339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Olen tätä kummajaista miettinyt jo pidemmän aikaa. Miksi ihmeessä W? Minusta Herrasen historiikin ”tarkoitti ilmeisesti Vanhaakaupunkia” ei ole kovin vedenpitävä selitys. V kelpaisi minulle, tai G, tai A. Mutta W on outo.
Hypoteesini on, että W on viime hetken ratkaisu, nurinpäin käännetty M:n kilpi. Yhtään valokuvaa en ole W:stä nähnyt, joten todisteita hypoteesini tueksi ei ole, mutta olisi kiva kuulla, olenko muiden mielestä aivan hakoteillä vai voisiko tässä olla perääkin.
Valokuva todistaisi heti, suuntaan tai toiseen, sillä typografia on niin erilainen. Ei taida sellaista kirjasinta olla, jossa W:n uloimmat viivat olisivat suoria, kun taas M:n viivat tyypillisesti ovat, ja olivat sitä myös linjakilvissä. Mutta ei tuo väärin päin oleva M ihan hassulta näytä.
Faktat ovat tässä:
Vielä kesällä 1926 tuon suunnan liikennettä hoiti vihreä linja, joka kulki Eirasta Kauppatorin kautta Hakaniemeen ja Hämeentietä pitkin niin, että päätepysäkki ja kääntösilmukka oli ”kaupunginportilla” Hermannissa, siis suunnilleen jossain nykyisen Helminkadun tasalla.
Linjanumerot otettiin käyttöön 1.9.1926. Samalla kun linjanumerot annettiin, jaettiin vihreä linja kahtia niin, että vihreällä ykkösellä reitti ei muuttunut, mutta se sai vihreä-valkoisen rinnakkaislinjan 2 välille Kauppatori–Hermannin kaupunginportti. Eteläisimpään päähän jäi siis pidempi vuoroväli. Sitä en tiedä, miten vuorovälien ja vuoromäärien kanssa kävi, oliko esim. aiemmin vihreällä linjalla 5 min ja jatkossa molemmilla linjoilla 10 min. Kakkonen ei kuitenkaan ollut ”itsenäinen” linja, sillä ei siis ollut yhtään omaa osuutta.
Arabian uudisrata ei valmistunut 1.9.1926 mennessä, vaan se saatiin käyttöön vasta 16.9. Tuolla radalla perittiin esikaupunkiliikenteen lisämaksu, 62,5 penniä, kuten oli laita myös mm. Käpylän linjalla. Näitä esikaupunkilinjoja merkittiin kirjaimella. Oliko niin, että kirjaintunnus ja lisämaksu olivat ikään kuin naimisissa keskenään, vai eikö ollut? Saattoihan linjalla M matkustaa ihan tavallisen lipun hinnalla, jos jäi kyydistä ennen tariffirajaa. Kyse ei siis ollut siitä, että lisämaksulla olisi huolehdittu siitä, että pitkämatkalaiset mahtuvat jo keskustassa kyytiin, vaan yksinkertaisesti vyöhykerajasta.
Arabian rata oli määrä rakentaa jo alun alkaen Vanhaankaupunkiin asti, kaiketi noin suunnilleen nykyisen Annalantien tasalle. Estlander kutsuu vuoden 1931 historiikissaan tätä paikkaa nimellä Gammelstaden ja toteutunutta, Arabiaan Intiankadun risteykseen ulottuvaa osuutta nimellä Majstad eli Toukola. Linjakilvissä luki Arabia. Loppupätkä jäi odottamaan Hämeentien leventämistä (ja tuo loppupätkä piti rakentaa vuoteen 1933 mennessä, mutta eipä sitten rakennettu).
Esikaupunkilinjoista M ja H olivat saaneet tunnuksensa jo kauan ennen vuotta 1926. Käpylän linja puolestaan sai K-kirjaimen vasta 1926. Nuo olivat helppoja, kun nimi on molemmilla kielillä sama. Samoin 1926 annettiin Kulosaaren linjalle tunnus B, joka oli johdettu ruotsinkielisestä nimestä. Johdettiinko se ruotsinkielisestä nimestä vain siksi, että K oli jo varattu, olihan Helsinki tuolloin jo enemmistöltään suomenkielinen? Toisaalta HRO oli voittopuolisesti ruotsinkielinen yhtiö. (Vuonna 1934 B:stä tuli erikoinen KB.)
Spekulaatio tulee tässä:
Jos lisämaksulliselle esikaupunkilinjalle ajateltiin kirjainta, se voisi olla toteutuneen linjauksen mukaan A (Arabia) taikka T (Toukola). M (Majstad) oli jo varattu. Koska linjaus oli tilapäinen ja ajatus oli vahvasti se, että linja jatkuu pidemmälle, olisi ehkä ollut loogista antaa sille tunnus V (Vanhakaupunki) tai G (Gammelstaden) riippuen siitä, kumpaa kieltä priorisoitiin.
Toisaalta Arabian linja erosi edellisenä vuonna perustetusta K-linjasta siten, että se ei suinkaan ollut pendeli, vaan linjastollisesti osa kantakaupungin verkkoa. Jospa olikin tarkoitus, että vihreä linja jaetaan kahtia linjoiksi 1 ja 2, joista 1 ajaa Eira–Hermanni ja 2 Kauppatori–Arabia?
Ehkä sitten onkin viime metreillä hoksattu, että ei sinne Arabiaan asti ole niin paljon kysyntää, eikä ehkä vaunujakaan riittävästi. Onko tehty aivan viime hetkellä, mahdollisesti käytännön pakon edessä, päätös jakaa vielä linja 2 kahtia niin, että puolet vuoroista ajaa väliä Kauppatori–Hermanni ja vain puolet Kauppatori–Arabia?
Silloin on kiireessä tarvittu uutta linjatunnusta, mikä ei ennen rullakilpien aikaa onnistunut muuten kuin valmistamalla maalaamalla uudet kilvet. Piti olla sapluunatkin. Ja Vallilan kilpimaalaamossa hirveä kiire, kun kaikilla linjoilla otettiin linjanumerot käyttöön yhtä aikaa.
Onko siis hätäpäissään todettu, että kun nyt puolet kakkosen vuoroista kääntyvätkin jo Hermannissa, niin annetaan Arabiaan asti jatkaville tunnukseksi väärin päin käännetty M eli W, joka on melkein kuin Wanhakaupunki, vaikkei sitä tuohonkaan aikaan W:lla kirjoitettu eikä ratikka sinne asti edes kulkenut, ainakaan vielä. Wikipedian mukaan nykyinen nimiasu Vanhakaupunki, siis tavallisella V:llä, vahvistettiin 1909.
Tämä saisi tukea siitäkin, että tynkälinja 2 lakkautettiin jo 30.12.1928, jolloin varmaankin tihennettiin puolestaan Arabiaan asti ulottuvaa liikennettä eli päästiin ikään kuin siihen tavoitetilanteeseen, jota uumoilen, että jo 1926 tavoiteltiin. ASEA:n uusista amerikkalaistyyppisistä moottorivaunuista saatiin 14 kpl toimitettua juuri vuoden 1928 aikana.
Niin sanottuun lopputilanteeseen linjaryhmä 1-2-W pääsi kesällä 1931, kun myös W lakkautettiin ja ykkönen alkoi kulkea koko matkaa Eirasta Arabiaan asti. Arabian esikaupunkilinja siis hyvin pian integroitiin, myös tunnukseltaan, keskikaupunkilinjoihin, kun muista kirjaimista luovuttiin vasta 50-luvulla.
Hypoteesini on, että W on viime hetken ratkaisu, nurinpäin käännetty M:n kilpi. Yhtään valokuvaa en ole W:stä nähnyt, joten todisteita hypoteesini tueksi ei ole, mutta olisi kiva kuulla, olenko muiden mielestä aivan hakoteillä vai voisiko tässä olla perääkin.
Valokuva todistaisi heti, suuntaan tai toiseen, sillä typografia on niin erilainen. Ei taida sellaista kirjasinta olla, jossa W:n uloimmat viivat olisivat suoria, kun taas M:n viivat tyypillisesti ovat, ja olivat sitä myös linjakilvissä. Mutta ei tuo väärin päin oleva M ihan hassulta näytä.
Faktat ovat tässä:
Vielä kesällä 1926 tuon suunnan liikennettä hoiti vihreä linja, joka kulki Eirasta Kauppatorin kautta Hakaniemeen ja Hämeentietä pitkin niin, että päätepysäkki ja kääntösilmukka oli ”kaupunginportilla” Hermannissa, siis suunnilleen jossain nykyisen Helminkadun tasalla.
Linjanumerot otettiin käyttöön 1.9.1926. Samalla kun linjanumerot annettiin, jaettiin vihreä linja kahtia niin, että vihreällä ykkösellä reitti ei muuttunut, mutta se sai vihreä-valkoisen rinnakkaislinjan 2 välille Kauppatori–Hermannin kaupunginportti. Eteläisimpään päähän jäi siis pidempi vuoroväli. Sitä en tiedä, miten vuorovälien ja vuoromäärien kanssa kävi, oliko esim. aiemmin vihreällä linjalla 5 min ja jatkossa molemmilla linjoilla 10 min. Kakkonen ei kuitenkaan ollut ”itsenäinen” linja, sillä ei siis ollut yhtään omaa osuutta.
Arabian uudisrata ei valmistunut 1.9.1926 mennessä, vaan se saatiin käyttöön vasta 16.9. Tuolla radalla perittiin esikaupunkiliikenteen lisämaksu, 62,5 penniä, kuten oli laita myös mm. Käpylän linjalla. Näitä esikaupunkilinjoja merkittiin kirjaimella. Oliko niin, että kirjaintunnus ja lisämaksu olivat ikään kuin naimisissa keskenään, vai eikö ollut? Saattoihan linjalla M matkustaa ihan tavallisen lipun hinnalla, jos jäi kyydistä ennen tariffirajaa. Kyse ei siis ollut siitä, että lisämaksulla olisi huolehdittu siitä, että pitkämatkalaiset mahtuvat jo keskustassa kyytiin, vaan yksinkertaisesti vyöhykerajasta.
Arabian rata oli määrä rakentaa jo alun alkaen Vanhaankaupunkiin asti, kaiketi noin suunnilleen nykyisen Annalantien tasalle. Estlander kutsuu vuoden 1931 historiikissaan tätä paikkaa nimellä Gammelstaden ja toteutunutta, Arabiaan Intiankadun risteykseen ulottuvaa osuutta nimellä Majstad eli Toukola. Linjakilvissä luki Arabia. Loppupätkä jäi odottamaan Hämeentien leventämistä (ja tuo loppupätkä piti rakentaa vuoteen 1933 mennessä, mutta eipä sitten rakennettu).
Esikaupunkilinjoista M ja H olivat saaneet tunnuksensa jo kauan ennen vuotta 1926. Käpylän linja puolestaan sai K-kirjaimen vasta 1926. Nuo olivat helppoja, kun nimi on molemmilla kielillä sama. Samoin 1926 annettiin Kulosaaren linjalle tunnus B, joka oli johdettu ruotsinkielisestä nimestä. Johdettiinko se ruotsinkielisestä nimestä vain siksi, että K oli jo varattu, olihan Helsinki tuolloin jo enemmistöltään suomenkielinen? Toisaalta HRO oli voittopuolisesti ruotsinkielinen yhtiö. (Vuonna 1934 B:stä tuli erikoinen KB.)
Spekulaatio tulee tässä:
Jos lisämaksulliselle esikaupunkilinjalle ajateltiin kirjainta, se voisi olla toteutuneen linjauksen mukaan A (Arabia) taikka T (Toukola). M (Majstad) oli jo varattu. Koska linjaus oli tilapäinen ja ajatus oli vahvasti se, että linja jatkuu pidemmälle, olisi ehkä ollut loogista antaa sille tunnus V (Vanhakaupunki) tai G (Gammelstaden) riippuen siitä, kumpaa kieltä priorisoitiin.
Toisaalta Arabian linja erosi edellisenä vuonna perustetusta K-linjasta siten, että se ei suinkaan ollut pendeli, vaan linjastollisesti osa kantakaupungin verkkoa. Jospa olikin tarkoitus, että vihreä linja jaetaan kahtia linjoiksi 1 ja 2, joista 1 ajaa Eira–Hermanni ja 2 Kauppatori–Arabia?
Ehkä sitten onkin viime metreillä hoksattu, että ei sinne Arabiaan asti ole niin paljon kysyntää, eikä ehkä vaunujakaan riittävästi. Onko tehty aivan viime hetkellä, mahdollisesti käytännön pakon edessä, päätös jakaa vielä linja 2 kahtia niin, että puolet vuoroista ajaa väliä Kauppatori–Hermanni ja vain puolet Kauppatori–Arabia?
Silloin on kiireessä tarvittu uutta linjatunnusta, mikä ei ennen rullakilpien aikaa onnistunut muuten kuin valmistamalla maalaamalla uudet kilvet. Piti olla sapluunatkin. Ja Vallilan kilpimaalaamossa hirveä kiire, kun kaikilla linjoilla otettiin linjanumerot käyttöön yhtä aikaa.
Onko siis hätäpäissään todettu, että kun nyt puolet kakkosen vuoroista kääntyvätkin jo Hermannissa, niin annetaan Arabiaan asti jatkaville tunnukseksi väärin päin käännetty M eli W, joka on melkein kuin Wanhakaupunki, vaikkei sitä tuohonkaan aikaan W:lla kirjoitettu eikä ratikka sinne asti edes kulkenut, ainakaan vielä. Wikipedian mukaan nykyinen nimiasu Vanhakaupunki, siis tavallisella V:llä, vahvistettiin 1909.
Tämä saisi tukea siitäkin, että tynkälinja 2 lakkautettiin jo 30.12.1928, jolloin varmaankin tihennettiin puolestaan Arabiaan asti ulottuvaa liikennettä eli päästiin ikään kuin siihen tavoitetilanteeseen, jota uumoilen, että jo 1926 tavoiteltiin. ASEA:n uusista amerikkalaistyyppisistä moottorivaunuista saatiin 14 kpl toimitettua juuri vuoden 1928 aikana.
Niin sanottuun lopputilanteeseen linjaryhmä 1-2-W pääsi kesällä 1931, kun myös W lakkautettiin ja ykkönen alkoi kulkea koko matkaa Eirasta Arabiaan asti. Arabian esikaupunkilinja siis hyvin pian integroitiin, myös tunnukseltaan, keskikaupunkilinjoihin, kun muista kirjaimista luovuttiin vasta 50-luvulla.
2, valko-vihreä kilvillä ylläpitää liikennettä kuten tähänkin saakka Kaupunginportilta Itäisellä Viertotiellä Kauppatorille; joka toinen vaunu merkitty kirjailmella W, tulee vastaisuudessa jatkamaan matkaansa Arabiaan.” Ja ”Munkkiniemen ja Haagan linjat ovat merkityt kirjaimilla, edell. M ja jälkim. H, Kulosaarenlinja kirjaimella B, Käpylänlinja kirjaimella K sekä tuleva Arabia-linja kirjaimella W.
