Jatkopalat ratikoissa

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Helsingin NrI ja II - vaunuihin (perusratkaisu: Düwag-nivelvaunu) on teknisesti onnistuneita ja toimivia jatkoratkaisuja väliin laitettavalla jatkopalalla. Tällaisia on käytössä samankaltaisissa (ei aina samanlaisissa) vaunuissa mm. Norrköpingissä, Baselissa, Göteborgissa, Tallinnassa jne. Viimeksi tänään tiirailin Tallinnan KT4 - vaunujen jatko-osia.

HKL 150 Ludde lienee tuottanut jo käyttökokemukset näiden vaunujen hankintaan. En ole myöskään kuullut, että vaunusta olisi ollut kovin isoja ikäviä kokemuksia - ei kai muuten Mannejakaan olisi tullut?
 
Mikko Laaksonen sanoi:
HKL 150 Ludde lienee tuottanut jo käyttökokemukset näiden vaunujen hankintaan. En ole myöskään kuullut, että vaunusta olisi ollut kovin isoja ikäviä kokemuksia - ei kai muuten Mannejakaan olisi tullut?
HKL 150:n pysymättömyyteen aikataulussa on saattanut vaikuttaa muutkin seikat kuin jatkopala. Todennäköisesti muuhun kalustoon nähden erilainen oviautomatiikka, ovien sijoittelu (keskiosassa ei lainkaan ovia) ja pitkään poikkeavassa suunnassa käytettävä ajokytkin aiheuttivat omat ongelmansa.
Pidän täysin mahdollisena, että NrII-sarja varustettaisiin jatkopalalla.
Totean kuitenkin, että sellaisenkin kommentin olen kuullut, että vaunusta 150 olisi saatavissa linjakelpoinen, mikäli se lyhennettäisiin uudelleen 6-akseliseksi.
 
Pidennyksen aiheuttamat ongelmat voisivat liittyä aitoon suomalaiseen talveen (jos sellainen joskus Helsingissä vielä nähdään) sekä kiihdytysominaisuuksiin. Toisaalta esimerkiksi Göteborgissa vastaava projekti lienee onnistunut hyvin.
 
JE sanoi:
Pidennyksen aiheuttamat ongelmat voisivat liittyä aitoon suomalaiseen talveen (jos sellainen joskus Helsingissä vielä nähdään) sekä kiihdytysominaisuuksiin. Toisaalta esimerkiksi Göteborgissa vastaava projekti lienee onnistunut hyvin.
Norrköpingissäkin 8-akseliset Düwagit kulkevat varsin iloisesti. Niillä on kaiken kaikkiaan osaksi samantapainen historia kuin Luddellakin; ensin valmistuivat 6-akselisina, sitten pitenivät 8-akselisiksi, sitten muutto Pohjolaan, tosin ajoivat muutaman vuoden taas 6-akselisinakin, kunnes taas pitenivät 8-akselisiksi.
 
Mieleeni nousee kysymys, miksi ihmeessä HKL ei ostanut samointein vaikka täyttä tusinaa noita DüWag vaunuja? Ne kun tuntuvat toimivan moitteetta missä ja milloin vain, vielä 30-vuoden iänkin jälkeen! :lol: Samaa kun ei voi sanoa Varioista, parhaalla tahdollakaan. Peräänkuulutan edelleen Rostockin ja Leipzigin käytäntöä käyttää matalaa perävaunua.
 
Düwag valmisti useaan Länsi-Saksan kaupunkiin 1970-80-luvuilla M- ja N-vaunuja, Nr-sarjojen lähimpiä sukulaisia, vaikkakin usein kaksisuuntaisia. M metriraiteelle, N normaaliraiteelle. Vanhimmat ovat vuoden 1976 tienoilta, silti vaunuja on joissakin kaupungeissa jo poistettu. Bochum-Gelsenkirchenissä suuri erä on 1000 mm raideleveyden vaunuja menossa myyntiin vuonna 2007. Jos Hesan Va(u)riotramit eivät toimi, voisin keksiä vaunuille ainakin yhden uuden kotikaupungin.

Kiintoisaa muuten on, että juuri Ludden / Mannejen tapaisia 6-akselisia vaunuja HKL yritti ostella Kööpenhaminasta 1970-luvulla (jopa 99 kpl), mutta tanskalaiset antoivat ne kehitysapuna Egyptiin.
 
Itseasiassa olen itsekin usein pohtinut miksei M vaunuja sittenkin jostakin ostettu, sillä niitä tosiaan piisaa jo nyt myyntiin. Ammoiset Kööpenhaminan vaunut olivat kiinnostuksen kohteena, mutta nehän oli rakennettu ns. normaaliraideleveydelle.Olisiko niitä edes ulottumiensa vuoksi meillä voitu siis käyttää? Kaikkein edullisintahan varmasti olisi ostaa jonkun Työkalu-Saksan liikennelaitoksen ajanmukaistettuja Tatra-vaunuja, niitä löytyisi varmasti niin T3, T4 kuin T6 malliakin :D
 
Rattivaunu sanoi:
Pidän täysin mahdollisena, että NrII-sarja varustettaisiin jatkopalalla.

Jatkopalan asentaminen ainakin osaan Nr:istä on jopa todennäköistä, joukkoliikennelautakunnan tämän viikon esitylistan mukaan HKL:llä valmistaudutaan matalalattiavaunupalan asennuksiin raitiovaunuihin vuosina 2007 - 2008.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Itseasiassa olen itsekin usein pohtinut miksei M vaunuja sittenkin jostakin ostettu, sillä niitä tosiaan piisaa jo nyt myyntiin. Ammoiset Kööpenhaminan vaunut olivat kiinnostuksen kohteena, mutta nehän oli rakennettu ns. normaaliraideleveydelle.Olisiko niitä edes ulottumiensa vuoksi meillä voitu siis käyttää? Kaikkein edullisintahan varmasti olisi ostaa jonkun Työkalu-Saksan liikennelaitoksen ajanmukaistettuja Tatra-vaunuja, niitä löytyisi varmasti niin T3, T4 kuin T6 malliakin

M-vaunujen suhteen yksi ongelma on tietysti se, että vaunut ovat ihan toimivia. Vaikka ainakin Essen on konkreettisesti romuttanutkin jokusen, vaunujen myyntiarvo ei toki ole romurautatasolle laskenut. Jos Helsinki siis tahtoo saada halvalla, M-vaunu ei ehkä ole paras vaihtoehto. Bielefeldissä vaunuja ainakin on nytkin muutamia seisomassa, samoin lienee Essenin laita.

Kööpenhaminan-vaunujen ulottuma, jännite ym. olivat kaikki Helsinkiin sopivia. Luonnollisesti olisi tarvittu uudet 1000 mm telit (mutta vaunuihin sopivia sellaisiahan oli silloin saatavilla uusina), samoin uudet virroittimet virroitintankojen tilalle.

Ja lopuksi, malli halpa (toteuttamiskelpoisuudesta en sano mitään):

Tallinnaan on viime vuosina hankittu käytettyjä 1000 mm vaunuja aiemmasta työkalu-Saksasta. Ne ovat saaneet uudet 1067 mm telit poistettavista T4SU-mallin Tatroista. Ehkä Helsingin olisi aika hankkia yli jääneet T4SU-korit, tallinnalaisilta käyttämättä jääneillä teleillä varustettuna.
 
JE sanoi:
Tallinnaan on viime vuosina hankittu käytettyjä 1000 mm vaunuja aiemmasta työkalu-Saksasta. Ne ovat saaneet uudet 1067 mm telit poistettavista T3-mallin Tatroista. Ehkä Helsingin olisi aika hankkia yli jääneet T3-korit, tallinnalaisilta käyttämättä jääneillä teleillä varustettuna.
Puhutko sittenkin T4SU-mallista? Tuskin tänne sentään ex Neuvostoliiton kalustoa kuitenkaan kukaan on tosissaan haluamassa. Vaikka ne varmasti ovat hyvinkin toimivia, niiden perusstandardi poikkeaa länsimaisesta tasosta varsin huomattavasti. Puhun ihan jo viihtyvyydestä, esteettisyydestä jne. Sosialistimaissa asioita ajateltiin aikanaan aika lailla eri tavoin kuin lännessä.
 
Rattivaunu sanoi:
Puhutko sittenkin T4SU-mallista?

Toki juuri siitä. Kiitos korjauksesta.

Rattivaunu sanoi:
Tuskin tänne sentään ex Neuvostoliiton kalustoa kuitenkaan kukaan on tosissaan haluamassa.

Niinpä, en minä ainakaan. Ehdotukseni olin tarkoittanut satiiriseksi ennemmin kuin realistiseksi. Olisi kai pitänyt jättää aprillipäivälle. Sitä paitsi jos vario-kaluston ongelmat venyvät ja venyvät, olisi korvaavan kaluston aina oltava käyttökelpoista pidemmänkin ajan. Uskoisin että Tallinnan kaluston ylläpitokulut nousisivat silloin sietämättömiksi.
 
Nr:n ovat olleet hyviä vaunuja

Nr-vaunujen hankinnalle todellakin oli aikanaan vaihtoehtoja, mutta sanoisin, että onneksi niihin ei päädytty. Hyvä syy siihen ovat Ludden ja Nr1:n erot. Luddehan on veiveineen vanhanaikaisempi kuin meidän 50-luvun 4-akseliset.

Tosin tilausvaiheessa ei vielä aivan tiedetty, mitä Valmetilta saadaan. Vaunun tekniikkaa muutettiin Valmetin aloitteesta kesken hankinnan.

Nr1-vaunut olivat maailman moderneimpia raitiovaunuja tullessaan liikenteeseen. Niissä oli hyvät Düwagin telit ja nivel, mutta moderni muotoilu ja tärkeintä kaikesta, mootoritehon tyristorisäätö.

Tyristorisäätö liittyi Strömbergin innovaatioihin, jotka ensimmäisenä tulivat Sm1-sarjaan. Kehitys oli kiivasta, ja kun metrojunissa päästiin sarjatuotantoon, oltiin jo toisen polven tekniikassa eli oikosulkumoottoreissa. Jos Helsinki olisi kehittänyt raitioteitään, olisi luultaasti tilattu Nr3-sarja oikosulkumoottoreilla. Itse asiassa Nr2:kin olisi voinut olla jo oikosulkumoottorein, olihan tekniikka jo valmista silloin, kun Nr2:t tulivat.

Koevaunuksi muutettu HKL 11 oli myös aikansa innovaatio ja edelläkävijä, mutta siinä vaiheessa suomalainen kiskokalustotuotanto oli jo omatoimisesti tapettu. 11:ssä kokeiltiin oikosulkumoottorin säätöä vääntömomentin perusteella, ja periaate todettiin hyväksi. ADTranz ei kuitenkaan voinut silloin ottaa suomalaista kilpailevaa keksintöä, vaan joutui tilaajan vaatimuksesta keksimään tällaisen ohjausjärjestelmän itse. Eikä sujunut kovin helposti sekään. Pitkään harjoiteltiin Koskelan lenkillä 201:n kanssa.

Antero
 
Takaisin
Ylös