Näytetään tulokset 1-7/7

Viestiketju: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Matkaraporttia Bremenistä. Varsinkin se, että raitiotietä käytetään keskeisenä joukkoliikenteen matkustajamäärien ja talouden parantajana, lienee mielenkiintoista suomalaisesta näkökulmasta.

    Joukkoliikenteestä lisätietoa: www.bsag.de

    Liitteenä olevat kuvat:
    - Päärautatieasema
    - Gröpelingenin suuri päätepysäkki varikoineen
    - Uutta Horn-Lehen ja Borgfeldin suunnan linjaa

    Joukkoliikenteen organisaatio, yleistä

    Bremenin sisäisestä joukkoliikenteestä vastaa Bremenin raitiotieosakeyhtiö BSAG.

    BSAG:n joukkoliikenteessä tehdään n. 97 miljoonaa matkaa vuodessa eli noin 177 matkaa / asukas / vuosi. Kahdeksalla raitiovaunu- ja 46 bussilinjalla on liikenteessä 334 vaunua: 24 korkealattiaista raitiovaunua, 97 matalalattiaista raitiovaunua, 149 nivelbussia ja 64 tavallista bussia. BSAG:lla on 2155 työntekijää.

    BSAG:n toimintaa on tarmokkaasti rationalisoitu tavoitteena vähentää tuen tarvetta ja lisätä matkustajamääriä. Vuosina 1997 – 2005 Joukkoliikenteen tuen ja työntekijöiden määrä on laskenut ja matkustajamäärät nousseet varsin tasaisesti.

    Bremenin kaupunki, BSAG, ammattiyhdistys ver.di ja BSAG:n työntekijäyhdistys ovat vuonna 2005 tehneet vuoden 2010 loppuun asti ulottuvan sopimuksen, jonka mukaan Bremenin kaupunki ostaa sisäisen joukkoliikenteen BSAG:lta ehtoina liikenteen tuen tarpeen väheneminen, joukkoliikenteen korkea taso, työntekijöiden työehtojen turvaaminen sekä raitiotien laajentaminen.
    Joukkoliikenteen tuki oli v. 1999 86 M€, 2003 74 M€, 2007 54 M€ ja 2010 43 M€. V 2007 budjetin mukainen tuki on n. 0,56 € / matka. Säästöistä 25% saadaan lisätuloilla, 32% rationalisoinnilla ja 29% lipputulojen lisäyksellä.

    Raitiotien laajentaminen ja modernisointi

    Raitiotie toimii Bremenin joukkoliikenteen runkona. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta bussilinjoilla on vain syöttötehtävä. Seudullisen joukkoliikenteen runkona toimivat paikallisjunalinjat, jotka modernisoidaan S-Bahn – tyyppiseksi linjastoksi vuonna 2010. Tällä hetkellä duoraitiotieperiaatetta ei ole tarkoitus soveltaa laajasti.

    Raitiotien laajentaminen on keskeinen keino, jolla BSAG:n tuottavuutta lisätään. Raitiotien laajentaminen lisää joukkoliikennejärjestelmän tuloja ja vähentää liikennöintimenoja. Saksassa liittovaltio maksaa kriteerien mukaisista raitiotien laajennuksista 60%, joten laajennukset eivät rasita kaupungin taloutta.

    Raitiotietä on laajennettu välillä 1998 – 2003 seuraavasti:

    Linja, Matkaa pv Ennen, matkaa pv Jälkeen, Muutos,Muutos %
    8 yliopistolle 20400 31800 11400 56 %
    8 lentokentälle 4200 6000 1800 43 %
    4 Borgfeld 11700 17500 5800 50 %
    4 Arsten 2500 4600 2100 84 %

    Raitiotielinjan 3 1,9 km pitkä uusi osuus Überseestadtin työpaikka-alueeksi saneerattavan teollisuusalueen kautta avattiin 2.12.2006. Alueelle pyritään saamaan 16 000 työpaikkaa. Linjan erikoisuus on yhteisen rata-alueen käyttö teollisuusraiteen kanssa.

    Raitiotielinjaston laajentaminen jatkuu. Keskeisenä tavoitteena on vaihtojen vähentäminen korvaamalla nykyisin raitiotietä syöttäviä bussilinjoja raitiotiellä. Suunnitteilla ovat seuraavat raitiotielinjat, joista linja 8 Weyheen kulkee yksityistä Bremen-Thedinghauser Eisenbahn -teollisuusrataa pitkin.

    Linja, Hyöty / kustannus,+ Matkaa / pv, Investointi M€,K,m M€ / km
    1 Mahndorf 1,66 2000 50 4,7 10,6
    1 Mittelshuchting 2,3 4000 27 3,5 7,7
    2 Osterholz, 10 D&C 1,15 1400 17 3 5,7
    4 Lilienthal 1,14 2000 43 5,6 7,7
    8 Weyhe 1,1 3000 21 9,8 2,1

    Myöhemmin mahdollisia jatkeita ovat raidekäytäviä pitkin Delmenhorstiin ja Oberseelandiin.

    Raitiotiekalustoa uusitaan ostamalla 2005 – 2008 30 Flexity Classic – raitiovaunua, joissa on noin 250 matkustajapaikkaa ja jotka ovat 2,65 m leveitä. Muu kalusto on 2,3 m leveää.

    Arvioita

    Bremenin raitiolinjasto on varsin tehokkaasti toimiva perinteinen raitiolinjasto.

    Varsinaisia tasoerotettuja pikaosuuksia on rajoitetusti lähinnä linjalla 1 Huchtingissa ja Osterholzissa sekä linjalla 4 Arstenissa. Pääosin linjasto kulkee omalla kaistalla, mutta mm. linjoilla 2 ja 3 kaupungin itäpuolella sekä linjalla 4 pohjoiseen on pitkiä varsin perinteisiä esikaupunkirataosuuksia, joilla omat kaistat on tehty vain mahdollisuuksien mukaan.

    Joukkoliikenteen etuisuustaso on varsin hyvä, mutta ei täydellinen. Ajoittain vaunut pysähtyvät myös odottamaan muuta liikennettä tai valokiertoja. Vaunujen ajotyyli on myös leppoisampi kuin esimerkiksi Freiburgissa ja Karlsruhessa. Kävelykadulla vaunut ajoivat varsin hitaasti.

    Kalusto on pääosin matalalattiaista ja pysäkit laadukkaita, mutta kaluston ja pysäkin lattiaa ei ole täsmätty jolloin korkeusero on n 15 cm. Bussien ja raitiovaunujen vaihtopysäkeillä bussit joko käyttivät samaa laituria tai tulivat laiturin toiselle puolelle.

    Kaikki kalusto on hyvin ylläpidettyä ja kohtuullisen siistiä. Vanhempien matalalattiavaunujen suuntavakavuus kaarteissa ei ollut moitteeton, mutta muuten ajomukavuus oli hyvä ja melutaso alhainen.

    Vanhemmassa raitiovaunukalustossa ja busseissa kuljettajat myivät rajoitetusti lippuja. Uusimmissa vaunuissa ei ole kuljettajan lipunmyyntiä. Lippuautomaatit oli sijoitettu vaunuihin. Vaunuissa oli kahdenlaisia lippuautomaatteja, kolikoilla, seteleillä ja kortilla toimivia maksuautomaatteja sekä BOB – kortille tarkoitettuja automaatteja. BOB – kortti oli joukkoliikenteen maksukortti, jolla tehdyt ostokset veloitettiin kuukausittain jälkikäteen.

    Innovatiivisena yksityiskohtana uusissa vaunuissa oli alueellisen CITIPOST – yhtiön postilaatikot.
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat    

  2. #2
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kahdeksalla raitiovaunu- ja 46 bussilinjalla on liikenteessä 334 vaunua: 24 korkealattiaista raitiovaunua, 97 matalalattiaista raitiovaunua, 149 nivelbussia ja 64 tavallista bussia. BSAG:lla on 2155 työntekijää.
    Nivel- ja kaksiakselisten bussien lukumäärän suhde pistää silmään.

    Mielenkiintoinen raportti Mikolta. Kävin itsekin Bremenissä pari kuukautta sitten hieman ajelemassa mm. tuolla Überseestatdtin uudella pätkällä. Koska olin liikenteessä pyhäpäivänä, niin luonnollisesti teollisuusalueen kautta kulkevan raitiolinjan matkustajamäärät jäivät melko vähäisiksi. Bremenin erikoisuus raitiovaunulinjastossa lienee linja 6, joka vie Bremenin lentoasemalle - kovin monessa kaupungissa ei pääse raitiovaunulla lentoasemalle.

    Bremenin lähiliikenteestä huolehtii myös DB:n RB- ja RE-junat ainakin Wegesackin suuntaan, josta matka jatkuu myös liityntäbussilinjoilla. 111-sarjan sähköveturit ja kaksikerroksiset matkustajavaunut eivät kai ole sopivinta mahdollista kalustoa lähiliikenteeseen, mutta uutta tarkoituksenmukaisempaa kalustoa on luvassa, kun Bremenissä siirrytään S-Bahn -linjastoon lähitulevaisuudessa.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Täydennän matkaraporttiani Bremenistä.

    Bremenin BUSTRIP seminaarin 29.5 - 1.6 esitelmät ovat nyt netissä.

    Kaikki esitelmät, alakohta SUTP and Pilot Action Workshop in Bremen, Germany
    BUSTRIP documents-sivu

    Raitiotien kehittämistä koskeva Markus Hallenkampin

    esitelmä:


    Esitelmissä oli lisäksi erinomaista tietoa mm. autojen yhteiskäytön hyödyistä kaupunkisuunnittelun ja joukkoliikenteen kannalta. Myös Suomi esiintyi edukseen Jätkäsaaren suunnitelmilla!

  4. #4

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    426

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Linjoilla 2 ja 10 ovat yhteiset päätepisteet, Gröpelingen ja Sebaldsbrück. Keskustassa vaan kakkonen kulkee Domsheiden ja Am Brillin kautta, ja kymppi taas päärautatieaseman kautta. Mielenkiintoinen havainto, että Sebaldsbrückin pääteasemalla kakkonen muuttuu kympiksi ja päinvastoin (poistumis- ja lähtöpysäkit erikseen), mikä tietysti tietää kuljettajalle vaihtelua työpäivän aikana, mutta mikähän käytännön tarkoitus tuolla jatkuvalla linjatunnuksen vaihtamisella lieneekään.

  5. #5
    Max
    Max on nyt kirjautuneena

    Liittynyt
    26.08.2008
    Viestejä
    1002

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Eira Näytä viesti
    Mielenkiintoinen havainto, että Sebaldsbrückin pääteasemalla kakkonen muuttuu kympiksi ja päinvastoin (poistumis- ja lähtöpysäkit erikseen), mikä tietysti tietää kuljettajalle vaihtelua työpäivän aikana, mutta mikähän käytännön tarkoitus tuolla jatkuvalla linjatunnuksen vaihtamisella lieneekään.
    Vaihtelevat kai Helsingissäkin 6/8 ja 2/3 - jälkimmäisellä parilla toki ei paikalla ole edes päätesilmukkaa.

  6. #6

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    426

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Max Näytä viesti
    Vaihtelevat kai Helsingissäkin 6/8 ja 2/3 - jälkimmäisellä parilla toki ei paikalla ole edes päätesilmukkaa.
    Vaihteli Turussakin 2/3 Martinsillan liepeillä vuoteen 1951 saakka. Helsinki otti vaan myöhäisellä sytytyksellä mallia Turusta.

  7. #7

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Bremen, matkaraportti 28.5 - 1.6.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Eira Näytä viesti
    Helsinki otti vaan myöhäisellä sytytyksellä mallia Turusta.
    Ja Turku otti mallia Oslosta.

    3.8.1915 muuttui Sagenen rengaslinjan (0 = nolla!) liikennöinti siten, että tunnuksella 7 liikennöitiin Homansbyenistä keskustan kautta Sageneen, jossa tunnus vaihtui 8:ksi ja matka jatkui S:t Hanshaugenin ja keskustan kautta Vaalerengeniin. Toiseen suuntaan vastaavasti 8 → 7. Tästä järjestelystä luovuttiin jo seuraavana vuonna, kun seiska kulki Homansbyenistä suoraan Vaalerengeniin ja nollatunnuksella ajettiin jälleen Sagenen rengaslinjaa.

    15.2.1915 aloitettiin vastaava järjestely Majorstueniin päättyvillä linjoilla ja joka on jatkunut kohta 100 vuotta:
    "Blåtrikkenin" kakkoslinja Oslosta (nyk. Gamlebyen) Frognerin kautta Majorstuenille jatkoivat "Grønntrikkenin" kutoslinjalla takaisin Osloon. Samoin yhdistettiin Grønntrikkenin linjat 9 (Rodeløkken - Stortorvet - Majorstuen) sekä 12 (Majorstuen - Frogner - Jernbanetorvet - Kampen) yhteiseen kiertoon. 1950-luvulla kierrätystä harrastettiin ainakin linjapareilla 2/12 sekä 5/6. Pari kuvaa nerokkaasta linjakilpisysteemistä, jolla helpotettiin linjanumeron vaihto: linja 2 sekä linja 11. Linjakilvessä oli vakatasoon saranoitu läppä, jota nostamalla tai laskemalla saatiin näyttämään 2 → 12 → 2 tai 5 → 6 → 5.

    (Grønntrikken = kansan suussa A/S Kristiania Sporveisselskab vihreine trikkeneineen. Blåtrikken = A/S Kristiania Elektriske Sporvei. Kolmas keskustaratikkayhtiö oli Rødtrikken = Kristiania Kommunale Sporvei (per. 1897, sulautettiin Grønntrikkeniin 1905).
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

Vastaavia viestiketjuja

  1. Matkaraportti: Tallinn - Viljandi ja Tartu - Tallinn
    kirjoittanut markus1979 foorumissa Junat
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 09.07.2008, 06:45
  2. Matkaraportti: DB Autozug München - Berlin
    kirjoittanut markus1979 foorumissa Junat
    Vastauksia: 5
    Viimeisin viesti: 01.07.2008, 11:52

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •