Ratikoiden matkustusmukavuus

Liittynyt
16 Kesäkuu 2006
Viestit
359
Olen Helsingissä ja näen matalalattiaratikan lähestyvän, kolina ja pauke kiskoilla on melkoinen. Hyppään sen kyytiin, pian lähdetään liikkeelle ja sisällä kolina ja pauke on aivan yhtä hirveä miltä se ulkonakin kuulosti.

Olen Barcelonassa ja suunnilleen samanlainen matalalattiaratikka lähestyy. Yllättäen siitä ei kuulu kuin pieni sähkömoottorin surina. Hyppään kyytiin ja sisällä on aivan kuin huopatossutehtaalla olisi, sähkömoottorin pieni surinakaan ei haittaa.

Mistä johtuu tämä ero? Helsingissä kolina ja Barcelonassa ei kolinaa, jossain kohtaa varmasti jokin asia tehty toisin..
 
Matkustin kesäkuussa muutaman kerran T4-linjan vaunulla Barcelonassa. Linja menee lähes pelkästään suoria pääkatuja, mm. Diagonalia pitkin. Suoralla meno olikin hiljaista, mutta meneehän Variokin mallikkaasti, jos ei ole mutkia tai vaihteita. Helsingissä ei montaa sellaista osuutta olekaan.

Reitin varrella oli vain yhdet vaihteet, näistä Alstom-vaunu meni Variota tasaisemmin (ehkä ei aja laipoilla). Mutkaan ajaessa sen sijaan vaunun etuosassa tuntui täsmälleen samanlaista, Variosta tuttua holtittoman tuntuista sivuttaisliikettä. Molempien kaupunkien vaunuthan ovat 4-nivelisiä ja pyöräjärjestelyt näyttivät samankaltaisilta. Veikkaan, ettei Alstom selviäisi Helsingissä Variota paremmin.
 
Kävin itse myös Barcelonassa hiljan, voi olla, että kuvia ja arviota tulee vielä foorumillekin.

Syyt eroihin ovat varsin yksinkertaiset:
- Barcelonan koko raitiotiet ovat valmistuneet 2004-2007 eli rata on tuliterää
- Radan geometria on paljon helpompi kun koko rata on vasta suunniteltua ja toteutettua

Panin merkille myös sen, että kaarteissa vaunut heiluivat Varion tapaan, ja kaarteissa ratageometria ei ehkä ollut moitteeton.

Barcelonan rata on samaan tapaan betoniin valettua kuin Helsingin. Barcelonassa ei tietääkseni ole yleensä routaa.
 
Raitiovaunujen matkustusmukavuudesta puheen ollen niin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota joihinkin yksityiskohtiin, joiden toiminta voi pahimmassa tapauksesa aiheuttaa vaaratilanteita tai vähintään pilata koko matkan.

Yksi näistä on raitiovaunujen ovien automatiikka. Jostain systä HKL:n nivelvaunuissa ovet pamahtavat automaatisesti kiinni jos joku ei ole n 5-10 sekunttiin kulkenut niiden läpi, riippumatta siitä onko vaunu lähdössä liikkeelle tai ei. Lisäksi ovet paiskautuvat aika kovalla voimalla kiinni, eikä niissä ole mitään toimintoa joka pysäyttäisi sulkeutumista jos joku on välissä.

Ovien aiheeton kiinnipaiskautuminen aiheuttaa ärsytystä ja vaaratilanteita. Lisäksi oven saaminen uudestaan auki tai juokseminen väentungoksessa seuraavalle avonaiselle ovelle, jos on kantamuksia käsissä tai pieni lapsi vahdittavana samaan aikaan on varsin hankalaa. Viimeksi tällainen sattui minulle n viikko sitten kun olin menossa nelosella Katajanokan terminaalille matkalaukut kädessä. Silloin vastasin oven kiinnipaiskautumiseen potkimalla lujaa oven uudestaan auki, sen seurauksena että nulkkaa särki koko loppupäivän ja paha mieli hommasta jäi joka tapauksesta.

Ehdotan että HKL poistaisi raitiovaunujen ovista automatiikan joka sulkee ne jos ei kukaan ole mennyt sen läpi viimeisten 5 sekunnin aikana, ja virittää automatiikan sellaiseksi että ovet sulkeutuvat vasta kuljettajan käskystä vaunun lähtiessä liikkeelle. Automatiikkaviritys on varmaan ollut tarkoitettu jotta lämpö ei karkaisi vaunun sisältä talvella, mutta epäilen onko se tarpeen, kun seisominen pysäkillä ei yleensä kestä niin kauan, lisäksi kesähelteellä vaunut muuttuvat aikamoisiksi pätseiksi kun ainoa tuuletusaukko on käytänössä ovet, jotka menevät kiinni ennenaikaisesti. En ole muutenkaan missään muualla maailmassa törmännyt yhtä typerään viritykseen raitiovaunujen ovissa kuin Helsingissä, joten skarpatkaa HKL!

t. Rainer
 
En ole muutenkaan missään muualla maailmassa törmännyt yhtä typerään viritykseen raitiovaunujen ovissa kuin Helsingissä, joten skarpatkaa HKL!

Tämäpä on totta.

Kauhistuneet turistit huutavat hätäpäissään oven välissä, kaupunkilaisten toimiessa portieerina. (Tähän ei kuulu hymiötä koska tilanteita saa todistaa päivittäin ...)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Barcelonan rata on samaan tapaan betoniin valettua kuin Helsingin.

Onko todella? Ainakin Trambaix-järjestelmän rakentamiskuvat Railfaneuropessa väittävät muuta. Niissä näkyy nyt Fredrikinkadulla Kampin keskuksen katon päällä käytettävä rakennustekniikka, jossa kisko ympäröidään elastisella polymeerillä. Vasta sitten koko viritys valetaan betoniin. Meillä kiskot tällaisia poikkeuksia lukuun ottamatta valetaan kylmiltään betoniin. Mitä nyt kiskon sivuille asetellaan joskus lankkuja betonin kulutuksen vähentämiseksi.

Trambesos-kuvissa ei ole rakentamiskuvia mukana, joten siitä puolesta on vaikeaa täältä käsin arvioida mitään.
 

En tarkoittanut teknisten yksityiskohtien tasolla. Koko rata on kuitenkin betoniin valettua, jota pidin hivenen erikoisena kun lähes koko rata on omalla kaistalla.

Kävin yhdellä Trambesos - radan rakennuskohteella, josta minulla on kuvia. Työt eivät kuitenkaan tainneet olla valukohdassa, joten en tiedä, millaista joustoa raiteen ympärillä käytettiin. Valmiista valetusta radasta sitä ei näe.
 
Ensinnäkin kiinnostaisi, millä jalkatekniikalla oven saa auki, vai olitko jo ovien välissä? Ja toiseksi, eikö niissä ole sivussa se nappi, jota painamalla oven saa auki?

En viitsi vastata yksityiskohtaisesti koska tätä foorumia lukevat myös HKL:läiset. Samaan aikaan minun kanssani yritti samasta ovesta (vaunun takimmainen ovi) pari mummoa sisään, onnistumatta saada ovea auki nappia painamalla, ja sen jälkeen päätin kokeilla tätä omaa tekniikkaani. Vaunun muut ovet olivat kyllä auki vielä minuuttikaupalla ja väkeä tungeksi niistä, koska pysäkillä (Sokoksen pysäkki) oli ruuhkaa.

t. Rainer
 
En viitsi vastata yksityiskohtaisesti koska tätä foorumia lukevat myös HKL:läiset.

Niin, jos kyse oli nivelvaunusta, niin se nappi on oven AVAUS-nappi. Eli avaa oven jos se on kiinni. Nappia painamalla kiinni menevä ovi EI aukeudu, ennen kuin ovi on kokonaan kiinni. Silloinkin nappia pitää painaa uudestaan, pohjassa pito ei riitä. Jos napissa palaa valo, on se käytössä (ellei valo ole palanut). Nivelvaunujen ovissa on valokennot, jotka avaavat kiinni menevän oven, jos säde katkeaa. Säde tulee pienestä laatikosta ovien välisessä kaiteessa.
 
Niin, jos kyse oli nivelvaunusta, niin se nappi on oven AVAUS-nappi. Eli avaa oven jos se on kiinni. Nappia painamalla kiinni menevä ovi EI aukeudu, ennen kuin ovi on kokonaan kiinni. Silloinkin nappia pitää painaa uudestaan, pohjassa pito ei riitä. Jos napissa palaa valo, on se käytössä (ellei valo ole palanut). Nivelvaunujen ovissa on valokennot, jotka avaavat kiinni menevän oven, jos säde katkeaa. Säde tulee pienestä laatikosta ovien välisessä kaiteessa.

Käytännössä oviautomatiikka toimii surkeasti, ja varsinkin raitiovaunulla vain satunnaisesti matkustavat, eli käytänössä kaikki jotka eivät asu eivätkä käy töissä Helsingin kantakaupungissa, mutta jotka joskus joutuvat turvautumaan raitiovaunukyytiin, joutuvat usein tappelemaan ovien kanssa.

t. Rainer
 
Käytännössä oviautomatiikka toimii surkeasti, ja varsinkin raitiovaunulla vain satunnaisesti matkustavat, eli käytänössä kaikki jotka eivät asu eivätkä käy töissä Helsingin kantakaupungissa, mutta jotka joskus joutuvat turvautumaan raitiovaunukyytiin, joutuvat usein tappelemaan ovien kanssa.
Tuo oviautomatiikan esikuvahan on saksalaisten DüWag-vaunujen, kuten Mannemme, järjestelmä. Se on ollut käytössä jo paljon ennen meidän Nr-vaunujamme. Jos järjestelmä toimii Saksassa muttei meillä, täytyy korvien välissä olla vikaa. Tosin monet tietävät järjestemän ja eivät hyppää sulkeutuvien ovien väliin, vaan vievät käden valokennon eteen, jolloin ovet avautuvat uudelleen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Enpä ole tiennytkään, että on olemassa näin vakava ongelma nivelvaunujen ovien kanssa.
Nyt näen sieluni silmin kuinka nivelvaunussa matkustaminen on yhtä sormet ja otsa verissä taistelua kiinni rävähtävien ovien kanssa. Käsiä jalkoja ja päitä pilkottaa lukittuneiden ovien väleistä.
Mutta näen siis vain sieluni silmin. On jonkin verran matkustuskokemusta sentään, että uskallan väittää, että nyt pikkaisen dramatiseerataan.
Ovissa on sentään turvareunat ja sulkuvoiman rajoittimet jne. Tuolla jo kuljettaja kertoi, että sulkeutuneen oven saa auki nappia painamalla. Tiedän omasta kokemuksesta, että se on totta.
Kyllähän niinkin käy, että ovi sulkeutuu hitaasti liikkuvan poistujan edessä. Ilman sen suurempaa hälyä, voisi silloin kanssamatkustaja auttaa vain painamalla nappia. Viimeinen keino on huutaa (siis käyttää ääntä niin, että kuuluu) kuljettajalle. Tämäkin toimii (ainakin A-vaunussa). Tiedän sen kokemuksesta.
Oman yli kolme vuosikymmentä pitkän kokemukseni perusteella olen havainnut, että nivelvaunun ovien kanssa ovat vaikeuksissa melkein ainoastaan henkilöt, joilla on ns. itse aiheutettu motorisen koordinaation erityisvaikeus.
Ja sitten tällainen tieto HKL:n sivuilta: "raitiovaunun ovien valvontakennojärjestelmä sulkee ovet automaattisesti. Lastenvaununappia painamalla ovet pysyvät pidempään auki." Tätä tietoa ei voine vaatia ns. tavalliselta matkustajalta. Mutta voisi olettaa, että tälle forumille kirjoittava tietää tämän ja osaa tarvittaessa sijoittua lastenvaununapin lähettyville.
 
Ovissa on kyllä turvalaitteet, jotka estävät niiden sulkeutumisen, jos joku on kirjaimellisesti oven välissä. Ongelmia olen nähnyt lähinnä hitaasti liikkuvilla vanhemmilla ihmisillä, jotka vihdoin ovelle päästyään saavat todeta oven lävähtävän kiinni juuri kun on ottamassa ensimmäistä askelta portaille. Tällöin pitäisikin käyttää juuri 2-oven lastenvaunupainiketta, jolloin ovi pysyy auki riittävän pitkään. Tai käyttää etuovea, jota kontrolloi kuski. Alhaalta päin noustessa on myös keskikaiteessa "mummonnappi", jota painamalla ovi ei sulkeudu.

Ulkopainikkeiden suhteen ihmiset ovat usein liian malttamattomia. Nappeja painellaan, vaikka vaunu ei ole edes vielä pysähtynyt pysäkille eikä ovia ole vapautettu. Sitten ihmetellään kun napit eivät muka toimi. Toisaalta on ärsyttävää katsella vaunuun viime hetkellä ryntäileviä asiakkaita, jotka takovat painikkeita, vaikka vaunu on ehtinyt lähteä jo liikkeelle. Ihan kun ne ovet nyt enää avautuisivat.
 
Mutta näen siis vain sieluni silmin. On jonkin verran matkustuskokemusta sentään, että uskallan väittää, että nyt pikkaisen dramatiseerataan.
Ovissa on sentään turvareunat ja sulkuvoiman rajoittimet jne. Tuolla jo kuljettaja kertoi, että sulkeutuneen oven saa auki nappia painamalla. Tiedän omasta kokemuksesta, että se on totta.
Ensinnäkin, yksittäisen oven ei pitäisi paskautua kiinni silloin kun vaunu vielä seisoo pysäkillä ja matkustajia nousee ja poistuu vaunun muista ovista, vaan kaikkien ovien pitäisi matkustajien liikkumisen helpottamiseksi pysyä auki koko pysäkillä seisomisen ajan, kuten metrossa ja busseissakin pysyvät. Jos nyt ovi jostain syystä kuitenkin olisi menossa kiinni, niin olisi toivotttavaa että sen sulkeutumisen saisi pysäytettyä välittömästi kun painaa nappia, kuten hisseissä tapahtuu, eikä vasta sitten kun ovi on kokonaan kiinni.

Ja sitten tällainen tieto HKL:n sivuilta: "raitiovaunun ovien valvontakennojärjestelmä sulkee ovet automaattisesti. Lastenvaununappia painamalla ovet pysyvät pidempään auki." Tätä tietoa ei voine vaatia ns. tavalliselta matkustajalta. Mutta voisi olettaa, että tälle forumille kirjoittava tietää tämän ja osaa tarvittaessa sijoittua lastenvaununapin lähettyville.
Oven avaamisnapin painaa tavallisesti joku vaunun sisällä, koska ensinhän päästetään pysäkillä poisjäävät ulos, ja sitten vasta kyytiinnousijat sisään. Jos ovi paiskutuu kiinni vaikka 7. sisäännousijan kohdalla niin hänenkö vika on, ettei ensimmäinen poisjäänyt painanut jotain lastenvaununappia? Vaunussa ei pitäisi olla mitään lastenvaununappeja erikseen, vaan yhden napin pitäisi riittää ja oven pitäisi pysyä auki koko pysäkillä seisomisen ajan.

Helsingin raitiovaunuilla vain n kerran kuukaudessa tai harvemmin matkustava ei voi muistaa kaikkia kommervenkkeja jotka liittyvät raitiovaunujen ovien avaamiseen ja sulkemiseen, ja miksi ne poikkeavat esim bussien, metron tai hissien ovista, eikä tähän foorumiin kirjoittaminen pitäisi edellyttää HKL:n nettisivujen ulkoa osaamista.

Oman yli kolme vuosikymmentä pitkän kokemukseni perusteella olen havainnut, että nivelvaunun ovien kanssa ovat vaikeuksissa melkein ainoastaan henkilöt, joilla on ns. itse aiheutettu motorisen koordinaation erityisvaikeus.
Vaunujen portaat ovat niin jyrkät että vaikeuksia on aina, tai vähintään aiheuttaa stressiä, niille joilla on paljon kantamuksia tai on liikkeellä pienten tai vilkkaiden lasten kanssa. En ihmettele ollenkaan miksi niin monet pitävät metroa huomattavasti mukavempana liikkumisvälineenä kuin Helsingin raitiovaunut.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös