Myös Höselissä haaveillaan pikaratikkalinjojen ajattamisesta kantakaupungin, rohkenenko sanoa, kujille. Eikä se haave ole sinänsä väärä eikä paha. Mutta vuosikymmenet ovat näyttäneet, ettei tuo kujaympäristö muutu yhtään miksikään. Käytännössä on niin, että jos pikaratikka viedään vaikkapa Eiranrantaan, niin se pika jää kyllä siitä pois. Paitsi, että se on hidas, se on myös epäluotettava. Aamun roska-auto, törttöilevä taksi tai tuhat muuta syytä tekevät liikenteestä ennalta-arvaamatonta, aivan kuten nytkin.
Jos pikaratikan halutaan olevan pika, sillä pitää olla myös arvoisensa liikenneympäristö. Ja sellaista liikenneympäristöä ei noille kujille luoda, ei vaikka juhlapuheissa mitä luikuria lasketeltaisiin.
Minä olen äärimmäisen tiukan apartheidin kannalla tässä asiassa. Pidetään Mansku, Hämeentie ja Mäkelänkatu pikaratikkaväylinä ja muut kantakaupungin radat hidasratikkaväylinä. Kaivokatu–Kaisaniemenkatu pitäisi tietysti saada pikatasoiseksi, jotta homma toimii, mutta kuten käytännössä on nähty, ei sekään onnistu. Kaupunginkanslia pistää kampoihin niin paljon kuin ikinä pystyy ja vielä vähän enemmän.
Jos nyt kuitenkin kuvitellaan, että se Kaivokatukin sieltä vielä saadaan, niin meillä voisi olla pikaratikkaverkko, jossa olisi sekä heilureita että Kaivokadulle päättyviä linjoja. Jos nämä pikaratikkalinjat tosiaan saavat sellaisen liikenneympäristön, jossa ne pysyvät aikataulussaan, niin jo minuutinkin ajantasaus Kaivokadulla auttaa niitä huomattavan paljon, ja päättyville raiteille saadaan yksi tai kaksi linjaa idästä, missä haaroja on enemmän.