettiin niistä jotain joskus mainita.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitokset! Selvisipä se kummajainen.

Rattivaunu sanoi:

Olen nähnyt omin silmin joskus yli 30 v sitten neljännen lyhdyn eli pystyviivan S-valon yläpuolella. Se pystypalkin muotoinen valo syttyi S:n jälkeen ennen "keltaista" eli poikkipalkkia (siis tilanteessa kun valot oli muuttumassa "punaisesta vihreäksi"). Niitä ei ollut kovinkaan monessa paikassa. Ikivanhoissa RAITIO-lehdissäkin taidettiin niistä jotain joskus mainita.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nelivaloinen oli joissakin pysäkin yhteydessä olevissa valoissa. Pystyviiva kertoi kuljettajalle, että sopii sulkea ovia. Kohta päästään menemään.
Kehnohko kuva vuodelta 1977.

Albert sanoi:

Pystyviiva kertoi kuljettajalle, että sopii sulkea ovia. Kohta päästään menemään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Painottaisin tuota jälkimmäistä näkökohtaa. Nimittäin silloin 30 vuotta sitten ja risat kuljettaja huolehti vain etuovesta. Rahastaja hoiti muut. No NrI:issä tietenkin automatiikka avusti heitä molempia.

Junantuoma sanoi:

Kiitokset! Selvisipä se kummajainen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kai siitä nyt niin kauaa ole. Juurihan niitä kuvasin, vai minkä ikäisiä te muut olette

Esimerkiksi Hesperian puiston pysäkillä oli sellaiset valot. Silloin kun tuli S:n jälkeen pystyviiva, oli se merkkinä kuljettajalla, että ovet voidaan jo lukita ja kohta annetaan - ja -> opasteet eli lähdetään.

Muuten: aiemmin ennenkuin Ampelmann-merkki otettiin Helsingissä (ja Suomessa) käyttöön kävelijöiden liikennevaloissa, suojatievalot olivat kirjallisia: "Tule-Kom" ja myöhemmin "Tule-Kom nu" ja kun oli menokielto, paloivat punaiset hehkulamput. kuva

Turun raitioteillä ei käytetty valkoisia S/-/-> -valoja, vaan siellä raitiovaunuliikennevaloissa käytettiin punaista/keltaista/vihreää R-kirjainvaloa. Loogista ja enemmän suomea!

Compact sanoi:

Ei kai siitä nyt niin kauaa ole. Juurihan niitä kuvasin, vai minkä ikäisiä te muut olette

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se ikä, mutta helpottaa kun voi edelleen uskoa olevansa vailla dementiaaa.....

Junantuoma sanoi:

Ei se ikä, mutta helpottaa kun voi edelleen uskoa olevansa vailla dementiaaa.....

Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, ei se dementia pääse vaivaamaan, kun on tällainen sivusto olemassa, vaikka ollaankin ikävähemmistöä.
Ja kun on hyvä harrastusyhdistys (SRS) siinä sivussa, joka tarjoaa kaikenlaista aktiviteettiä rivijäsenillekin.
Pannaan tähän yksi kuva, joka on asiaankuuluva...

Tämä olikin sitten kuva-arvoitus ?

Perävaunun vetovalmius, edessä :?:

EDIT eipäs muuten olekkaan...

ratikkakuski sanoi:

Tämä olikin sitten kuva-arvoitus ?

Perävaunun vetovalmius, edessä :?:

EDIT eipäs muuten olekkaan...

Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, ei ole... Länsinaapurimme käyttävät termiä multipelkörbar.

Rattivaunu sanoi:

Painottaisin tuota jälkimmäistä näkökohtaa. Nimittäin silloin 30 vuotta sitten ja risat kuljettaja huolehti vain etuovesta. Rahastaja hoiti muut. No NrI:issä tietenkin automatiikka avusti heitä molempia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan. Ja nivelvaunuissa pystyviiva kertoi kuljettajalle, että jos ovet ovat kiinni, pane ne lukkoon.
Koko systeemin ajatus oli se, että tällaisella "liikennevalopysäkillä" otetaan matkustajia viimeiseen asti. Mutta sitten päästäisiin heti liikkeelle, kun valot vaihtuvat.