Raitiovaunujen avattavat ikkunat

Eki · 5 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
...ainakin sellainen puhallin joka reagoi oikealla tavalla ilman lämpötilaan ja kosteuteen. Jostain syystä Sm/2 -junissa ja nivelratikoissa puhallin ei lähde käyntiin silloin kun pitäisi, vaan vaunut ovat enimmäkseen kuin saunat.

Johtuu varmaan siitä, ettei Sm2:ssa sellaista automatiikkaa ole.

R.Silfverberg · 5 Kesäkuu 2007

Eki sanoi:
Johtuu varmaan siitä, ettei Sm2:ssa sellaista automatiikkaa ole.

Kerran, kun huomautin konduktöörille siitä että on liian kuumaa ja ilma ei kierrä, hän sanoi että automatiikka hoitaa sen, että hän ei voi sille mitään. Junatyyppi taisi olla saneerattu Sm1.

Tässä samassa joukkoliikennefoorumissa Lari Nylund vastasi n vuosi takaperin myös että kyllä niissä on automatiikka, mutta sen säätäminen matkan aikana on liian hankalaa. Ne pitäisi säätää varikolla ja sellaisiksi että toimivat säällä kuin säällä!

t. Rainer

Compact · 5 Kesäkuu 2007

Rattivaunu sanoi:
...Sitä että ratikka- ja junakansa voisi opetella ihmisten tavoille eikä vedellä toisia kuonoon heti, jos ikkunoista tulee vetoa...

"Ratikka- ja junakansa" ei tarkoittane missään mielessä raitiotie- tai linjuriharrastajia. Ne jotka olen junissa huomannut lätisevän, ovat ns. tavallisia matkustajia. Alan harrastajat käyttäytyvät kaikissa kulkuneuvoissa äärettömän asiallisesti. Terassisiiderissä olevat tavalliset pulliaiset ovat kaikkein herkimpiä olemaan asioista mitä mieltä milloinkin eivätkä pelkää osoittaa omaa viisauttaan ulospäin.

Eki · 5 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Kerran, kun huomautin konduktöörille siitä että on liian kuumaa ja ilma ei kierrä, hän sanoi että automatiikka hoitaa sen, että hän ei voi sille mitään. Junatyyppi taisi olla saneerattu Sm1.

Tässä samassa joukkoliikennefoorumissa Lari Nylund vastasi n vuosi takaperin myös että kyllä niissä on automatiikka, mutta sen säätäminen matkan aikana on liian hankalaa. Ne pitäisi säätää varikolla ja sellaisiksi että toimivat säällä kuin säällä!

Sm1-2 -junissa raitis ilma osastoihin tulee ainoastaan, tuuletusikkunoita lukuun ottamatta, eteisten katossa olevan puhaltimen kautta, jolla on 2 nopeutta. Puhaltimen nopeutta ohjataan manuaalisesti kytkimellä ohjaamosta käsin, siihen ei sisälly mitään automatiikkaa. Puhaltimen ulostulot ovat osastojen katoissa. Lisäksi Sm1:ssä osa puhaltimen ilmasta voidaan ottaa ulkoilman sijaan eteisistä ulkoilman lämpötilasta riippuen.

Talvella tai muuten kylmänä aikana samaa puhallusilmaa lämmitetään puhaltimen ilmakanavassa olevien termostaattien ohjaamana, eli käytännössä ulkoilman lämpötilan mukaan. Lisälämmittiminä ovat osastojen seinissä osastokohtaisella termostaatilla ohjatut radiaattorilämmittimet.

Jos sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kuumaa, tai pahimmillaan lämpenee entisestään junan kuumissa kattokanavissa, sille ei todellakaan mahda mitään. Tuon mainitsemani puhaltimen tuotto ei riitä niin suuren ilmankierron tuottamiseen, että siitä olisi edes suurimmalla nopeudella mainittavaa apua kuumalla ilmalla.

Jotkut konduktöörit ovat innokkaita kirjoittelemaan vikalappuja milloin mistäkin ja varikolla pitäisi pystyä ihmeisiin. Toki lämmitys pystytään siellä säätämään sen hetkiseen tilanteeseen, mutta ei pystytä luomaan linjaolosuhteita. Mutta lämmitys on toinen asia, eikä liity tämän viestiketjun aiheen ilman kiertoon. Kaikki edellä mainitsemani automatiikka siis liittyy junan lämmittämiseen kylmällä ilmalla, ei ilman kiertoon kuumalla. Sekä Lari että tuo toinenkin konduktööri sen myös tietävät varsin hyvin.

R.Silfverberg · 6 Kesäkuu 2007

Eki sanoi:
Sm1-2 -junissa raitis ilma osastoihin tulee ainoastaan, tuuletusikkunoita lukuun ottamatta, eteisten katossa olevan puhaltimen kautta, jolla on 2 nopeutta. Puhaltimen nopeutta ohjataan manuaalisesti kytkimellä ohjaamosta käsin, siihen ei sisälly mitään automatiikkaa. Puhaltimen ulostulot ovat osastojen katoissa. Lisäksi Sm1:ssä osa puhaltimen ilmasta voidaan ottaa ulkoilman sijaan eteisistä ulkoilman lämpötilasta riippuen.

Talvella tai muuten kylmänä aikana samaa puhallusilmaa lämmitetään puhaltimen ilmakanavassa olevien termostaattien ohjaamana, eli käytännössä ulkoilman lämpötilan mukaan. Lisälämmittiminä ovat osastojen seinissä osastokohtaisella termostaatilla ohjatut radiaattorilämmittimet.

Jos sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kuumaa, tai pahimmillaan lämpenee entisestään junan kuumissa kattokanavissa, sille ei todellakaan mahda mitään. Tuon mainitsemani puhaltimen tuotto ei riitä niin suuren ilmankierron tuottamiseen, että siitä olisi edes suurimmalla nopeudella mainittavaa apua kuumalla ilmalla.

Kiitos selityksistä, mutta jossain kuitenkin mättää kun kahdessa muuten samanlaisessa junassa voi toisessa olla varsin tukalaa matkustaa kun tuuletin ei pyöri lainkaan tai vain sillä hiljaisella teholla, kun toisessa on siedettävät olot kun tuuletin pyörii ja lämpötila säädetty oikein. Nyt en tarkoita helleolosuhteita vaan päiviä jolloin ulkolämötila on - 20 - + 20 asteen välillä.

On kumma että jotkut konduktöörit kehottavat riisumaan vaatteita kun pyytää tarkistamaan asiaa. Lyön vaikka vetoa että suurin osa matkustajista ei halua ruveta riisumaan vaatteita jos lämpötila on säädetty väärin tai tuuletin pyörii hiljaisella, vaan toivoo asian korjautuvan muutamalla napinpainalluksella joko ohjaamosta tai jostain muualla olevasta säätimestä käsin. Mielestäni asiakaspalvelun tämä aspekti ei ole ihan luuytimessä joillakin.

t. Rainer

kemkim · 6 Kesäkuu 2007

Antero Alku sanoi:
Talvellahan joukkoliikenteen etu on, että matka on lämmin heti kun on päässyt vaunuun sisään.

Juu, se on arvokas etu, kun autossa saa sitä jäistä rattia kopeloida ja jynssätä laseja jäästä puhtaaksi minuuttikaupalla, jolloin näpit jäätyvät. Ikkunatkin höyrystyvät vielä, ettei näe mitään. Bussi sen sijaan on jo valmiiksi lämmin, sisään vaan ja korkeintaan silmälasit höyrystyvät hetkeksi, jos sellaiset omistaa

Lauri Räty · 9 Kesäkuu 2007

Tämän ketjun keskustelijat ovat tainneet unohtaa sisätilanlämmittimet, jotka tuovat saman "luksuksen" myös autoilijoiden ulottuville. Polttoainelämmitin, tuttavallisemmin "webasto", ei edes tarvitse verkkovirtaa toimiakseen joten auto lämpiää missä vain kunhan vain tietää lähtöaikansa etukäteen ja laittaa ajastuksen päälle.

Eivätkä ne bussitkaan ikävä kyllä ole sopivan lämpimiä heti aamusta kun auto on käynnistetty pakkasyön jälkeen. Lieneekö Suomessa yhdelläkään varikolla vesikiertoista bussien lämmitysjärjestelmää, jossa varikolla keskitetysti lämmitetty vesi kiertäisi bussien moottorissa ja matkustamossa lämmittäen niitä? Ruotsissa tällainen järjestely on yleisempi, mutta ei sielläkään käytössä kaikkialla.

Järjestelmä on hallisäilytyksen lisäksi ainoa tapa tarjota asiakkaille lämpimiä busseja aamun ensimmäisestä vuorosta alkaen. Järjestelmä vaatii kuitenkin huoltoa ja se on myös yksi vikaantuva kohde lisää, joten tokkopa niitä jatkossakaan tullaan näkemään.

Antero Alku · 10 Kesäkuu 2007

Lauri Räty sanoi:
Tämän ketjun keskustelijat ovat tainneet unohtaa sisätilanlämmittimet, jotka tuovat saman "luksuksen" myös autoilijoiden ulottuville. Polttoainelämmitin, tuttavallisemmin "webasto", ei edes tarvitse verkkovirtaa toimiakseen joten auto lämpiää missä vain kunhan vain tietää lähtöaikansa etukäteen ja laittaa ajastuksen päälle.

Tämä on hyvä huomio, mutta bensalämmitin on aika harvinainen varuste. Nykyään on jäähdytys henkilöautoissa varsin yleinen varuste. Jäähdytyksen yleisyyttä ja bensalämmittimen harvinaisuutta perustelee varmaankin se, että autoja myydään eniten maihin, joissa pakkasesta ei ole kovinkaan suurta kiusaa.

Antero

Eki · 11 Kesäkuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
On kumma että jotkut konduktöörit kehottavat riisumaan vaatteita kun pyytää tarkistamaan asiaa. Lyön vaikka vetoa että suurin osa matkustajista ei halua ruveta riisumaan vaatteita jos lämpötila on säädetty väärin tai tuuletin pyörii hiljaisella, vaan toivoo asian korjautuvan muutamalla napinpainalluksella joko ohjaamosta tai jostain muualla olevasta säätimestä käsin. Mielestäni asiakaspalvelun tämä aspekti ei ole ihan luuytimessä joillakin.

Täysin totta. Mutta se on kuitenkin toinen asia. Yritin vain havainnollistaa, että mitään varsinaista automatiikkaa ei ole, vaan asia on junahenkilökunnan kädessä siltä osin, mitä siihen pystyy vaikuttamaan.

Varsinaiset laitteiston vikaantumiset ovat tietysti eri asia, mutta ne korjataan varikolla heti kun juna sinne saadaan.