Variot ja pikaraitiotiekäyttö

Liittynyt
14 Heinäkuu 2005
Viestit
5,950
Minusta vaikutti siltä, että Pentti Santaharju HKL:n suunnittelujohtajana 1990-luvun alussa ymmärsi kaupungin todellisen kehityksen. Hänen aikanaan ideoitiin Jokeri eli joukkoliikennettä kilpailemaan kasvavan kehäliikenteen markkinoista. Kun Seppo Vepsäläinen tuli Santaharjun jälkeen virkaan 1993, kelkka kääntyi selvästi takaisin menneisyyteen. Ja minusta etäisyys HKL:n metrosuunnittelun ja kaupungin kasvun ja siihen liittyvän kaavoituksen välillä vain kasvaa.
Jokerin aika tulee vielä. Ensin täytyy seurata sen kehitystä bussilinjana, ennenkuin tehdään päätöksiä. Lisäksi koko kysymys, millaisia uusia raitiovaunuja Helsinkiin tullaan hankkimaan, kun Vario-seikkailu osoittautui täydelliseksi fiaskoksi, on auki. Variothan hankittiin aikoinaan myös mahdollista Jokeri-liikennettä ajatellen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Variothan hankittiin aikoinaan myös mahdollista Jokeri-liikennettä ajatellen.
Missä näin on sanottu? PLJ:n mukaan Jokeria ei rakenneta raiteiksi siinä ajassa kun Variot ovat käytössä. Variohankinta on päätetty 1990-luvulla, jolloin ei ollut vielä edes bussilinjaa 550.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Missä näin on sanottu? PLJ:n mukaan Jokeria ei rakenneta raiteiksi siinä ajassa kun Variot ovat käytössä. Variohankinta on päätetty 1990-luvulla, jolloin ei ollut vielä edes bussilinjaa 550.
Vario-ratkaisun valinnan taustana oli pikaraitiotiekelpoisuus (myös eräiden A.Alkun teosten mukaan). Jokeriahan alettiin ekan kerran suunnitella jo 1980-90 luvun taitteessa, ja silloin pidettiin varmana että se rakennetaan heti alusta alkaen raitiotieksi, ja rakentaminen käynnistyy viimeistään 90-luvun lopulla. Monessa havainnekuvassa joihin Jokeri on piirretty mukaan, on vaunutyyppinä juuri Vario. Havainnekuvien tarkoitus toki ei ole puffata jotain tiettyä vaunutyyppiä, ja joskus käytetään sitä mitä on, paremman puutteessa, mutta miksi niitä havainnekuvia ylipäänsä vielä oikein piirretään, jos ei olisi varmuutta että Jokeri tulee? Ehkä se tulee "kuin varas yöllä", siteeraakseni autoveron poistumista toivoavia.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Vario-ratkaisun valinnan taustana oli pikaraitiotiekelpoisuus (myös eräiden A.Alkun teosten mukaan). Jokeriahan alettiin ekan kerran suunnitella jo 1980-90 luvun taitteessa, ja silloin pidettiin varmana että se rakennetaan heti alusta alkaen raitiotieksi, ja rakentaminen käynnistyy viimeistään 90-luvun lopulla. Monessa havainnekuvassa joihin Jokeri on piirretty mukaan, on vaunutyyppinä juuri Vario.

Eikö NRII ole kutakuinkin (eli nykymittapuulla vähän rimaa hipoen) pikaraitiotiekelpoista kalustoa?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Eikö NRII ole kutakuinkin (eli vähän rimaa hipoen) pikaraitiotiekelpoista kalustoa?

Kai kaikki vaunut ovat periaatteesa, mutta matalalattiaominaisuutta pidettiin tärkeänä, eikä siitä pidä mielestäni tinkiä jatkosakaan. Variot suunniteltiin kai 80 km/h nopeudellekin.

t. Rainer
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Kai kaikki vaunut ovat periaatteesa, mutta matalalattiaominaisuutta pidettiin tärkeänä, eikä siitä pidä mielestäni tinkiä jatkosakaan. Variot suunniteltiin kai 80 km/h nopeudellekin.
Stadlerin esitteessä 70 km/h.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Stadlerin esitteessä 70 km/h.

HKL on ymmärtääkseni käyttöönoton yhteydessä määrännyt niiden huippunopeudeksi 70 km/h. Sillä ei liene merkitystä jos ei koko kaupungissa ole rataa jolla saisi ajaa 50 km/h:ta nopeammin.

Alunperin oli kai tarkoitus, että osa toukista, ehkä myöhemmin erikseen tilattava sarja, varustettaisiin asianmukaisin laittein niin että ne pystyisivät ajamaan Jokerilla tai Viiralla 70-80 km/h.

t. Rainer
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

HKL on ymmärtääkseni käyttöönoton yhteydessä määrännyt niiden huippunopeudeksi 70 km/h. Sillä ei liene merkitystä jos ei koko kaupungissa ole rataa jolla saisi ajaa 50 km/h:ta nopeammin.
t. Rainer
Hämeentien (maa)sillalla vario menee nätisti kuuttakymppiä (vieressä ajamalla todennettu). Niin ja nopeusrajoitus sillalla on 60 km/h.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Hämeentien (maa)sillalla vario menee nätisti kuuttakymppiä (vieressä ajamalla todennettu). Niin ja nopeusrajoitus sillalla on 60 km/h.
Virran kuuluisi kyllä katketa hyvin pian viidenkympin ylityksen jälkeen. Nr:issä on sama ominaisuus. Se on sitten eri asia, millä tarkkuudella tuokin rajoitin toimii kussakin vaunuyksilössä.
Nopeusmittarit myöskin heittävät aika usein - jopa vieressä ajavilla ajoneuvoilla. :)
 
Varion suurin nopeus

Alunperin oli kai tarkoitus, että osa toukista, ehkä myöhemmin erikseen tilattava sarja, varustettaisiin asianmukaisin laittein niin että ne pystyisivät ajamaan Jokerilla tai Viiralla 70-80 km/h.
Mitähän nämä ns. asjanmukaiset laitteet ovat, joita Variobahniin tarvitaan nopeuden nostamiseksi? Meillä ei ainakaan tarvita torvea, joka Chemnitzissä asennettiin Regio-Variobahniin, jotta vaunulla voidaan ajaa junaradalla nopeudella 80 km/h. Kenties meilläkin pitää pyörät sorvata uudelleen?

Mitään rakenteellista 70 km/h nopeusrajoitusta Variossa ei ole. En usko, että meidän Variobahnimme mitenkään merkittävästi eroaa Chemnitzin junista. Kyllä se 80 km/h meilläkin onnistuisi.
 
Vs: Varion suurin nopeus

Mitähän nämä ns. asjanmukaiset laitteet ovat, joita Variobahniin tarvitaan nopeuden nostamiseksi? Meillä ei ainakaan tarvita torvea, joka Chemnitzissä asennettiin Regio-Variobahniin, jotta vaunulla voidaan ajaa junaradalla nopeudella 80 km/h. Kenties meilläkin pitää pyörät sorvata uudelleen?

Mitään rakenteellista 70 km/h nopeusrajoitusta Variossa ei ole. En usko, että meidän Variobahnimme mitenkään merkittävästi eroaa Chemnitzin junista. Kyllä se 80 km/h meilläkin onnistuisi.

En osaa eritellä mitä laitteita, mutta kuvittelisin juuri jotain pyörien sorvausta tai turvalaitteita. Mutta kun sitä rataa jolla sillä saisi ajaa yli 60 km/h (tai matkustajia kuljettavilla vakiovuoroilla yli 50 km/h) ei koko valtakunnasta löydy. Eihän meidän lainsäädäntömme edes tunne käsitettä pikaraitiotie. Se mitä tieliikennelainsäädännössämme lukee raitioteistä ylipäänsä on peräisin 1950-luvulta, eli VTS- vaunujen valmistumisen ajoilta, uusimpana päivityksenä taitaa olla se mikä on säädetty Nr-vaunujen ajovalojen osalta 1970-luvulla.

t. Rainer
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Virran kuuluisi kyllä katketa hyvin pian viidenkympin ylityksen jälkeen. Nr:issä on sama ominaisuus. Se on sitten eri asia, millä tarkkuudella tuokin rajoitin toimii kussakin vaunuyksilössä.
Nopeusmittarit myöskin heittävät aika usein - jopa vieressä ajavilla ajoneuvoilla. :)
Virran katkeamisesta en tiedä. Mutta Hämeentien (maa)sillallahan on alamäkeä molempiin suuntiin. Mittarivirheasian toki tiedän. Noin pienissä nopeuksissa se ei kai kovin suuri ole. Ja kuten kirjoitin vario meni (ihan) nätisti kuuttakymppiä.
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Ja kuten kirjoitin vario meni (ihan) nätisti kuuttakymppiä.
Vario kulkee tasaisella radalla erityisen nätisti myös isommilla nopeuksilla. Edellä mainitsemani rajoitin voitaisiin toki haluttaessa säätää toimimaan vasta 60, 70 tai 80 km/h:ssa. Mikään rakenteellinen ominaisuus ei estä (ehjää) variota kulkemasta kunnollisella radalla lujaa.
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Virran kuuluisi kyllä katketa hyvin pian viidenkympin ylityksen jälkeen. Nr:issä on sama ominaisuus.
Tarkennanpa hieman edellisiä sanojani. Nr:issä virransyöttö katkeaa noin 55 km/h:n nopeudella. Variolla voi ajaa jopa 60 km/h, mutta pienikin ylitys laittaakin sitten jarrut päälle. Tämä 60 km/h oletuksella, että pyörät ovat kulumattomat. Variossa on myös sellainen ominaisuus, että vaunun tietojärjestelmä ("ajoneuvotietokone") pudottaa suurimman sallitun nopeuden arvoon 40 km/h tai 30 km/h sen mukaan, minkälaisia vikoja järjestelmä on havainnut. Ja pienikin ylitys aiheuttaa jarrutuksen. Variolla ei siis alamäkeen voi lasketella mielivaltaisella nopeudella, vaan max tasan 60 km/h, mikäli pyörät ovat täysin kulumattomat ja säädöt oikein.
 
Takaisin
Ylös