Linjan 1 kehittäminen

R.Silfverberg sanoi:
Ratikkalinja 1:n vika on että sen reitti on kiemurtelevaja ja sivussa valtavirroilta. Enemmän matkustajia se haalisi ja kannattavuus paranisi jos se kulkisi esim reittiä Kirurgi-Mannerheimintie-Kaivokatu-Hämeentie-Mäkelänkatu-Pohjolankatu-Oulunkylä.
Tästä aiheesta on siis oma ketjunsa täällä (homma ei kuulu enää mielestäni metroketjuun).
Rainerin näkemyksissä on paljon yhteistä minunkin näkemyksieni kanssa; nykyisenlainen ykkönen on kovasti hidas ja kömpelö. Käpylästä pääsee bussilla selvästi nopeammin keskeisiin paikkoihin kuten Rautatieaseman lähistölle. Pelkkä linjauksen muutoskaan ei yksin riitä. Helsingin raitioteillä olisi pikimmiten panostettava liikenteen sujuvuuteen. Vaunujen tulisi pysähtyä vain pysäkeillä, ei juurikaan missään muualla. Karmea totuus on, että keskinopeudet ovat vain laskusuunnassa, siitä kielivät pidennetyt kierrosajat usealla merkittävällä reitillä. Olisi löydettävä poliittinen tahto, jotta raitioteiden kulkuetuuksia ryhdyttäisiin parantamaan merkittävästi. KANJOssa esitettiin mielestäni varsin realistisia visioita siitä, miten raitioliikennettä voitaisiin kehittää. Ainakin useat ehdotukset sopisivat keskustelun avaukseksi ja hommaa voisi tarpeen tullen päivittää ja jatkojalostaa entistä hyödyllisemmäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsingin metro palkittu

Mikko Laaksonen sanoi:
Käpylän raitiotien lakkautusuhka ei taida johtua Käpylän rakennustehokkuudesta vaan kolmesta syystä...
Käpylän raitiotien elinkelpoisuus edellyttää joko linjan jatkoa tai reittimuutosta keskustan päässä.
On niitä syitä tosiaan muuallakin, kuten aiheepiiriä paremmin myötäilevässä ketjussa kirjoitan. Esitän myös parannusehdotuksia asian hyväksi.
 
Ratikka 2015:n, jossa Käpylän-linjaa muokattiin uuteen uskoon, valmistelu on pääosin lopetettu. Jatkossa keskitytään raitioliikenteen laajentamiseen maankäytön muutosalueilla (Jätkä, Kalasatama, Kruunuvuori). Tarkoittaa käytännössä sitä, että Munkkivuoret, Lapinlahdenkadut ja muut mielenkiintoiset raitioliikenteen laajennukset unohdetaan taas kerran.

Mitä Käpylään tulee, niin tuon voisi tulkita tarkoittavan sitä, että lakkautusuhka olisi taas kerran väistynyt. Mutta itse pelkään kyllä ysin tulemista. Kalliossa ei tarvita kolmea linjaa (1, 3, 9) eikä Castréninkadun reitistä näytä tulevan mitään, vaikka se on todettu teknisesti mahdolliseksi. Olisi ehdottomasti syytä siirtää joko 1 tai 3 sinne ja päättää 23 Pasilaan, vaikkapa linjan 17 päätepysäkille. Jos tätä ei tehdä, niin ysi syö ykköseltä matkustajia, ja mitä sitten tapahtuukaan?

Vaunumääräkään ei nykyisellään riitä ysin hoitamiseen. Joko Saksassa pitää tapahtua ihme, tai sitten ostellaan taas käytettyjä, tai sitten pitää vähentää vaunuja muilta linjoilta? Mitenköhän käy? :(
 
Rattivaunu sanoi:
Helsingin raitioteillä olisi pikimmiten panostettava liikenteen sujuvuuteen. Vaunujen tulisi pysähtyä vain pysäkeillä, ei juurikaan missään muualla. Karmea totuus on, että keskinopeudet ovat vain laskusuunnassa, siitä kielivät pidennetyt kierrosajat usealla merkittävällä reitillä. Olisi löydettävä poliittinen tahto, jotta raitioteiden kulkuetuuksia ryhdyttäisiin parantamaan merkittävästi. KANJOssa esitettiin mielestäni varsin realistisia visioita siitä, miten raitioliikennettä voitaisiin kehittää. Ainakin useat ehdotukset sopisivat keskustelun avaukseksi ja hommaa voisi tarpeen tullen päivittää ja jatkojalostaa entistä hyödyllisemmäksi.

Tuo on niin totta kuin olla ja voi! Siihen loppuisivat myös lööperinpuhumiset raitioliikenteen kalleudesta. Hitaus se vasta kallista on!

Nollaviive-etuuksia eli 100% liikennevaloetuuksia aiotaan kokeilla syksymmällä muutamassa risteyksessä. Jos ja kun kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, niin se vakinaistetaan ja nollaristeyksiä lisätään pikku hiljaa. Tasatahtiaikataulujen käyttöönottoa ja liikenteen sujuvoittamista (ja 0-viive-etuuksien mahdollistamista) sitä kautta tutkitaan myös parhaillaan.

Etuuksien parantaminen ei kuitenkaan valitettavasti ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla. 0-viiveet edellyttäisivät pidempiä vaunuja ja uusia ratoja.

Linjoilla 4 ja 10 kannattaisi siirtyä 4 min vuoroväleistä 7 min vuoroväleihin. Vaikka keskimääräinen odotusaika olisikin pitempi, niin perillä oltaisiin aikaisemmin, koska pidemmällä vuorovälillä mahdollistettaisiin tehokkaat etuudet ja nopeampi kulku. Mutta vuoroväliä ei voi kasvattaa, jos vaunut eivät pitene, koska kapasiteetti ei riitä. Ja vaunuja ei saa pidentää, koska ne eivät mahdu enää pysäkeille. Ja pysäkkejä ei voi pidentää, koska se pitäisi tehdä koko verkostolla, vaikka pitkiä vaunuja olisi vain kahdella linjalla. Koska halutaan, että kaikilla vaunuilla voi tarvittaessa ajaa kaikilla linjoilla. Tällaisten turhien reunaehtojen karsiminen helpottaisi kyllä tilannetta.

Pahimmillaan tai parhaimmillaan 0-viiveet vaativat myös uusien ratojen rakentamista. Jos linjoja 3 ja 7 ei saada vietyä Topeliuksenkadulle, niin Manskulle on mahdotonta tehdä 100% etuudet, koska vaunuja on yksinkertaisesti liikaa. Saahan niille toki etuudet, mutta sitten eivät liiku enää autot. Ollaan taas mahdottomassa yhtälössä: Topeliuksen rataa ei voi rakentaa, koska sinne saattaa joskus tulla metro. Jos Topeliusta ei tehdä, niin sitten pitäisi hankkia ne isommat vaunut (myös rengaslinjoille) ja pidentää vuoroväliä. Mutta esim. 10 min tasavuoroväli linjalla 3 heikentää palvelutasoa, kun ko. linjalla matkustetaan keskimäärin aika lyhyitä matkoja (olettamus, ei fakta!) eli pitkä vuoroväli johtaa siihen, että mieluummin kävellään kuin odotetaan pysäkillä.
 
Käytännössä jokaista linjaa pystyisi nopeuttamaan samantien poistamalla turhat liikennevalot! Ei siihen sen kummempaa tekniikkaa tarvita. Onhan se täysin pähkähullua, että vaunu joutuu pysähtymään valoihin ennen pysäkillepääsyä, esimerkkinä Hesperian puiston pysäkki Manskulla suuntaan keskusta. Ja sitten kun oltaisiin lähtövalmiina pysäkillä, joudutaan taas odottamaan valoissa. Ihan turhaa energiankulutustakin...
 
Itse asiassa kaikilla raitioteillä, jotka eivät kulje autoliikenteen kaistoilla voisi soveltaa samaa kuin rautateiden tasoristeyksissä: puomit laskeutuvat, kun ratikka tulee, ja puomit nousevat kun ratikka menee ohi. :) Toki pelkkä varoituslaitoskin riittäisi, rautateiden tasoristeyksissä periaate kuitenkin on sama kuin 100% ratikkaetuuksilla.
 
Camo Lissabone sanoi:
Käytännössä jokaista linjaa pystyisi nopeuttamaan samantien poistamalla turhat liikennevalot! Ei siihen sen kummempaa tekniikkaa tarvita. Onhan se täysin pähkähullua, että vaunu joutuu pysähtymään valoihin ennen pysäkillepääsyä, esimerkkinä Hesperian puiston pysäkki Manskulla suuntaan keskusta. Ja sitten kun oltaisiin lähtövalmiina pysäkillä, joudutaan taas odottamaan valoissa. Ihan turhaa energiankulutustakin...

Samaa mieltä! Mutta arvaa, vastustetaanko sitäkin! :(

Kansallismuseon pysäkillä on KAHDET suojatievalot, kyllä siellä yhdet riittäisi, eikä niitäkään tarvittaisi. Mutta Finlandia-talo kuuluu olevan eri mieltä. Pohjoiset suojatievalot voisi poistaa myös Hesperian puiston ja Oopperan pysäkeiltä aivan hyvin.

Zürichissä valoristeyksissä on tavalliset valot autoille, mutta pelkät vilkkuvat varoitusvalot raitiotien kohdalla. Raitiotiellä siis ei ole suojatievaloja, vaikka autoilla on.

Jotenkin meidän raitioliikennettämme leimaa pysähtyneisyys. Vaikuttavia tahoja on aivan liian monia, ja liian moni tuntuu olevan sitä mieltä, ettei mitään saa muuttaa, kun aina ennenkin on tehty näin. Eikä vika ole HKL:n, HKL nimenomaan ehdotti jo vuoden 1993 raitiolinjan 4 kehittämissuunnitelmassa sekä uudelleen myöhemmin Kanjossa liikennevalojen vähentämistä.

Ylipäätään liikennevaloissa on vallalla meillä sellainen käsitys, että ne ovat joku onni ja autuus. Ja tottahan sillä suojatiellä pitää olla valot, josta meidän Maija kulkee kouluun. Nyt sitten tänne Munkkaan ja lähiympäristöön on rakennettu muutaman vuoden aikana neljät meidänmaijan liikennevalot, jotka loistavat 24/7. Suurin osa jalankulkijoista ei viitsi edes painaa nappulaa, kunhan kävelevät punaisia päin kun autoja ei ole missään. Ne, jotka painavat, eivät viitsi odottaa valojen vaihtumista, vaan ylittävät saman tien. Autot sitten seisovat turhaan punaisissa, jos seisovat. Moni ei viitsi. Sekö sitten lisää turvallisuutta, kun jalankulkija tuudittautuu vihreään valoonsa, jota auto ei viitsi noudattaa?
 
Viimeksi muokattu:
339-DF sanoi:
Nyt sitten tänne Munkkaan ja lähiympäristöön on rakennettu muutaman vuoden aikana neljät meidänmaijan liikennevalot, jotka loistavat 24/7. Suurin osa jalankulkijoista ei viitsi edes painaa nappulaa, kunhan kävelevät punaisia päin kun autoja ei ole missään. Ne, jotka painavat, eivät viitsi odottaa valojen vaihtumista, vaan ylittävät saman tien. Autot sitten seisovat turhaan punaisissa, jos seisovat. Moni ei viitsi. Sekö sitten lisää turvallisuutta, kun jalankulkija tuudittautuu vihreään valoonsa, jota auto ei viitsi noudattaa?
Ehdotin jokin aika sitten KSV:lle, että mainitunlaiset jalankulkijavalot voisivat normaalitilanteessa olla vilkulla/pimeänä ja vain silloin, kun jalankulkija painaisi nappia, ne alkaisivat toimia. Eli tuolloin tulisi punaiset autoille ja huonompijalkaiset ynnä lapset pääsisivät turvallisesti kadun yli. Ei tullut vastausta.

Jokunen vuosi sitten muistelen suunniteltaneen, että raitiotiekaistoista tehtäisiin soveltuvin osin valottomat. Eli otetaan esimerkiksi Kansallismuseon pysäkki: siinä olisi kahta puolta katua liikennevalot autokaistojen kohdalla mutta keskellä rv-kaistalla ei olisi valoja lainkaan (korkeintaan varoitusvalot.) Onko moinen idea unohtunut johonkin pöytälaatikkoon?

Ja jotta pysyttäisiin aiheessa (injan 1 kehittäminen) niin ehdotan sinnikkäästi että 1 siirrettäisiin reitille ...keskusta-Mansku-Ooppera-Hesari-Urheilutalo-...-Käpylä. Kruununhaassa kulkee seiskat, Kalliossa kolmonen ja kohta ysi. Ehdottamani uus-ykkösen myötä 4+10:n tarjontaa voisi jopa vähentää ja ennen kaikkea reitti tarjoaisi suoran yhteyden Käpylä-Keskusta sekä Vallilan ja Länsi-Sörnäisten(=Töölö) välille.
 
Safka sanoi:
Ehdotin jokin aika sitten KSV:lle, että mainitunlaiset jalankulkijavalot voisivat normaalitilanteessa olla vilkulla/pimeänä ja vain silloin, kun jalankulkija painaisi nappia, ne alkaisivat toimia. Eli tuolloin tulisi punaiset autoille ja huonompijalkaiset ynnä lapset pääsisivät turvallisesti kadun yli. Ei tullut vastausta.
Kirjoitin itsekin parisen vuotta sitten samasta ongelmasta kotikaupunkini vastaavalle instanssille. Vantaallakin on samanlainen ongelma eli etenkin sunnuntaisin tuntuu todella oudolta liikenteen vähyyden takia pitää päällä joitakin liikennevaloja. Sain asiallisen vastauksen, jossa perusteltiin kyseisten liikennevalojen 24/7 päälläoloa sillä, että muuten sattuisi onnettomuuksia (kun väistämisvelvollisuuksista ei välitetä valojen ollessa pois päältä).

Helsingin ja esimerkiksi Strasbourgin raitiovaunujen matkanopeudessa on suuri ero - valitettavasti Strasbourgin eduksi. Strasbourgissa raitiovaunuilla on aina liikennevaloetuudet ja se ripeyttää matkantekoa huomattavasti.
 
Vs: Helsingin metro palkittu

Vesa Nurminen sanoi:
Sen lisäksi se on myös melko pitkä, joten se ei mitenkään voi olla sivussa potentiaalisilta asiakkailta.

Kehä kolmosen keskikaistaa kulkeva ratikkalinja olisi vielä pidempi, joten oletettavasti asiakkaita olisi valtavasti.

Ihan vakavasti ykkösen pääongelma on minusta keskustan osuus. Reitti Kruununhaan läpi Kauppatorille ei todellakaan vastaa matkustajien toiveita. Busseilla pääsee suoraan Rautatientorille ydinkeskustaan ja lisäksi hiukan aikaisemmin vaihtamaan metroon, jos haluaa vaihtaa.

Ykköselle toimiva reitti voisi olla suoraan keskustan läpi Kampin uusia ratoja pitkin Töölöntorille tai A-vuorojen osalta tulevaa Fredan eteläistä rataa nykyiselle päätepysäkille.

KSV on ilmeisesti suunnitellut ykkösen pään siirtämistä Kasarmitorille, mutta siinä on lähinnä kyse raitiovaunupäättärin poistamisesta Kauppatorin nurkilta ja paremmista yhteyksistä Kasarmitorin ympäristön asukkaille ja työpaikoille. Käpylän päätä muutos tuskin elvyttää.

Myös reittimuutos tai -pidennys Käpylässä voisivat olla hyväksi. Mäkelänkadun vilkasta bussiliikennettä ei kannata kahdentaa suhteellisen harvoin kulkevalla ratikalla. Matkustajille bussi on helpompi valinta koska se kulkee myös myöhään eli ei tarvitse tarkistaa aikatauluista millä nyt menisi.
 
SD202 sanoi:
Helsingin ja esimerkiksi Strasbourgin raitiovaunujen matkanopeudessa on suuri ero - valitettavasti Strasbourgin eduksi. Strasbourgissa raitiovaunuilla on aina liikennevaloetuudet ja se ripeyttää matkantekoa huomattavasti.

Niinkin suuri ero, että Jyrki JJ Kasvin mukaan joku suomalainen europarlamentaarikko oli luullut Strassburgin pikaraitiotietä metroksi, ja oli vain hämmästyneenä jäänyt miettimään, "vai että pikaratikka..."
 
Tässäpä täysin utopistinen suunnitelma:

Unohdetaan perinteinen raitiolinja 1 ja aletaan miettiä pikaratikkalinjaa Keskusta - Käpylä - Siltamäki - Kartanonkoski - Lentokenttä

Näin Käpylä saa ykköstä tehokkaamman linjan ja Siltamäki saa ensimmäisen kunnollisen liikenneyhteytensä. Kartanonkoskihan suorastaan huutaa ratikkaa kadullensa ja Lentokentän "metro" voidaan unohtaa. Vantaakin alkaisi muistuttaa tällä seudulla kaupunkia.

Keskustasta Käpylään voidaan hyödyntää ykkösen reittiä, Oulunkylän jälkeen tilaa omalle radalle piisaa ja Siltamäen alue saa kasvaa Malmin sijasta "metroasemaan" kiinni. Tuusulanväylä on syytä alittaa. Kartanonkoskeen mahtuu pari pysäkkiä, Jumbon alle yksi. Tämän jälkeen se voi posottaa suoraan tunnelissa lenkkiin, jossa on kotimaan- ja ulkomaanterminaaleille omat asemansa.
 
Vs: Helsingin metro palkittu

Mikko Laaksonen sanoi:
3. HKL - suunnittelutoimisto on pitkään haaveillut metrosta Käpylän kautta Viikkiin, jonka vuoksi Käpylän raitiotietä ei ole jatkettu esim. Koskelaan tai Oulunkylään, joka tekisi siitä varmasti elinkelpoisen.

Aika kohtuutonta, että tällainen aikaisintaan vuonna 2050 toteutuva hanke rajoittaa tämän päivän palvelujen suunnittelua ja toteutusta.
 
Camo Lissabone sanoi:
Käytännössä jokaista linjaa pystyisi nopeuttamaan samantien poistamalla turhat liikennevalot!
Olen muuten tällä hetkellä paikkakunnalla, jossa noin on tehty liki kaikkialla. S-opaste vaihtuu liki jok'ikisessä valoristeyksessä ajon sallivaksi nuoleksi vaunun lähestyessä opastinta. Harvassa paikassa joudutaan pysähtymään kokonaan, tosin hiljentämään joudutaan aika monessakin tapauksessa. Kevyen liikenteen tasoristeykset on järjestetty niin, että jalankulkijat ja fillaroitsijat väistävät aina ratikkaa, ei koskaan toisin päin! Niin tämä paikkakunta on Göteborg ja tämän kaupungin raitioliikenne kelpaa malliksi mille tahansa kokoluokkansa ratikkakaupungille. Siitä vaan nopeuttamaan Käpylän linjaa perusetuuksia järjestämällä, niin tällä tavoin saadaan yhteydelle ensimmäinen tarpeellinen vitamiiniruiske.
 
ultrix sanoi:
Niinkin suuri ero, että Jyrki JJ Kasvin mukaan joku suomalainen europarlamentaarikko oli luullut Strassburgin pikaraitiotietä metroksi, ja oli vain hämmästyneenä jäänyt miettimään, "vai että pikaratikka..."
Jos on nähnyt Strasbourgin futuristisesti muotoiltuja matalalattiavaunuja, niin yhtäläisyydet kotoisiin kulmikkaisiin NrI- ja NrII -raitiovaunuihin tuntuvat ymmärrettävästi vähäisiltä.;) Kun itsekin näin ensimmäisen kerran Strasbourgin raitiovaunut päärautatieaseman (Gare SNCF) maanalaisella pysäkillä, niin kyllä itsekin koin näkeväni kaikkea muuta kuin perinteisen raitioliikennejärjestelmän.

Helsingin raitioliikenteen nopeuttamisesta puheen ollen: Olisiko matkustajien käyttäytymisessä jotakin parannettavaa, jotta liikenne voisi nopeutua? Pari esimerkkiä elävästä elämästä:
- linjan 4 raitiovaunu tulee Helsinki City Marathonin takia myöhässä Lasipalatsin pysäkille. Katajanokan (terminaalin) suuntaan matkustavat änkeävät jo entuudestaan täyteen linjan 4 vaunuun, vaikka perässä tulevan linjan 10 vaunun takana näyttää tulevan 4T -linjan vaunu. Kestää kauan ennen kuin kaikki halukkaat ovat päässeet linjan 4 kyytiin. Perässä tulevat vaunutkin seisovat - myös lähes tyhjä linjan 4T vaunu. Lopputulos: linjan 4 vaunu lähteekin kääntymään jo Kauppatorilla takaisin kohti Munkkiniemeä, joten kaikki matkustajat siirtyvät Aleksanterinkadulla kuitenkin takana tulevan linjan 4T vaunun kyytiin.
- raitiovaunu on juuri lähdössä pysäkiltä, kun vaunuun juokseva "mattimyöhäinen" haluaa vielä kyytiin. Kuljettaja odottaa viimeistä matkustajaa. Kahden pysäkin kuluttua tämä samainen "mattimyöhäinen" poistuu kyydistä. Saipahan matkustaa raitiovaunulla huimat 300 metriä!

Ensimmäiseksi kuvattu tilanne ei onneksi toistu kovin usein, mutta jälkimmäinen tilanne on liiankin yleinen. Tosin alkaa tuntumaan siltä, että liikennevaloetuudetkin tulevat raitiovaunuille nopeammin kuin matkustajien käyttäytyminen muuttuu...
 
Takaisin
Ylös