Näytetään tulokset 1-6/6

Viestiketju: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

  1. #1

    Liittynyt
    02.09.2007
    Viestejä
    86

    oletus Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Haluaisin tietää mahdollisimman tarkasti raitiovaunuliikenteen aloittamiseen liittyvistä kustannuksista, olettaisin asian olevan Anteron alaa.

    Jos missä tahansa suomalaisessa keskisuuressa tai pienemmässäkin kaupungissa on vilkkaasti liikennöity bussilinja tai mahdollisuus sellaisen luomiseen, niin missä menee raja, että tulee halvemmaksi rakentaa katuverkkoon perustuva raitiotie? (Tarkoitan nimenomaan vain katuverkossa kulkevaa ratikkaa.) Paljonko pitää olla matkustajia, onko reitillä väliä, ym.? Kuinka monessa vuodessa kiskot maksavat itsensä takaisin? (Sikäli kuin olen käsittänyt oikein, että tarpeeksi suuren matkustajamäärän kohdalla raitiovaunuliikenne on linja-autoliikennettä edullisempaa.)

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Wänskä Näytä viesti
    Haluaisin tietää mahdollisimman tarkasti raitiovaunuliikenteen aloittamiseen liittyvistä kustannuksista...
    Kiitos luottamuksesta. Voisin ehkä sanoa, että kysymyksesi selviää kirjastani Mennäänkö metrolla, Kaupunkiliikenne.net-sivustoltani sekä Tampereen TTY:n ja Otanimen TKK:n joukkoliikennettä käsittelevistä kursseista ja niiden materiaaleista.

    Mutta yritän erittäin tiivistetysti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Wänskä Näytä viesti
    Jos missä tahansa suomalaisessa keskisuuressa tai pienemmässäkin kaupungissa on vilkkaasti liikennöity bussilinja tai mahdollisuus sellaisen luomiseen, niin missä menee raja, että tulee halvemmaksi rakentaa katuverkkoon perustuva raitiotie? (Tarkoitan nimenomaan vain katuverkossa kulkevaa ratikkaa.) Paljonko pitää olla matkustajia, onko reitillä väliä, ym.?
    Pääkaupunkiseudun kustannustasolla bussin ja ratikan raja menee suunnilleen 1000 hlö/tunti huipputunnin kapasiteettitarpeessa. Toisella tavalla ilmaistuna voi myös sanoa niin, että jos halutaan tarjota vuoroväliksi 10 min tai lyhyempi, liikennöinti alkaa olla edullisempaa ratikalla kuin bussilla.

    Mutta tähän vaikuttaa moni asia. Tuo nyrkkisääntö on laskettu 2-raiteisella radalla ja uudella vaunukalustolla. Opintojeni yhteydessä olen suunnitellut kaksi raitiojärjestelmää, joissa tehtiin 1-raiteinen rata, koska vuorotiheys ei 2-raiteista tarvinnut. Ja edelleen, maailmalta saa nykyään hyvin edullisesti käytettyjä vaunuja. Jos uusi vaunu maksaa esim. 2,5 miljoonaa, käytetyn saa Suomeen ajokuntoisena ja kiskoille laskettuna alle 0,1 miljoonalla.

    Reitillä on väliä siten, että se kannattaa sijoittaa kävelyetäisyydelle ihmisten asuinpaikoista ja liikkumiskohteista ja oikaisemaan katuliikenteelle välttämättömät risteys-, liittymä- ja motarijärjestelyt. Näin reitistä tulee lyhyempi kuin bussin reitti, ja liikennöinti on siten vielä edullisempaa.

    Edelleen kannattaa pyrkiä siihen, että raide korvaa katurakentamisen kustannuksia. Raideliikenne vähentää katukapasiteetin tarvetta, ja se kannattaa ottaa katuverkon mitoituksessa huomioon. Tämä on Suomessa hyvin epätavallista, sillä täällä ajatellaan niin, että katuverkko on aina mitoitettava maksimaaliselle autoilulle ja joukkoliikenne ei vaikuta liikennemääräennusteisiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Wänskä Näytä viesti
    Kuinka monessa vuodessa kiskot maksavat itsensä takaisin? (Sikäli kuin olen käsittänyt oikein, että tarpeeksi suuren matkustajamäärän kohdalla raitiovaunuliikenne on linja-autoliikennettä edullisempaa.)
    Kiskotus ja ilmajohto kestävät yleensä 30-40 vuotta. 2-raiteisen raitiotieraiteen rakentaminen on samanhintaista kuin bussiliikenteelle soveltuvan kadun rakentaminen, joten siltä kannalta ei tarvitse miettiä takaisinmaksuaikaa. Sen bussin liikenöimän kadun ylläpito tulee kuitenkin kalliimmaksi kuin raiteen. Asfaltti ei kestä 30 vuotta, vaan kuormituksesta riippuen 3-10 vuotta.

    Kiskotettu ja asfaltoitu katu on tietenkin kalliimpi kuin asfalttikatu ilman kiskoja tai avorata ilman asfalttipinnoitetta. Esikaupunkialueilla katuliikenne on yleensä niin vähäistä, ettei ole liikenteellistä estettä ajaa autojen kanssa samassa ympäristössä. Mutta toiminnallisesti ja lopulta kustannusten kannalta mieluummin ratikka erikseen nurmiratana asutuksen keskelle ja autoliikenne omille kaduilleen alueen ulkoreunalle. Tälläisen ratkaisun voi tehdä myös aluesaneerauksena, eli entinen asuinaluetta halkova katu muutetaan nurmetetuksi raitiotiepuistoksi. Katso tästä esimerkki Karlsruhen Durlachista.

    Takaisinmaksuaika tulee mietittäväksi siinä tilanteessa, että on jo olemassa katu ja pohditaan radan rakentamista. Silloin voi miettiä sitä, montako kertaa katua voidaan korjata sillä rahalla kun rakennetaan raide ja ajetaan halvemmalla kuin bussilla. Tätä on mahdoton arvioida tuntematta tilannetta. On vain pakko tehdä hankearviointi. Ja arvoitava myös muita kysymyksiä kuin vain liikenteen taloutta.

    Antero

  3. #3

    Liittynyt
    02.09.2007
    Viestejä
    86

    oletus Vs: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Pääkaupunkiseudun kustannustasolla bussin ja ratikan raja menee suunnilleen 1000 hlö/tunti huipputunnin kapasiteettitarpeessa. Toisella tavalla ilmaistuna voi myös sanoa niin, että jos halutaan tarjota vuoroväliksi 10 min tai lyhyempi, liikennöinti alkaa olla edullisempaa ratikalla kuin bussilla.
    Siis koko viikon ajan keskimääräinen matkustajamäärä 1000 hlö/tunti vai todellakin huipputunnin aikana 1000 hlö/tunti? Sehän on ruuhka-aikana huikean vähän, 100 ihmistä kuudessa minuutissa kahteen suuntaan (yhteen suuntaan 500 hlö/tunti?). Mutta mikä on henkilömäärän suhde kiskokilometreihin? Onhan 1000 hlö/tunti/3 kilometrin ratikkalinja aivan eri asia kuin 1000 hlö/tunti/ 8 kilometrin ratikkalinja. Jos rakennetaan 20 kilometrin linja, sieltä toki tulee helpommin tuo 1000 matkustajaa, mutta kiskot maksavat enemmän.

    Ja uteliaisuuteni kohdistuu nimenomaan tilanteeseen, jossa tavalliset (joskin huonolaatuiset) kadut ovat jo olemassa, ja kiskot jouduttaisiin 95-prosenttisesti rakentamaan ajoradalle, asfaltointi ja autot päälle. Paljonko sellaisen kaksiraiteisen kiskotuksen rakentaminen maksaa kilometriltä?

  4. #4
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Ajattelin vastata Wänskän kysymykseen jo aiemmin, mutta tässä lisää vastausta.

    Joukkoliikennelinjan kapasiteetti mitoitetaan arkipäivän huipputunnin mukaan, joka on yleensä 8-12% koko päivän liikenteestä. 1000 matkaa / huipputunti tarkoittaa siis noin 8000 - 12 500 matkaa vuorokaudessa.
    Jos kyseessä on heilurilinja, tämä tarkoittaa tietysti linjan yhtä puoliskoa.

    1000 matkaa / huipputunti kuljettaminen vastaa n. 170 matkustajan raitiovaunua 10 minuutin välein tai 90 matkustajan telibussia 5 minuutin välein.

    Väestöpohjaa 1000 matkustajalle / huipputunti tarvitaan seuraavasti.
    Käytetään laskuesimerkin pohjana 10 000 matkaa / päivä, niin tulee seuraavat luvut:

    0,25 matkaa / asukas / arkipäivä (keskisuurten kaupunkien lähiöiden nykytaso) = 40 000 asukasta
    0,5 matkaa / asukas / arkipäivä (Turun ja Tampereen lähiöiden nykytaso) = 20 000 asukasta
    0,75 matkaa / asukas / arkipäivä (Espoon ja Vantaan taso) n. 13 000 asukasta
    1 matka / asukas / arkipäivä (Helsingin taso) n. 10 000 asukasta

    Tehokkaan joukkoliikenteen toteuttaminen lisää luonnollisesti merkittävästi käyttöä. Itse pitäisin raitiotien toteuttamista perusteltuna, jos linjahaaran palvelualueella on noin 10 - 20 000 asukasta eli kaupungin läpi ulottuvan heilurilinjan vaikutusalueella on 20 - 40 000 asukasta.

    1000 asukasta / huipputunti on taso, jolla raitiotien liikennöintikustannukset tulevat bussia halvemmaksi.

    Taso, jolla ratainvestointi + liikennöintikustannukset tulevat bussin liikennöintiä halvemmaksi, on selvästi korkeampi.

    Ratainvestointi kannattaakin perustella muuta kautta esimerkiksi kaupunkirakenteellisilla hyödyillä tai paremmalla joukkoliikenteen laatutasolla.

    Radan kustannukset edellyttävät erillistä arviointia. Esimerkiksi Oulussa tai Jyväskylässä olosuhteet ovat pääosin helpot ja kadut niin leveitä, että raitiotielle voidaan yleensä varata koko matkalle oma kaista. Kaksiraiteisen radan kustannuksiksi mukaanlukien katumuutokset voi keskisuurissa kaupungeissa arvioida noin 5 - 10 miljoonaa euroa / km josta rata ja sähkönsyöttö n. 2-3 miljoonaa euroa / km. Yksiraiteinen rata maksaa ehkä 60-70% kaksiraiteisesta.

    Oma arvioni on, että ainakin Oulusta, Jyväskylästä, Lahdesta ja Kuopiosta on mahdollista osoittaa 1-3 linjaa, joilla raitiotie olisi ainakin periaatteellisesti mahdollinen. Arvioni on kuitenkin myös se, että ennen raitiotien toteuttamista kannattaa toteuttaa merkittäviä linja-autoliikenteen kehittämistoimia.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Wänskä Näytä viesti
    Mutta mikä on henkilömäärän suhde kiskokilometreihin? Onhan 1000 hlö/tunti/3 kilometrin ratikkalinja aivan eri asia kuin 1000 hlö/tunti/ 8 kilometrin ratikkalinja. Jos rakennetaan 20 kilometrin linja, sieltä toki tulee helpommin tuo 1000 matkustajaa, mutta kiskot maksavat enemmän.
    Tämä taisi jäädä Mikolta käsittelemättä.

    3 km:n linjan liikennöinti maksaa vähemmän kuin 8 km:n linjan liikennöinti. Mutta jos linjan varrella on asutusta koko matkan tasaisesti, myös matkustajia on enemmän 8 km:n linjalla. Silloin linjan käyttö ja tulot kasvavat samassa suhteessa kuin linjan pituus.

    Matkustajamäärä lasketaan sen väestömäärän perusteella, joka käyttää kutakin pysäkkiä. Esimerkki:

    500 metrin etäisyydellä pysäkistä asuu 2000 ihmistä (tyypillistä suomalaiselle lähiölle). Jos on tehty liikennetutkimus tässä kaupungissa tai vastaavassa kaupungissa, on ehkä saatu tulokseksi, että matkatuotto on 0,3 matkaa/asukas/arkivuorokausi niillä alueilla, joissa joukkoliikenteen palvelua on ollut saavailla. Siten tämä esimerkkipysäkki tuottaa vuorokaudessa 300 matkaa. Jos vilkkaimman tunnin (yleensä aamulla klo 7-8) osuus päivän matkoista on 12 %, tuon tunnin aikana on pysäkillä 72 matkustajaa.

    1000 matkustajaa tunnissa saadaan 14 pysäkiltä. Jos ne ovat 500 metrin välein, linjan pituuden tulisi olla 7 km. Eli linja palvelee 28.000 asukasta. Tämä voisi olla 3-6 lähiötä.

    Mutta: Puolta lyhyemmän linjan kustannukset ovat puolta pienemmät. Jos ajatellaan, että lipputulot kattavat liikennöinnin kulut, lyhyemmällä linjalla riittää vähempi matkustajamäärä, mikäli lipun hinta on sama. Kaupunkiliikenteessä matkan hinta on yleensä kiinteä. Tälle hyvänä perusteena on se, että esim. puolesta välistä mukaan nousevan matkustajan paikka on kuitenkin kuljetettu tyhjänä linjan päästä lähtien, joten lyhyiden matkojen kustannukset ovat samat kuin linjan päästä päähän matkustavienkin kustannukset.

    Antero

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Milloin keskisuureen kaupunkiin kannattaa rakentaa raitiotie?

    Anteron laskuesimerkissä on virhe.

    2000 * 0,3 = 600

    Myöhemmät ovat kuitenkin laskettu oikein, sillä 72 = 60*0,12

    28 000 asukasta 7 linjakilometrillä on asukastiheytenä noin 4000 as / km2.
    Se on suhteellisen paljon Suomessa. 2000 - 3000 as / km2 on helpommin todettavissa.

    0,3 matkaa / asukas / arkipäivä on kuitenkin varsin alakanttiin, jos puhutaan raideliikenteestä. 0,5 - 1 olisi lähempänä todellisuutta.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Äänestys: Milloin länsimetro valmis?
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 30.11.2017, 19:26
  2. HKL rakentaa uuden metrovalvovomon, miksi?
    kirjoittanut insula foorumissa Metrot
    Vastauksia: 10
    Viimeisin viesti: 18.05.2010, 12:51
  3. Pisara- tai U-raitiotie
    kirjoittanut Compact foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 10.01.2006, 10:23
  4. Milloin ratikoihin kultanumerot?
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 06.01.2006, 20:44
  5. Mulhouse, ratikka Jyväskylän tai Oulun kokoiseen kaupunkiin
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 09.07.2005, 13:57

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •