Ympyrälinjojen kirjaimet

Mainittakoon tähän väliin, että näyttää siltä kuin Tampereen uusi kehälinja 8 kulkisi määränpääkilvin "8 VEHMAINEN" ja "8 KESKUSTORI" sekä myötä- että vastapäivään ilman tarkempaa reittiselostusta (Teiskontien vai Kangasalantien kautta?). Mielestäni selkeintä olisi määränpään ilmoittaminen kiertosuunnan ja seuraavan välipisteen mukaan, "8A KOILLISKESKUS/VEHMAINEN/KESKUSTORI" ja "8B VEHMAINEN/KOILLISKESKUS/KESKUSTORI".
 
Vs: Talviliikenteen 2007-2008 muutokset raitioliikenteessä

Menee vähän ohi ratikoista ja rengaslinjoista, mutta tuo lisäkirjainvillitys on bussilinjoillakin välillä ihan käsittämätöntä. Helsingissäkin on käyttämättömiä linjanumeroita ainakin 12, 13, 19...
Eikös 19 ole varattu Suomenlinnan lauttaa korvaavalle bussille? :) Tosin tuota linjaa on kai viimeksi ajettu kovana pakkastalvena 1986/87 (?).
 
Tuo on tietenkin hyvä - jos tietää, mihin ilmansuuntaan on matkalla. Mutta kun rata kiemurtelee tai on vaikka U-muotoinen, niin molemmat suunnat voivat olla esim. pohjoiseen.

Siksi minusta on kaikkein paras ollut systeemi, joka on esim. Prahassa ja Madridissa. Kyltti näyttää, mille asemille laiturilta juna menee. [...] Tuo linkatun kuvan opastetaulu Prahasta on laituritasolle laskeutuvien portaiden yläpuolelta, joten ei voi erehtyä. Madridin taulu taas oli käytävän risteyksen seinällä. Se kertoi, että oikealle vievää käytävää pääsee taulussa luetelluille asemille. Helsingin tapainen tieto siitä, miltä asemilta juna on tulossa on täysin turhaa ja vain haitallista.

Pieni tarkennus kommenttiin, että Lontoossa on vain suunta kylteissä (Northbound tms.). Kuten tästä kuvasta näkee, myös Lontoossa on käytävien seinillä samanlaiset linjadiagrammit kuin Madridissa. Minusta tämä on käytännön standardi varsin monissa metrojärjestelmissä, ja oikeastaan ainoa selkeä systeemi. Tässä vielä vastaava diagrammi Pariisista.

Prahan kaltaisia linjanäyttöjä (joissa toisinaan on valoja tms. indikaattoreita) on muistini mukaan ainakin Brysselissä, mutta minusta sellaiset ovat vähemmän havainnollisia (ja valojen kanssa melko varmasti paljon kalliimpia rakentaa) kuin pelkät isot (osittaiset) linjadiagrammitaulut.

Huomionarvoista on, että vaikka tässä puhutaan metrojen opasteista, niin samat periaatteet sopisivat myös raitiotie- ja bussiliikenteeseen sopivasti soveltaen, mikä tekisi liikennejärjestelmästä kokonaisuutena paljon selkeämmän ja houkuttelevamman.
 
Prahan kaltaisia linjanäyttöjä (joissa toisinaan on valoja tms. indikaattoreita) on muistini mukaan ainakin Brysselissä, mutta minusta sellaiset ovat vähemmän havainnollisia (ja valojen kanssa melko varmasti paljon kalliimpia rakentaa) kuin pelkät isot (osittaiset) linjadiagrammitaulut.
Brysselin valoin varustetut näytöt kertovat tulossa (ja menossa) olevan junan sijainnin ja tuloajan. Mutta toki siitä näkee senkin, minne suuntaan juna on menossa. Oikealle laiturille löytämisen opasteeksi tuo sijaintinäyttö ei kuitenkaan kelpaa, koska sen näkee vasta kun on laiturilla. No joo, voihan siitä havaita olevansa väärällä laiturilla ja osaa sitten vaihtaa toiselle puolelle.

Antero
 
Brysselin valoin varustetut näytöt kertovat tulossa (ja menossa) olevan junan sijainnin ja tuloajan. Mutta toki siitä näkee senkin, minne suuntaan juna on menossa.

Sen sijaan Brysselin tunneliratikan laitureilla (siis sillä linjalla mistä meinattiin joskus vielä tehdä metro, mutta ei koskaan tehty vaan ratikka edelleen kulkee metromitoitetussa tunnelissa) opasteet ovat harvinaisen epäselvät. Siellä ei ole tuollaisia näyttöjä vaan pelkästään linjanumeroita ja päätepysäkkejä, ja seinällä olevasta kartasta pitäisi sitten tihrustaa mihin suuntaan pitäisi olla menossa. Ja raidejärjestelytkin ovat toisinaan vähän sekavia.

Viimeksi siellä käydessä piti matkustaa yksi ainoa väli Gare du Nord / Noordstation --> Rogier, mutta muistini mukaan taisin päätyä väärän suunnan laiturille vaikka kuinka yritin suunnistaa ja olin käynyt kaupungissa useita kertoja ennenkin.

Ratikka tuntui kuitenkin turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin lähteä tuota lyhyttäkään matkaa iltahämärissä kävelemään hotellille matkalaukun kanssa (olin tulossa lentokentältä junalla) -- siinä aseman ympäristössä on hieman levotonta seutua.
 
Sen sijaan Brysselin tunneliratikan laitureilla (siis sillä linjalla mistä meinattiin joskus vielä tehdä metro, mutta ei koskaan tehty vaan ratikka edelleen kulkee metromitoitetussa tunnelissa) opasteet ovat harvinaisen epäselvät. ... Viimeksi siellä käydessä piti matkustaa yksi ainoa väli Gare du Nord / Noordstation --> Rogier, mutta muistini mukaan taisin päätyä väärän suunnan laiturille vaikka kuinka yritin suunnistaa ja olin käynyt kaupungissa useita kertoja ennenkin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Olin siellä viikko sitten ja edellisen kerran vuosi sitten. Siis Brysselin joukkoliikenteessä.

Pré Metron kanssa niillä lienee ollut joitain toteutumattomiksi jääneitä suunnitelmia ja asemien remontit tuntuvat kestävän näemmä enemmän kuin vuoden. Joillain asemilla on useita raiteita, mutta käytössä vain pari. Ja käytössä olevallakin laiturilla voi olla remontti.

Sekaannusta voi aiheuttaa myös se, että käytössä on kolmen laiturin järjestelmiä. Tarkoitus on nousta vaunuihin keskilaiturilta ja poistua reunoilta. Siis molempiin suuntiin lähtölaituri on sama. Ja kun tarpeeksi on maan alla käytävissä pyörinyt, on täysin sekaisin ilmansuunnista. Ja Gare du Nordilla on vielä kaksi ratikkapysäkkiä - linjoista riippuen. Kadun tasoinen ja tunnelipysäkki. Samoja linjoja molemmilla, eli Gare du Nordin pysäkiltä seuraava pysäkki on Gare du Nord. :D

Antero
 
Pré Metron kanssa niillä lienee ollut joitain toteutumattomiksi jääneitä suunnitelmia ja asemien remontit tuntuvat kestävän näemmä enemmän kuin vuoden.

Tämä menee nyt jo aiheen viereen, mutta Belgiassa niillä näyttää infrastruktuurissa olevan ollut kaikenlaisia haaveita, jotka ovat jääneet kesken. Ei ihme ottaen huomioon maan kaoottisen hallintojärjestelmän ja poliittisen tilanteen. Joskus toistakymmentä vuotta sitten seurasin TV5:ltä RTBF:n uutisia, joiden sunnuntaispesiaaleina oli usein joku kesken jäänyt infrahanke: milloin tyhjä parkkihalli ilman sisäänajoramppeja, tyhjilleen jäänyt upouusi sairaala jne.

Pari kuukautta sitten ranskalainen Ville et Transports -lehti esitteli muistaakseni Charleroi'n hylättyjä "metroasemia": sinne oli 1970-luvulla suunnitteilla raskas metro, ja belgialaiseen pre-métro -tyyliin ne aloittivat liikennöimään ratikalla noita reittejä. Sinänsä tietysti järkevää kun kaupungissa oli vanhaa perua lukemattomasti valmiita ratikkareittejä. Mutta ne rakensivat keskustan ympärille -- lopulta lähes valmiiksi saadun -- luupin viaduktien päälle siten että rata ei mennyt keskustaan vaan kiersi sitä. Viaduktilla oli sitten metromitoituksen mukaan rakennettuja raskaita asemia isoine laitureineen. Valokuvasta katsottuna näky oli surullinen: kulunutta 1970-luvun betoniarkkitehtuuria täysin hylättynä ja vailla mitään käyttöä. Tämä oli siis aikaa ennen kuin havaittiin, ettei ratikkaa välttämättä kannata konvertoida metroksi, kun ratikalla saavutetaan sama välityskyky paljon edullisemmalla hinnalla...
 
Viaduktilla oli sitten metromitoituksen mukaan rakennettuja raskaita asemia isoine laitureineen. Valokuvasta katsottuna näky oli surullinen: kulunutta 1970-luvun betoniarkkitehtuuria täysin hylättynä ja vailla mitään käyttöä. Tämä oli siis aikaa ennen kuin havaittiin, ettei ratikkaa välttämättä kannata konvertoida metroksi, kun ratikalla saavutetaan sama välityskyky paljon edullisemmalla hinnalla...
Charleroin päärautatieasemalta lähtee juuri tuollainen viaduktille rakennettu raitiotie. Melkoisen järeän ja massiivisen näköinen rakennelma raitiovaunuliikenteelle. Eikä tosiaan mikään ilo silmille. Tosin Charleroin seutu on muutenkin ollut Belgian raskaan teollisuuden keskus, joten sieltä ei välttämättä aina saa muutenkaan mitään arkkitehtoonisia taide-elämyksiä...
 
Takaisin
Ylös