Pysäkkien odotusaikanäytöt

Näinhän meille kerrotaan. Ja kyllä mä tuon uskonkin, koska tiedän sen pätevän myös itseeni. Silti olisin valmis säästämään nuo näyttörahat johonkin tähdellisempään (niin kuin vaikka siirtämään ne puolen tunnin välein kulkeville linjoille) ja kestämään sen kahden minuutin odotuksen autuaan tietämättömänä siitä, että se voikin olla kolme minuuttia. :)

Samaa mieltä. Näyttölaitteet ovat mielestäni aivan turhaa hifistelyä niin kauan kuin joukkoliikenteessä on huomattavasti merkittävämpiäkin kehittämiskohteita. Omalla kohdallani en ole edes tuota positiivista odotusaikapsykologista vaikutusta huomannut, lähinnä päinvastoin. Potutus oikeastaan vaan kasvaa pimeitä/disinformaatiota lähettäviä näyttöjä tuijotellessa.
 
Niin Keski-euroopassa on ollut toimivia malleja jo vuosikaudet, taitaa olla niin että meillä kehittäjätkin pitäisi vaihtaa.

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi pääkaupunkiseudun liikenneratkaisuissa haaskataan rahaa surkeisiin ratkaisuihin. Esimerkkejä:
  • matkakortinlukulaitteet. Käyttöergonomia syvältä ja poikittain. Suunnittelija varmaan joku Espoon perukoilla asuva, henkilöautoa työmatkoillaan käyttävä insinööri (pitäskö tähän laittaa hymiö?)
  • raitiovaunujen määränpäätaulut. Aivan surkeat laitteet. Ledeillä nuo pitäisi nykyisin tehdä.
  • raitiovaunupysäkkien infotaulut. Nytkin suurin osa ollut pimeänä pari päivää putkeen. Informaatiota näytetään vain yhdellä rivillä, tosin puutteellisen infon välittämisessä on ihan sama, montako riviä siellä on.

Saako joku provikkaa, että tilatataan näitä vai luuleeko joku, että nämä ovat oikeasti toimivia ja käteviä laitteita?
 
Oma tuntemukseni on, että metron odotusaikanäytöt toimivat luotettavimmin ja raitiovaunupysäkkien näytöt lähes yhtä hyvin. Eniten häikkää tuntuu olevan bussinäytöissä eri metro- ja rautatieasemilla. Herttoniemen asemalla esimerkiksi näyttö voi olla pimeänä parikin päivää tai näytön kello voi olla väärässä. Jälkimmäinen on todella ärsyttävää, koska näyttö kyllä kertoo bussiaikataulut, mutta kun kellon on kymmenen minuutti jäljessä ei siitä ole mitään hyötyä. Jos ei ole perillä kellonajasta, ei usein ajattele asiaa vaan kävelee mukamas seuraavaksi tulevan bussin pysäkille.

Itse kuulun siihen porukkaan, joka muuten kyllä arvostaa näitä näyttöjä. Kyse on jonkinlaisesta ajankontrolloimisilluusioista. Jos nämä eivät tolkuttomasti maksa ja voidaan tehdä mahdollisimman luotettavaksi, niin itse lisäisin kyllä tällaisia. (Ymmärrän kyllä, että HELMI-näyttö merkitsee muutakin, mutta monelle perusjoukkoliikenteen käyttäjälle sillä ei ole merkitystä.)

Sama tietysti koskee esim. linjapysäkki"karttoja" ratikoissa. Miksei niissä voisi olla samanlaisia teipattuja linjapysäkki"karttoja" kuin metrossa ja jokerissa. Silloin matkustaja kokee hallitsevansa matkan paremmin.
 
Sama tietysti koskee esim. linjapysäkki"karttoja" ratikoissa. Miksei niissä voisi olla samanlaisia teipattuja linjapysäkki"karttoja" kuin metrossa ja jokerissa. Silloin matkustaja kokee hallitsevansa matkan paremmin.

Raitiovaunuilla ei ole mitään nimikkovuoroja kuin on metrolla.
Ulkomailla on käytössä näytöissä (missä meillä pyörii mainoksia) vaunun reitti-info aina muutama pysäkkii eteenpäin. Tosi selkeää seurattavaa.

Suurin tarve on saada latvealueen pysäkkien näyttöihin tieto häiriöistä , jotta osaa lähteä kävelemään pysäkiltä. Kellonajoissa yks hailee tuleeko ratikka 2 vai 4 minuutin kuluttua. Senhän pystyy lukemaan painetusta tekstistä pysäkin infotaulusta.
 
Päätepysäkki vaiko linjan nimessä oleva paikannimi?

Niissä lukee linjanimen mukainen päätepysäkki, siis vaikka linjalla 4 Munkkiniemi. Tosin tämäkin on vain pääsääntö, kun miettii vaikka linjaa 3...

Uusiin mainosmonitoreihin saa käsittääkseni myös matkustajainformaatiota, siis seuraavan pysäkin ym tietoja. Ei kai yhtä monipuolisesti kuin vaikka Zürichin järjestelmässä, mutta jotain kuitenkin.
 
Uusiin mainosmonitoreihin saa käsittääkseni myös matkustajainformaatiota, siis seuraavan pysäkin ym tietoja
Jep. Systeemillähän on tiedossa vaunun gps-paikka, joten paikkaan sidottua infoa olisi mahdollista tuottaa jos jonkinlaista. Toistaiseksi julkaisujärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia on ehditty hyödyntää vasta vähän.
 
Niissä lukee linjanimen mukainen päätepysäkki, siis vaikka linjalla 4 Munkkiniemi.
Toki näin, mutta pointti olikin siinä, että joissakin tapauksissa "linjanimen mukainen päätepysäkki" onkin täsmälleen sama kuin itse päätepysäkin nimi (esimerkiksi Kolmikulma linjalla 9). Kyseinen näyttö kertoo siis määränpään, ei pysäkin nimeä, jos viimeksi mainittu sattuu olemaan eri kuin linjanimessä oleva paikannimi (esim. 1A:lla päättäri on Telakkakatu eikä Eira). 3T Kaivopuiston päässä on tosiaan oma juttunsa, oikeastihan 3T ei aja (tuolla tunnuksella) aivan Kaivariin saakka.
 
Ne harmaat boksit eivät näytä mitään poikkeustietoja.

Kovin on vihreältä harmaan sävyltä näyttänyt Helsingissä. Niissä on mahdollisuus näyttää poikkeustiedotteet, mutta tarvittavaa tietojärjestelmien yhdistämistä ei ole vielä tehty.
 
Niissä on mahdollisuus näyttää poikkeustiedotteet, mutta tarvittavaa tietojärjestelmien yhdistämistä ei ole vielä tehty.
No ei sitten muuta kuin yhdistämisen teko ja käyttöopastus vastuuhenkilöille poikkeustiedoitteiden tekemiseen.
 
(esim. 1A:lla päättäri on Telakkakatu eikä Eira).

Huvittavinta tuossa nimeämisessä on se, että päätepysäkki on oikeasti Pursimiehenkadulla. Vanha kaarti puhuu vieläkin Eirasta nimellä "Perämies" eli Perämiehenkadusta, joka on silmukan edeltävä reittikatu, jolla ei edes ole pysäkkiä. Sikseen ei silmukan seuraavalla kadulla, Telakkakadullakaan, ole mitään ratikkapysäkkiä, mutta vanhan HKL:n logiikka olikin nimetä pysäkit jonkin viereisen kadun mukaan, eikä yleensä sen kadun mukaan, jolla pysäkki seisoo. Voisi jo kyllä nimetä, jos ja kun ei nykynimisellä kadulla edes ole yhtään pysäkkiä.
 
Takaisin
Ylös