Viestiketju: HKL:n raitiovaunuhankinta 2027 - 2034

Tietopyynnössä on myös mainittu prototyyppivaunuille saapumisajankohdat 2 vuotta ennen varsinaisia vaunuja, eli 2025 pikaraitiovaunulle ja 2026 kantakaupunkivaunulle.

Toivottavasti nuo vaunumäärät ovat vain suuntaa antavia, kun HSL:n mukaan Kalasataman liikenne ollaan jo hoitamassa käyttöastetta korottamalla ja mahdollisesti 5min vuoroväliin asti, jolloin kantakaupungin kaluston käyttöaste on joko tasan 90% tai jopa yli. Jos uusia vaunuja hankitaan vain korvaamaan nykyiset, sellaisella käyttöasteella ei pystytä enää vastaamaan yllättävään vaunutarpeen nousuun kuten vuorovälin tihentäminen ylikuormittuneella linjalla. Sen sijaan palvelu kärsii, kun joudutaan odottamaan jopa vuosia ennen kuin lisävaunut saadaan liikenteeseen.

On myös vähän kummallista ettei ole kantakaupunkivaunuille ole määrähaitaria vaan vain yksittäinen luku. Uuden linjastosuunnitelman teko on vielä kesken eli vaunutarve voi elää kovasti. Postipuiston ratikkaa ei ole aikataulutettu, mutta jos se aijotaan tehdä ennen viimeisiä taloja alueelle vaunut pitäisi tulla tässä hankinnassa. Toisaalta pikaraitiotiet keskustaan tulevat syömään joitain osuuksia nykyisiltä linjoilta tai jopa kokonaisia linjoja. Esimerkiksi linjan 6, jos sitä ei siirretäkkään Sturenkadulle tai Kalasatamaan ja Vihdintien ratikka jatketaan Hernesaareen.

Eikä Vantaakaan kai sitten ole pikaraitiovaunuhankinnassa mukana koska Vihdintie, Viima ja Vantaan ratikka ovat yhteensä jo n.62 vaunua ja tavoite on ollut ainakin tähän asti saada Tuusulanväylänkin ratikka liikenteeseen 2034 mennessä.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Toivottavasti nuo vaunumäärät ovat vain suuntaa antavia, kun HSL:n mukaan Kalasataman liikenne ollaan jo hoitamassa käyttöastetta korottamalla ja mahdollisesti 5min vuoroväliin asti, jolloin kantakaupungin kaluston käyttöaste on joko tasan 90% tai jopa yli. Jos uusia vaunuja hankitaan vain korvaamaan nykyiset, sellaisella käyttöasteella ei pystytä enää vastaamaan yllättävään vaunutarpeen nousuun kuten vuorovälin tihentäminen ylikuormittuneella linjalla. Sen sijaan palvelu kärsii, kun joudutaan odottamaan jopa vuosia ennen kuin lisävaunut saadaan liikenteeseen.

Kannattaa säästää ennemmin muutamia parhaimmassa kunnossa olevia Valmetteja tätä varten. HKL ei ole kuitenkaan mikään VR, joka haluaa romuttaa kaiken ylimääräisen kaluston.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Kannattaa säästää ennemmin muutamia parhaimmassa kunnossa olevia Valmetteja tätä varten. HKL ei ole kuitenkaan mikään VR, joka haluaa romuttaa kaiken ylimääräisen kaluston.

Romuttaminen voi HKL:kin houkuttaa, jos varikkotilaa ei ole tarpeeksi.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Kannattaa säästää ennemmin muutamia parhaimmassa kunnossa olevia Valmetteja tätä varten. HKL ei ole kuitenkaan mikään VR, joka haluaa romuttaa kaiken ylimääräisen kaluston.

Jos nyt unohdetaan mahdollisesti jo vähän ennen M100-sarjaa poistuva M200-sarja. (Ja toki tuolle löytyy perusteluitakin.)

Kai niitä voi varmuuden varalta pitää hallissa, jos tarvitaan. Yhtenä ongelmana on juuri varikkotila, vaikka pahimman tilanpuutteen pitäisi olla ohitse Koskelan uudistuksen valmistuttua, jonka pitäisi tapahtua ennen kuin tämän hankinnan sarjavaunut rupeavat saapumaan. Edellisessä varikkosuunnitelmassa oli mitoitettu hallitila siten, että 52 niveltä korvautuisi yli 60 uudella vaunulla. Sitäkin varikkosuunnitelmaa on kritisoitu riittämättömäksi, mutta ilmeisesti kokonaistilan osalta, ei vain kantakaupunkivaunujen. Yllättävään vaunutarpeen kasvuun on vielä hitaanpaa vastata jos sen lisäksi, että joudutaan järjestämään niille erillinen hankita, joudutaan rakentamaan lisää varikkotilaakin ensin.

Toisen ongelman tuottaa kuinka kauan Valmetteja ollaan valmiita käyttämään. Kun Variot korvattiin Articeilla puoli-ikäisiä, ei ole korvattavia vaunuja muuten kantakaupungissa ennen kuin Articit tulevat korvaamisikään n. 2055. Kilpailutuksen järjestäminen yksistään kymmenkunnan vanhan vaunun korvaamiseen sattaa tuottaa melko suuren hinnan vaunua kohden, jopa siten, että se jäisi herkästi tekemättä.

No ehkä muualta saa sitten käytettyä kalustoa kunnes voidaan tehdä isompi tilaus. Tosin 40-luvun puolivälissä markkinoille tuleva käytetty kalusto saattaa olla juuri rataverkolle sopimatonta moni-nivelkalustoa ilman kääntyviä telejä.

Eikö kaikki uudet vaunut olisi syytä hankkia sen oletusstandardin mukaan, että niillä voidaan ajaa pikalinjoja? Samalla voitaisiin pikkuhiljaa siirtyä etanaverkossakin nopeampiin ja tilavampiin ratkaisuihin, ja ainakin satamalinjoilla päästäisiin ahtaista katu-Articeista eroon.
Jos Kruunusiltain ja mahdollisesti Vihdintien suunnan pikalinjat pystytään kantakaupungin alueella synkronoimaan olemassaolevaan verkkoon, ne absoluuttisesti korvaavat jotain aiempaa ja samalla vähentävät yksisuuntaisten ja yksipuolisten vaunujen tarvetta.

Toivottavasti kaksisuuntavaunuja ei hankita enempää kuin on tarpeen, koska molemminpuoliset ovet vievät tilaa istumapaikoilta, ja koska istumapaikoista ei olla valmiita tinkimään liikaa, ne pienentävät myös ovien kapasiteettia. Göteborgin tasokkaassa raitiotiejärjestelmässä ei käytetä lainkaan kaksisuuntavaunuja.

Alunperin kirjoittanut laurira

on kuitenkin hankittu mallia M33B, joka on kaksisuuntavaunu.

"10 stycken är av typ B som lämpade för dubbelriktningsfärd med förarhytt i båda ändar och dörrar på båda sidor av vagnen. " https://sv.wikipedia.org/wiki/M33_(sp%C3%A5rvagn)

https://goteborgssparvagar.se/m33/

Ai niin nuo; kuvasinkin yhden tuollaisen. Kymmenen vaunun hankkiminen on vielä kohtuullista, kun samalla hankitaan myös 30 yksisuuntavaunua. Helsingissäkin kaksisuuntavaunuja voidaan hankkia pikaraitioteille, muttei niiden hankkimisessa kantakaupunkilinjoille ole järkeä.

Göteborgissa on kuitenkin käytössä normaali raideleveys ja leveämmät korit, eli istumapaikatkaan eivät välttämättä ole niin ahtaita kuin Helsingin katu-Articeissa. Koska meille ei leveämpiä koreja, eikä siten myöskään asiallisen levyisiä käytäviä ole luvassa, voisi tarpeellisen tilan seisojille saada sitten vaikka runsaammista oviaukoista.
Nykyisestä verkosta ainakin linja 9 sekä Manskua LasipalatsiltaTöölöntullille kulkevat olisi syytä muuttaa oletusarvoisesti pikaratikkalinjoiksi. Ysi siksi, että se voisi Länsiterminaalilla vaihtaa linjatunnuksia Kruunusilloilta tulevan 11:n kanssa ja Manskun linjat siksi, että niitä kuitenkin jatkettaneen Vihdintien ja mahdollisesti Haagankin suuntiin, eikä pahitteeksi olisi sekään, että Skattan terminaalille ajettaisiin isommalla vaunulla. 9:n ja 11:n avulla voidaan olettaa Länsiterminaalinkin liikennemassojen edes jossain määrin hoituvan raitiovaunuin, varsinkin jos 7 ja 8 pysyvät samoilla huudeilla etanaratikkoina.
Nykyiset Articit kestävät (elleivät ole jotain sekundaerää) ainakin 2060-luvulle asti, joten sikäli yksisuuntaisia ratikoita Helsingissä on tulevien aikojen tarpeeksi ihan riittävästi, vaikka yhtään lisää ei hankittaisikaan.

Alunperin kirjoittanut moxu

Nykyisestä verkosta ainakin linja 9 sekä Manskua LasipalatsiltaTöölöntullille kulkevat olisi syytä muuttaa oletusarvoisesti pikaratikkalinjoiksi. Ysi siksi, että se voisi Länsiterminaalilla vaihtaa linjatunnuksia Kruunusilloilta tulevan 11:n kanssa ja Manskun linjat siksi, että niitä kuitenkin jatkettaneen Vihdintien ja mahdollisesti Haagankin suuntiin, eikä pahitteeksi olisi sekään, että Skattan terminaalille ajettaisiin isommalla vaunulla. 9:n ja 11:n avulla voidaan olettaa Länsiterminaalinkin liikennemassojen edes jossain määrin hoituvan raitiovaunuin, varsinkin jos 7 ja 8 pysyvät samoilla huudeilla etanaratikkoina.
Nykyiset Articit kestävät (elleivät ole jotain sekundaerää) ainakin 2060-luvulle asti, joten sikäli yksisuuntaisia ratikoita Helsingissä on tulevien aikojen tarpeeksi ihan riittävästi, vaikka yhtään lisää ei hankittaisikaan.

Ennen kuin tämän hankinnan vaunut rupeavat saapumaan kulkee Länsisatamaan jo kolme linjaa. Kannattaa katsoa, miten se onnistuu ja sitten vasta ruveta piirtelemään sinne lisää linjoja. Vähän vaikea uskoa, että ajettaisiin enää neljättä linjaa satamaan saati sitten Kruunusilloilta linjaa. Kaivokatu-Mannerheimintien risteyksessä on jo nyt liian tiheä ratikkaliikenne, että sinne saataisiin pikalinjan vaatimat liikennevaloetuudet. Ja jos yhteen suuntaan onnistuu, niin se tulee aika varmasti Mannerheimintien suuntaisesti jo suunnitellulle Vihdintien ratikalle, eikä poikittain kulkevalle, jotta voidaan jatkaa jokin linja Länsisatamaan.

Kyse on kuitenkin niin lyhyistä ruuhkapiikeistä, että jos kolme linjaa ei riitä niin paljon halvemmaksi tulisi tuplata yksittäisiä lähtöjä linjalla 7, vaikka sitten jokerivaunuilla kuin muuttaa kokonainen linja tai useampi isommilla vaunuilla ajettavaksi.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Myös Höselissä haaveillaan pikaratikkalinjojen ajattamisesta kantakaupungin, rohkenenko sanoa, kujille. Eikä se haave ole sinänsä väärä eikä paha. Mutta vuosikymmenet ovat näyttäneet, ettei tuo kujaympäristö muutu yhtään miksikään. Käytännössä on niin, että jos pikaratikka viedään vaikkapa Eiranrantaan, niin se pika jää kyllä siitä pois. Paitsi, että se on hidas, se on myös epäluotettava. Aamun roska-auto, törttöilevä taksi tai tuhat muuta syytä tekevät liikenteestä ennalta-arvaamatonta, aivan kuten nytkin.

Vihdintien ratikan viemistä Bulevardia Hernesaareeen tai Jätkään ei ole kuitenkaan esitetty kuin ideatasolla. Silloinkin ehdoksi annettiin heti että Bulevardista tulisi joukkoliikennekatu, eli vähintään viedään parkkipaikat ja autojen läpiajo, jos ei rauhoiteta autoilta kokonaan.

Selvä erottelu on eduksi, mutta esimerkiksi Manskulla Vihdintien ratikan valoetuudet on säädettävä myös kympille, ettei tule ketjuuntumista. Muutenhan 10 olisi jatkuvasti Vihdintien linjan takana eli ensinmäisenä kulkeva ylikuormittuu. Jos kymppikin sitten nopeutuu, niin voi hyvin olla, että matkustajamäärät kasvavat myös sillä yli sen mitä voi 27-metrisillä vaunuilla tarjota. Tai sitten 3min yhteiselle vuorovälille ei ole mahdollista säätää luotettavia etuuksia ja kummankin linjan vaunukokoa on kasvatettava, jotta vuoroväliä saadaan harvennettua.

Mielestäni koko pikaratikkakonsepti on muutenkin aika turha säteittäisessä liikenteessä. Eivät ne kuitenkaan pääse edes siihen 25km/h keskinopeuteen kantakaupungissa, vaikka siellä tehtäisiin joitain nopeutustoimia. Lisäksi se nopeus mihin ne pääsevät on ihan sama kuin kaupunkiratikoillakin. Pikaratikan ja kaupunkiratikan ero on niin veteen piirretty, että siitä voisi luopua jo nyt. Esimerkiksi Haakoninlahden linjasta piti alunperin tulla kaupunkiratikkalinja, mutta nyt siitä tuleekin pikaratikkalinja. Mikä muuttui? Vain kalusto. Myös se että pikaratikat kulkevat suurimmaksi osaksi omilla kaistoillaan on aika huono määritelmä. Ratikat kulkevat jo nyt omilla kaistoillaan melkein kaikilla pääväylillä. Raide-Jokeri taas kulkee bussien kanssa jaetuilla kaistoilla esim. Viikissä ja Haagassa. Jos tarkastelee pikaratikan nykyistä määritelmää niin miksi 4 ja 10 eivät myös ole pikaratikoita?

Pikaratikoissa pitää myös ottaa huomioon se, että ne toimivat hyvin osana runkoverkkoa poikittaisina linjoina, koska ne ovat usein ainoa linja joka menee kahden paikan välillä. Säteittäiset linjat ovat kuitenkin usein hitaampia kuin samaa reittiä menevät bussilinjat. Tästä syystä niitä on vaikea mieltää oikeaksi runkoverkoksi. Mielestäni pikaratikka nimi kannattaisi ottaa käyttöön säteittäisessä liikenteessä vasta sitten, kun ne alkavat muistuttamaan enemmän Stadtbahnia. Onhan se aika hauska että Kumpulasta pääsisi paljon nopeammin keskustaan, jos reitti kiertäisi Meilahden kautta tunnelissa Kumpulasta Kamppiin (tai vaan suoraan bussilla ruuhka-aikaan Rautatientorille), kuin suoraan "pika"ratikalla Rautatientorille.