Näytetään tulokset 1-5/5

Viestiketju: Linja W

  1. #1
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    7193

    oletus Linja W

    Olen tätä kummajaista miettinyt jo pidemmän aikaa. Miksi ihmeessä W? Minusta Herrasen historiikin ”tarkoitti ilmeisesti Vanhaakaupunkia” ei ole kovin vedenpitävä selitys. V kelpaisi minulle, tai G, tai A. Mutta W on outo.

    Hypoteesini on, että W on viime hetken ratkaisu, nurinpäin käännetty M:n kilpi. Yhtään valokuvaa en ole W:stä nähnyt, joten todisteita hypoteesini tueksi ei ole, mutta olisi kiva kuulla, olenko muiden mielestä aivan hakoteillä vai voisiko tässä olla perääkin.

    Valokuva todistaisi heti, suuntaan tai toiseen, sillä typografia on niin erilainen. Ei taida sellaista kirjasinta olla, jossa W:n uloimmat viivat olisivat suoria, kun taas M:n viivat tyypillisesti ovat, ja olivat sitä myös linjakilvissä. Mutta ei tuo väärin päin oleva M ihan hassulta näytä.

    Faktat ovat tässä:

    Vielä kesällä 1926 tuon suunnan liikennettä hoiti vihreä linja, joka kulki Eirasta Kauppatorin kautta Hakaniemeen ja Hämeentietä pitkin niin, että päätepysäkki ja kääntösilmukka oli ”kaupunginportilla” Hermannissa, siis suunnilleen jossain nykyisen Helminkadun tasalla.

    Linjanumerot otettiin käyttöön 1.9.1926. Samalla kun linjanumerot annettiin, jaettiin vihreä linja kahtia niin, että vihreällä ykkösellä reitti ei muuttunut, mutta se sai vihreä-valkoisen rinnakkaislinjan 2 välille Kauppatori–Hermannin kaupunginportti. Eteläisimpään päähän jäi siis pidempi vuoroväli. Sitä en tiedä, miten vuorovälien ja vuoromäärien kanssa kävi, oliko esim. aiemmin vihreällä linjalla 5 min ja jatkossa molemmilla linjoilla 10 min. Kakkonen ei kuitenkaan ollut ”itsenäinen” linja, sillä ei siis ollut yhtään omaa osuutta.

    Arabian uudisrata ei valmistunut 1.9.1926 mennessä, vaan se saatiin käyttöön vasta 16.9. Tuolla radalla perittiin esikaupunkiliikenteen lisämaksu, 62,5 penniä, kuten oli laita myös mm. Käpylän linjalla. Näitä esikaupunkilinjoja merkittiin kirjaimella. Oliko niin, että kirjaintunnus ja lisämaksu olivat ikään kuin naimisissa keskenään, vai eikö ollut? Saattoihan linjalla M matkustaa ihan tavallisen lipun hinnalla, jos jäi kyydistä ennen tariffirajaa. Kyse ei siis ollut siitä, että lisämaksulla olisi huolehdittu siitä, että pitkämatkalaiset mahtuvat jo keskustassa kyytiin, vaan yksinkertaisesti vyöhykerajasta.

    Arabian rata oli määrä rakentaa jo alun alkaen Vanhaankaupunkiin asti, kaiketi noin suunnilleen nykyisen Annalantien tasalle. Estlander kutsuu vuoden 1931 historiikissaan tätä paikkaa nimellä Gammelstaden ja toteutunutta, Arabiaan Intiankadun risteykseen ulottuvaa osuutta nimellä Majstad eli Toukola. Linjakilvissä luki Arabia. Loppupätkä jäi odottamaan Hämeentien leventämistä (ja tuo loppupätkä piti rakentaa vuoteen 1933 mennessä, mutta eipä sitten rakennettu).

    Esikaupunkilinjoista M ja H olivat saaneet tunnuksensa jo kauan ennen vuotta 1926. Käpylän linja puolestaan sai K-kirjaimen vasta 1926. Nuo olivat helppoja, kun nimi on molemmilla kielillä sama. Samoin 1926 annettiin Kulosaaren linjalle tunnus B, joka oli johdettu ruotsinkielisestä nimestä. Johdettiinko se ruotsinkielisestä nimestä vain siksi, että K oli jo varattu, olihan Helsinki tuolloin jo enemmistöltään suomenkielinen? Toisaalta HRO oli voittopuolisesti ruotsinkielinen yhtiö. (Vuonna 1934 B:stä tuli erikoinen KB.)

    Spekulaatio tulee tässä:

    Jos lisämaksulliselle esikaupunkilinjalle ajateltiin kirjainta, se voisi olla toteutuneen linjauksen mukaan A (Arabia) taikka T (Toukola). M (Majstad) oli jo varattu. Koska linjaus oli tilapäinen ja ajatus oli vahvasti se, että linja jatkuu pidemmälle, olisi ehkä ollut loogista antaa sille tunnus V (Vanhakaupunki) tai G (Gammelstaden) riippuen siitä, kumpaa kieltä priorisoitiin.

    Toisaalta Arabian linja erosi edellisenä vuonna perustetusta K-linjasta siten, että se ei suinkaan ollut pendeli, vaan linjastollisesti osa kantakaupungin verkkoa. Jospa olikin tarkoitus, että vihreä linja jaetaan kahtia linjoiksi 1 ja 2, joista 1 ajaa Eira–Hermanni ja 2 Kauppatori–Arabia?

    Ehkä sitten onkin viime metreillä hoksattu, että ei sinne Arabiaan asti ole niin paljon kysyntää, eikä ehkä vaunujakaan riittävästi. Onko tehty aivan viime hetkellä, mahdollisesti käytännön pakon edessä, päätös jakaa vielä linja 2 kahtia niin, että puolet vuoroista ajaa väliä Kauppatori–Hermanni ja vain puolet Kauppatori–Arabia?

    Silloin on kiireessä tarvittu uutta linjatunnusta, mikä ei ennen rullakilpien aikaa onnistunut muuten kuin valmistamalla maalaamalla uudet kilvet. Piti olla sapluunatkin. Ja Vallilan kilpimaalaamossa hirveä kiire, kun kaikilla linjoilla otettiin linjanumerot käyttöön yhtä aikaa.

    Onko siis hätäpäissään todettu, että kun nyt puolet kakkosen vuoroista kääntyvätkin jo Hermannissa, niin annetaan Arabiaan asti jatkaville tunnukseksi väärin päin käännetty M eli W, joka on melkein kuin Wanhakaupunki, vaikkei sitä tuohonkaan aikaan W:lla kirjoitettu eikä ratikka sinne asti edes kulkenut, ainakaan vielä. Wikipedian mukaan nykyinen nimiasu Vanhakaupunki, siis tavallisella V:llä, vahvistettiin 1909.

    Tämä saisi tukea siitäkin, että tynkälinja 2 lakkautettiin jo 30.12.1928, jolloin varmaankin tihennettiin puolestaan Arabiaan asti ulottuvaa liikennettä eli päästiin ikään kuin siihen tavoitetilanteeseen, jota uumoilen, että jo 1926 tavoiteltiin. ASEA:n uusista amerikkalaistyyppisistä moottorivaunuista saatiin 14 kpl toimitettua juuri vuoden 1928 aikana.

    Niin sanottuun lopputilanteeseen linjaryhmä 1-2-W pääsi kesällä 1931, kun myös W lakkautettiin ja ykkönen alkoi kulkea koko matkaa Eirasta Arabiaan asti. Arabian esikaupunkilinja siis hyvin pian integroitiin, myös tunnukseltaan, keskikaupunkilinjoihin, kun muista kirjaimista luovuttiin vasta 50-luvulla.

    Nimi: LinjaW.png
Katselukertoja: 417
Koko: 28,2 KB
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #2
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3948

    oletus Vs: Linja W

    W saattaa kuulostaa oudolta - varsinkin vuonna 2020. Myös RAITIO-lehti on aikanaan (3 / 2006) kertonut Arabian raitiotietä käsittelevässä artikkelissa sen, että W tarkoitti Vanhaakaupunkia. Painettu sana muuttuu herkästi totuudeksi, minäkin olen tuon uskonut olevan noin. Artikkelin kirjoittajan asiantuntemusta en kyseenalaista - todennäköisesti hän on perehtynyt käsittelemäänsä aiheeseen. Historiaa tutkiessa törmää toistuvasti siihen, että lähteissä esiintyy ristiriitoja. En ihmettelisi, jos W:lle löytyisi joku ihan muukin järkeenkäypä selitys. Ja lisäksi: On varmasti vaikka kuinka monia asioita, joille on a) todellinen syy ja b) virallinen syy. Ihan hyvin kirjainvalinnankin todellinen motiivi on saattanut perustua johonkin aivan muuhun kuin mitä kirjoihin on kirjoitettu eli silloin kohdat a ja b eivät olisikaan samoja.

    Mutta tuo W (tai ylipäänsä w), vaikka se ei oikein mielly nykysuomalaiseksi kirjaimeksi, niin aiemmin (toki jo todella kauan sitten) se on ollut hyvinkin laajassa käytössä. Esimerkiksi Viipurin nimi esiintyy varsin monissa vanhoissa postikorteissa W-alkuisena. Viipurin läänin ajoneuvojen rekisteritunnuksissa sentään ei käytetty W:tä, vaan se oli V, myöhemmin sen rinnalle tuli VI. Kyseisen läänin typistyessä Kymen lääniksi tunnukseksi tuli R ja V vapautui Vaasan läänin käyttöön. Sitä ennen Vaasan läänin tunnus oli ollut VA.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    7193

    oletus Vs: Linja W

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Myös RAITIO-lehti on aikanaan (3 / 2006) kertonut Arabian raitiotietä käsittelevässä artikkelissa sen, että W tarkoitti Vanhaakaupunkia.
    Raitiossa 3/06 todetaan: "Esikaupunkien raitiolinjojen tunnukset olivat tuolloin perinteisesti kirjaimia; W oli mukailtu Vanhastakaupungista." Alkuosa on kiistatta totta, jälkiosa perustunee Herraseen.

    Herranen puolestaan toteaa sivulla 127 erikoisesti, että "Arabiaan saakka kulkevat vaunut asetettiin linjalle no. 2, jonka päätepiste keskustassa sijaitsi Kauppatorilla. Tämän linjan valko-vihrein kilvin varustetuista vaunuista joka toinen liikennöi Itäistä Viertotietä kaupunginportille, ja joka toinen taas W-tunnuksella varustettuna Arabiaan, jonne matkustavat joutuivat suorittamaan matkastaan lisämaksun." Tälle on annettu lähteeksi Iltalehti 18.9.1926. Tuota lehteä en ole nähnyt, ja lehdet nyt kirjoitavat mitä sattuu tänäkin päivänä, mutta tuo teksti antaisi oikeastaan ymmärtää, että olisi ikään kuin linja 2 ja sillä jonkinlaisia W-vuoroja (2W?). Tälle ei löydy tukea ainakaan Estlanderin vuoden 1931 historiikista, sillä Estlander luettelee silloisen linjaston, ja siinä tilanteessa linja 2 on jo lakkautettu ja W on yksinään Arabian linjatunnus. Estlander ei kommentoi linjatunnusta millään tavalla.

    Herranen toteaa edelleen sivulla 134, ilman lähdeviitettä: "Näiden [esikaupunki-]linjojen tunnuksina käytettiin vaunuissa kirjaimia H, M, B sekä K ja W, joista viimeinen tarkoitti ilmeisesti Vanhaakaupunkia." Päätellen lähdeviitteen puuttumisesta ja tuosta ilmeisesti-sanasta rohkenen väittää, että W = Vanhakaupunki on Herrasen omaa päätelmää, joka on sitten levinnyt mm. Raitioon ja www.raitio.orgiinkin, ja tässä painettu sana on muuttunut ikään kuin totuudeksi, kuten sanot.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Mutta tuo W (tai ylipäänsä w), vaikka se ei oikein mielly nykysuomalaiseksi kirjaimeksi, niin aiemmin (toki jo todella kauan sitten) se on ollut hyvinkin laajassa käytössä. Esimerkiksi Viipurin nimi esiintyy varsin monissa vanhoissa postikorteissa W-alkuisena. Viipurin läänin ajoneuvojen rekisteritunnuksissa sentään ei käytetty W:tä, vaan se oli V, myöhemmin sen rinnalle tuli VI. Kyseisen läänin typistyessä Kymen lääniksi tunnukseksi tuli R ja V vapautui Vaasan läänin käyttöön. Sitä ennen Vaasan läänin tunnus oli ollut VA.
    Onhan tänäkin päivänä kaiken maailman Wanhan tawaran liikkeitä ja Helsingissäkin esim. ravintola Wanha Pehtoori, eli markkinointimielessä w elää ja voi hyvin. Mutta HRO ei kyllä missään vaiheessa ole näyttäynyt ainakaan minulle organisaationa, joka tämänkaltaisin konstein romantisoisi asioita ja ikään kuin kosiskelisi yleisöä.

    Jos joskus jaksan, kaivan tuon Iltalehden esille. Sikäli kun Herranen on sitä suoraan kopioinut, niin siitä pystyisi aistimaan tukea sille ajatukselleni, että kakkoslinjan oli tarkoitus kulkea Arabiaan asti, mutta sitten kävikin, syytä tai toisesta, niin että kakkonen jaettiinkin kahdeksi eri linjaksi, mahdollisesti kiireessä.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 03:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 01:51 ----------

    Kyllä näistä ääneenajatteluista on ainakin se hyöty, että tulee sitten pengottua ja pengottua, kunnes löytää jotain. Löysin, ja teoriani osoittautui vääräksi.

    Mitään sellaista en löytänyt, missä perusteltaisiin juuri W:n valitsemista Arabian linjan tunnukseksi. Mutta löysin kuvan, joka aivan yksiselitteisesti näyttää, että W:llä oli omat kilvet, eivätkä ne ole missään tapauksessa väärinpäin olevia M-kilpiä. Tuo on ainoa koskaan näkemäni kuva linjasta W. Käsi sydämelle – kuinka moni muu foorumilainen on tällaisen kuvaharvinaisuuden joskus nähnyt?

    Nyt kun vielä löytyisi kuva linjan 11 raitiovaunusta, niin olisi "koko sarja" kasassa.
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat  
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  4. #4

    Liittynyt
    22.08.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1898

    oletus Vs: Linja W

    Asiaan saattaa liittyä se, että V- ja W-kirjaimia pidettiin aiemmin saman kirjaimen kahtena eri ulkomuotona. Ei siis ollut kaksoisveetä, vaan pelkkä "vee", joka saattoi näyttää erilaiselta ihan vain sen mukaan, miten kukin kirjoittaja päätti sen yhden kirjaimen kirjoittaa. Osittain sama homma, kuin s-kirjaimen kaksi eri ulkonäköä, joista käyttöön jäi vain toinen.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    7193

    oletus Vs: Linja W

    Työväenjärjestöjen Tiedonantaja -nimisessä sanomalehdessä on 26.8.1926 kerrottu uudesta linjanumeroinnista. Vaikka teksti on artikkelin muodossa eikä ilmoituksena, on se pääosin kopioitu HRO:n vastaavasta ilmoituksesta, joita muissa lehdisttä julkaistiin tuolloin. Lehti on kuitenkin lisännyt yhden olennaisen sanan tekstiinsä, tuon joka on sulkeissa: ”Munkkiniemen linja on merkitty edelleenkin kirjaimella M ja Haagan linja kirjaimella H, Kulosaaren linja kirjaimella B, Käpylän linja kirjaimella K sekä tuleva Arabian (Vanhankaupungin) linja kirjaimella W.

    Tämä tukisi ajatusta siitä, että linjan on ajateltu melko pian jatkuvan Vanhaankaupunkiin asti ja että W tosiaan tarkoittaisi nimenomaan Vanhaakaupunkia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut tlajunen Näytä viesti
    Asiaan saattaa liittyä se, että V- ja W-kirjaimia pidettiin aiemmin saman kirjaimen kahtena eri ulkomuotona. Ei siis ollut kaksoisveetä, vaan pelkkä "vee", joka saattoi näyttää erilaiselta ihan vain sen mukaan, miten kukin kirjoittaja päätti sen yhden kirjaimen kirjoittaa. Osittain sama homma, kuin s-kirjaimen kaksi eri ulkonäköä, joista käyttöön jäi vain toinen.
    Ajatus V:n ja W:n vaihtokelpoisuudesta ei minusta ihan istu enää vuoden 1926 tilanteeseen, mutta tarkistelin tuotakin vähän, koska pointtisi on hyvä!

    Nimi Vanhakaupunki on vahvistettu tässä kirjoitusasussa vuonna 1909 (kertoo Helsingin kadunnimet).

    Selailin eri sanomalehtiä vuodelta 1926, eikä niissä tunnuta käyttävän nimiasua Wanhakaupunki. Poikkeuksena ovat vielä tuolloin fraktuuraa käyttäneet lehdet. Kotimaa-lehdessä, jonka kirjasin on leipätekstissä fraktuuraa (mutta ilmoituksissa ei), on tällainen muoto juurikin raitiotien avaamista koskevassa uutisessa. Teksti (27.8.1926) on muutoin täsmälleen sama kuin TT:ssä. Fraktuuraa käytti tuolloin myös Keskisuomalainen, joka muussa yhteydessä puhuu [Helsingin] Wanhastakaupungista.

    HRO:ssa fraktuuraa ei ole käytetty missään yhteydessä, ei esimerkiksi päiväkäskyissä tai vuosikertomuksissa.

    Vielä lainaus Kotuksen suunnittelipäällikön Raimo Jussilan kolumnista Kotuksen sivuilta (julkaistu alunperin HS 23.6.1998:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Raimo Jussila, HS 23.6.1998
    Pari sataa vuotta, aina 1800-luvun puoliväliin saakka, suomen kieli tuli toimeen lähes yksinomaan u:lla ja w:llä. Tavallinen v toki tunnettiin, mutta sen paikka oli silloisessa maailmankielessä latinassa. Kaksois-v:n rinnalle alkoi ilmestyä tavallista v-kirjainta viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Nopea muutos tapahtui 1880-luvun lopussa, jolloin esimerkiksi sanakirjoissa siirryttiin järjestelmälliseen v:n käyttöön. Erisnimet muuttuivat vitkaisemmin, mutta paikannimet v:llistyivät jo 1920-luvulle mennessä.
    Jussila tukisi ajatusta siitä, että kirjaimen pitäisi olla V, ei W.

    Toinen lainaus on Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolan väitöskirjaa käsittelevästä blogipostauksesta, jonka on kirjoittanut Juuso Koponen. Mervola on vuonna 1995 tutkinut fraktuuran väistymistä ja antikvan maihinnousua Suomessa.

    http://informaatiomuotoilu.fi/2013/0...a-vs-antiikva/

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Informaatiomuotoilu-blogi
    Vastustus antiikvaa kohtaan oli pitkään huomattavaa. J.V. Snellman esimerkiksi huomautti kirjeessä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorille, Suomalainen-lehden päätoimittajalle K.A. Gottlundille, että useimmat kansanihmiset osasivat lukea vain fraktuuraa, sillä Raamattu ja kaikki kansankirjallisuus oli kautta aikojen ladottu tuolla kirjaintyylillä. Ruotsia puhuvalla väestönosalla tällaisia rajoitteita ei ilmeisesti ollut, sillä pitkään rinnakkain suomen- että ruotsinkielistä aineistoa sisältävissä lehdissä suomenkieliset uutiset ja ilmoitukset ladottiin fraktuuralla ja ruotsinkieliset antiikvalla.
    Yllä oleva lainaus kuvaa kuitenkin tilannetta 1800-luvulla. Lainauksessa mainittu Gottlund kuoli jo 1875. Mervolasta johtopäätösten vetäminen onkin hankalampaa. Kun ajatellaan HRO:n olleen vielä 1920-luvulla voittopuolisesti ruotsinkielinen yhtiö, olisi V loogisempi kuin W, mutta loogisin olisi tietysti ollut G.

    Toisaalta voi asiaa ajatella niinkin, että HRO:n ruotsinkielinen johto on kaukonäköisesti valinnut tunnuskirjaimen suomenkielisen paikannimen mukaan ja kuvitellut suomalaisten suosivan fraktuuraa, minkä vuoksi W:n on ajateltu olevan tutumpi kuin V:n. Aika kaukaa haetulta tämä silti tuntuu, kun ottaa huomioon, että suurimmat sanomalehdet ja Raamatutkin olivat tuossa vaiheessa (suomeksikin) jo antikvalla ladotut. Ehkä tunnuksesta päätti joku poikkeuksellisen konservatiivinen herra HRO:lla.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 18:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:29 ----------

    Korjataanpa vielä yksi asia, joka ei olekaan faktaa, vaikka vielä eilen niin kuvittelin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Linjanumerot otettiin käyttöön 1.9.1926. Samalla kun linjanumerot annettiin, jaettiin vihreä linja kahtia niin, että vihreällä ykkösellä reitti ei muuttunut, mutta se sai vihreä-valkoisen rinnakkaislinjan 2 välille Kauppatori–Hermannin kaupunginportti. Eteläisimpään päähän jäi siis pidempi vuoroväli. Sitä en tiedä, miten vuorovälien ja vuoromäärien kanssa kävi, oliko esim. aiemmin vihreällä linjalla 5 min ja jatkossa molemmilla linjoilla 10 min. Kakkonen ei kuitenkaan ollut ”itsenäinen” linja, sillä ei siis ollut yhtään omaa osuutta.
    Sama ilmoitus on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi elo-syyskuun vaihteessa 1926, ja siinä todetaan, että

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HS 31.8.1926
    Raitiotieliikenne tapahtuu 1 päivästä syyskuuta 1926 alkaen allaolevan muutetun suunnitelman mukaisesti. […] Linja N:o 2, valko-vihreä kilvillä ylläpitää liikennettä kuten tähänkin saakka Kaupunginportilta Itäisellä Viertotiellä Kauppatorille; joka toinen vaunu merkitty kirjailmella W, tulee vastaisuudessa jatkamaan matkaansa Arabiaan.” Ja ”Munkkiniemen ja Haagan linjat ovat merkityt kirjaimilla, edell. M ja jälkim. H, Kulosaarenlinja kirjaimella B, Käpylänlinja kirjaimella K sekä tuleva Arabia-linja kirjaimella W.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Svenska Pressen 1.9.26
    Linje N:o 2, med vit-gröna skyltar, upprätthåller såsom hittils trafiken mellan Stadsporten & Östra Chaussén och Salutorget; varannan vagn betecknad med bokstaven W kommer framledes att utsräcka färden till Arabia)
    Tämä kertoo hyvin yksiselitteisesti, että valko-vihreillä kilvillä varustettu linja Kauppatorilta Hermanniin on ollut olemassa jo ennen 1.9.1926, toisin kuin esim. SRS:n linjahistoriikissa kerrotaan. Järjestely otettiin käyttöön 1.5.1924. Siitä kerrottiin HRO:n vuoden 1924 vuosikertomuksessa ja todettiin, että Kauppatorin ja Hermannin välille saatiin näin 2,5 minuutin vuoroväli. Vuosikertomus ei tosin mainitse linjaväriä, joten aivan varma ei voi olla siitä, oliko näillä lyhyemmillä vuoroilla heti 1924 valko-vihreä linjaväri, vai tuliko se myöhemmin, mutta ainakin tämä väriyhdistelmä oli käytössä jo ennen 1.9.1926.

    Myös vuoroväliasia selvisi linjojen 2 ja W osalta. Arabian liikenteen alkamispäivänä 16.9.1926 sekä HS että Hbl raportoivat edellisen päivän pressiajelulta:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut HS 16.9.1926
    Arabian raitiotielinjalla tulevat vaunut kulkemaan 10 minuutin väliajoin. Vaunut – luvultaan 5 – kulkevat kauppatorin ja Arabian-linjan päätekohdan välillä ja ovat merkityt W-kirjaimella.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Hbl 16.9.1926
    Tidsintervallen mellan två på varandra följande vagnar är 10 minuter. Vagnarna – fem till antalet – löpa mellan Salutorget och Arabia och äro betecknade med bokstaven W.
    ---------- Viestit yhdistetty 28.06.2020 klo 00:32 ---------- Previous Post was on 27.06.2020 at 19:11 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Vuosikertomus ei tosin mainitse linjaväriä, joten aivan varma ei voi olla siitä, oliko näillä lyhyemmillä vuoroilla heti 1924 valko-vihreä linjaväri, vai tuliko se myöhemmin, mutta ainakin tämä väriyhdistelmä oli käytössä jo ennen 1.9.1926.
    Iltalehti 3.5.1924 paljastaa tämänkin, eli kyllä se sai linjavärin heti aluksi: "Tarkoitusta varten on järjestetty aivan uusi, viheriän-valkoinen linja."

    Vihreän linjan entinen vuoroväli oli 4 min, ja nyt molemmilla linjoilla vuoroväli oli 5 min. Toisin kuin nykyään, nämä myös tahdistettiin tarkasti 2,5 minuutin välein ja tuossakin lehtiuutisessa kerrotaan, miten henkilökunnan on oltava nyt erityisen tarkkoja täsmällisten Kauppatorin-lähtöaikojen osalta.

    SRS:n sivustoa on tänään tämän osalta korjattu.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

Vastaavia viestiketjuja

  1. HSL: Linja 554 saa uuden reitin, Leppävaaraan kulkee tulevaisuudessa linja 553
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 08.08.2017, 16:10
  2. HSL: Espoon linja 51 lakkautetaan 15.8.2016, uusi linja 224 aloittaa
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 26.07.2016, 12:00
  3. HSL: Linja 120 lakkautetaan. Uusi linja 107 aloittaa 1.1.
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 12.01.2011, 12:55
  4. Joensuun Linja Linja-Karjalalle
    kirjoittanut Ozzy foorumissa Kauko- ja tilausliikenne
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 11.11.2008, 16:43

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •