Helsingin raitiotieverkon pituus

Compact

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
20 Heinäkuu 2005
Viestit
2,249
Safka sanoi:
Taannoin tehdessäni karttahommat ratikkahistoriikin tueksi, laskeskelin rataverkon pituudeksi n. 55 km. Summa sisältää myös halliraiteet (Kustaa Vaasan tie, Ruusulankatu, jne.) joten linjaverkon pituus on huomattavasti alhaisempi, ehkä hiukan alle 50 km. (Compact, otitko tarkat trippimittaritulokset?) Tuon summan olen laskenut Helsingin virastokartasta ja luulisin sen olevan aika lähellä totuutta.

Pituus on laskettu trippimittarilla radan vierustaa ajaessa ja siis sadan metrin tarkkuudella ratapätkittäin. Sitten lopuksi kaikkien pätkien summat on yhteenlaskettu. Linjojen, Ruusulankadun, Sturenkadun ja Kustaa Vaasan tien linjaliikenteettömät osuudet ovat myös mukana. Kartasta voi saada hieman väärän tuloksen ja siksi teinkin tämän kliinisen mittausprojektin.
 
Sorry, kävi vanhanaikaisesti tuon laskuhomman kanssa. Oli lipsahtanut muutama osuus pari kertaa. Pannaan vaikka Excelin laskukoneen syyksi... SIIS: saamani tulos on 45,9 km johon sisältyy mm. ne Ruusulankatu ja Kustaa Vaasan tie. Summassa on vielä jonkin verran extraa johtuen laskentavaiheessa tekemieni mokien vuoksi.

Sähköisestä kartasta laskemalla saa kyllä aika tarkat tulokset, jos olisin tuolloin osannut sitä käyttää... joten vähintään pyöristysvirheitä summassa on. Tyydytään nyt siihen 45 kilsaan kun kerran niin lähelle toisiamme pääsimme.

Mitenköhän muuten laskettiin aikoinaan Salmisaaren yksiraiteinen osuus (+muut 1-raiteiset?) Eikös se olisi pitänyt laskea kahteen kertaan kun sitä kerran molempiin suuntiin ajettiin...?
 
Turun raitiotien pituus 2 x 16,7 km + 610 m = 34 km!

Tässä muuten hauska vertailu:

Turun kaupungin liikennelaitos 1908 - 1958 - kirjassa rataverkon pituus todetaan näin:

Raitiotieverkoston nykyinen pituus on 16.700 metriä kaksiraiteista (nelikiskoista) rataa. Vaunujen järjestelyä ja säilytystä varten on yksiraiteista pistorataa n. 610 metriä.

Eli: Turun raitioteiden raidepituus on ollut 16.700 m x 2 + 610 m = 34 km!

Oliko ylläoleva 45 km yksiraiteisen raiteen pituus?
 
Onhan Helsingin rataverkko runsaasti enemmän kuin tuplasti suurempi kuin Turun suurimmillaan. Muuten, on usein harhaanjohtavasti sanottu, että Turun linjaliikenteessä oleva rataverkko oli suurimmillaan 1956-1967, eli Korppolaismäen radan rakentamisesta ykkösen lopettamiseen. Todellisuudessa verkko oli suurimmillaan 1940-1949 eli Martinsillan valmistumisesta kakkoslinjan reittimuutokseen. Vuosina 1949-1951 käytöstä poistettujen ja uusien ratojen erotus oli suurempi kuin Korppolaismäen radan pituus. Olen sen mitannut kartoista. Tosin raitiolinjojen yhteispituus oli suurimmillaan 1956-1967, mutta vaunut kulkivat pitkän matkan yhteisiä ratoja. Lisäksi yksi kymysys: Milloin Helsingin rataverkko oli suurimmillaan?
 
Eira sanoi:
Milloin Helsingin rataverkko oli suurimmillaan?

Raidekilometreillä mainittuna Helsinki oli suurimmillaan vuonna 1955 ja pituus oli silloin n. 108 km.

Nykyään ollaan lukemassa n. 104 km.

Heti kun päästään uudisratojen rakentamiseen, taidetaan puhkaista tähänastinen ennätys.
 
Re: Turun raitiotien pituus 2 x 16,7 km + 610 m = 34 km!

Mikko Laaksonen sanoi:
Turun kaupungin liikennelaitos 1908 - 1958 - kirjassa rataverkon pituus todetaan näin:

Raitiotieverkoston nykyinen pituus on 16.700 metriä kaksiraiteista (nelikiskoista) rataa. Vaunujen järjestelyä ja säilytystä varten on yksiraiteista pistorataa n. 610 metriä.

Eli: Turun raitioteiden raidepituus on ollut 16.700 m x 2 + 610 m = 34 km!

Oliko ylläoleva 45 km yksiraiteisen raiteen pituus?

Raidepituus: Turku 34 km ja Helsinki 108 km.
tai
Ratapituus: Turku 17 km ja Helsinki 46 km.

Helsingin "ratapituus" on tässä nykyinen. Eroaa tietysti vuoden 1958 tilanteesta erinäisin rataosuuksin, mutta antanee suuntaa...

Käsitän tässä yhteydessä raiteen muodostuvan kahdesta kiskosta + pölkyt tms. + penkka. Rata muodostuu yhdestä, kahdesta tai enemmästä raiteesta (kaksoisraide jne.) ja luetaan ratapituuteen yksisuuntaisena.

Kaikki raiteet ovat jo luonnostaan kaksikiskoisia, sillä yksikiskoiset ovat monoraileja jne. erikoisuuksia. Kiskopari on höpökieltä ja tarkoittaa yhtä raidetta. Raidepari on samaa sarjaa ja on sama kuin kaksoisraide. Mediasta on jäänyt mieleen lause "neljä raideparia", so. kahdeksan raidetta, ja on kuitenkin tarkoitettu neljää raidetta. No, nämä maininnat nyt tässä vain kuriositeetin vuoksi, että samasta asiasta voidaan kertoa vahingossa monin eri termein.
 
Raitioverkon pituus

Kun lasketaan raitioverkoston pituutta, lasketaan yhteen 2-raiteisten ja 1-raiteisten osuuksien pituudet. Siitä tulee verkon eli käytettävissä olevan väylän pituus.

Kun lasketaan raidepituus, lasketaan jokainen raide, joita 2-raiteisella radalla on 2 kappaletta. Ja halleilla, huoltoraiteilla jne. vielä lisää.

Samaa tapaa noudattaa myös RHK, joka ilmoittaa molemmat tiedot ja erikseen moniraiteisten osuuksien pituudet ja raidemäärät. RHK:n verkollahan on 4-raiteista osuutta Leppävaaraan ja pohjoiseseen Keravalle. Plus vielä väli Hki-Psl-Ilmalan erkanemiskohta.

Raitioverkon pituus on tarpeen verkon liikenteellisiä ominaisuuksia ja linjapituuksia laskettaessa. Raidepituus taas on tarpeen laskettaessa rataverkon kustannuksia.

Linjapituushan on sitten vielä eri asia, sillä siinä tulee yhdelle radalle lasketuksi pituus niin monta kertaa kuin miten monta linjaa sitä käyttää.

Kun tutkitten kansainvälisiä tilastoja, yrittäkää aina varmistaa, mikä luku ilmoitetaan. Käytäntö on valitettavan kirjavaa.

Antero
 
Safka sanoi:
SIIS: saamani tulos on 45,9 km johon sisältyy mm. ne Ruusulankatu ja Kustaa Vaasan tie. Summassa on vielä jonkin verran extraa johtuen laskentavaiheessa tekemieni mokien vuoksi.

Sähköisestä kartasta laskemalla saa kyllä aika tarkat tulokset, jos olisin tuolloin osannut sitä käyttää... joten vähintään pyöristysvirheitä summassa on. Tyydytään nyt siihen 45 kilsaan kun kerran niin lähelle toisiamme pääsimme.

Mitenköhän muuten laskettiin aikoinaan Salmisaaren yksiraiteinen osuus (+muut 1-raiteiset?) Eikös se olisi pitänyt laskea kahteen kertaan kun sitä kerran molempiin suuntiin ajettiin...?

Voitaisiinhan "me" vahvistaa pituus 46:ksikin, kun noin liki sen sait sähköisestä kartasta. Itselläni oli varmasti joissain risteyksissä hieman kulman oikomista, koska ratikkakiskoilla ei voinut ajaa. Eli myönnyn 45:stä mielelläni esittämääsi.

Salmisaaren (ja yksiraiteisten yleensäkin) raidepituus on tietysti vain pituus yhden kerran.
Ratapituus on osuus myös vain yhteen suuntaan, eli siinä saa olla vaikka kymmenen raidetta, niin se ei ratapituutta muuta miksikään.

Lisäksi tulee mieleen termi linjapituus, jonka ymmärrän tarkoittavan kaikkien linjojen yhdensuuntaisten reittien summaa. Rengaslinjoilla siihen lasketaan koko lenkki ja toisaalla täällä suuria tunteita joissakin herättäneet renkaitten eritunnukselliset suunnat pitää siis laskea vielä erikseen. Linjapituudesta saakin vähällä vaivalla useiden satojen kilometrien mittaisen, sillä siinä yhteiset reittiosuudet tulee laskettua hyvin moneen kertaan yhteen. Linjapituus on siis aivan mahdoton termi infran kuvaamisessa. Jotain muuta sillä tietysti voidaan kuvata.
 
Safkan kommentti 1-raiteisista osuuksista ja niiden laskemisesta kahteen kertaan hämäsi olettamaan, että 45 km oli raidepituus. Olinkin aika hämmästynyt, että ero olisi ollut niin pieni kuin se vaikutti olevan.

1958 luku Turusta on sinänsä varma tieto historiikista.

En epäile Eiran kommenttia siitä että Turun 1949 rataverkko oli pisin. Mutta se toki osoittaa myös sen, että vuonna 1949-51 toteutetut rationalisoinnit joissa keskustan päärata siirrettin Eerikinkadulle, olivat mitä järkevimpiä. Raidepituus ja linjapituus lyheni, jopa niin paljon että Korppolaismäen rata v. 1956 voitiin rakentaa poistetuista Linnankadun kiskoista, mutta tosiasiassa verkon palvelutaso ei laskenut olennaisesti. Ainoa alue, joka tosiasiallisesti v. 1950 menetti raitiotien, oli Hämeenkadun ja Kaskenkadun risteys. Kaikilla muilla alueillahan raitiotie oli yleensä ehkä korttelin tai kaksi kauempana, eikä välttämättä sen kauempana painopisteestä.

Mutta joka tapauksessa:

- Luotettava mitta tarjotulle linjaverkolle on linjaliikennekäytössä olevan rataverkon pituus, riippumatta siitä, ovatko haarat yksi- vai kaksiraiteisia.
- Kunnossapito ja kustannukset tulee laskea raiteiden yhteispituuden perusteella.
 
Compact, mihin tuo 1955 perustuu? Nimittäin äkkiseltään ajateltuna pitkä Kulosaaren rata (1951) samoin kuin Haagan rata (1953) antaisivat olettaa, että verkko oli pisimmillään ennen näiden lakkautuksia. Vai ovatko radat mukana tuossa luvussa, ainakin Kulosaaren rataa ei kai ihan heti purettu.
 
339-DF sanoi:
Compact, mihin tuo 1955 perustuu? Nimittäin äkkiseltään ajateltuna pitkä Kulosaaren rata (1951) samoin kuin Haagan rata (1953) antaisivat olettaa, että verkko oli pisimmillään ennen näiden lakkautuksia. Vai ovatko radat mukana tuossa luvussa, ainakin Kulosaaren rataa ei kai ihan heti purettu.
Nuo mainitut radat olivat yksiraiteisia, eivätkä kyllä järin pitkiäkään, eli niistä ei tullut huomattavaa raidepituutta lisää. Henkisesti ne ehkä olivat kaukana, mutta eivät käytännössä.

Laitan tähän tilastolukuja 339-DF:n esittämien vuosien joulukuiden lopuilta, ja lähivuosiltakin. Nyt "käskystä" tätä asiakohtaa tarkemmin tuijotettuani voinkin todeta, että oikeasti huippuvuosi onkin 1956. Sitä ennen laajentui ja sen jälkeen alkoi hiipuminen. Näissä mitoissa ovat siis mukana kaikki raiteenpätkät. Eli halliraiteet kun miinustaa (noin 10-15 km, KH:n valmistumisen vaikutus näkyy), jäävät jäljelle katuraitiotiet.
1950: 94,468 km. 1951: 97,103 km. 1952: 103,729 km. 1953: 106,307 km. 1954: 106,301 km. 1955: 107,762 km. 1956: 108,024 km. 1957: 107,410 km. 1958: 107, 170 km.
 
Onko sitten suurin osa noista raidelisäyksistä nimen omaan KH:n raiteistoa? Mieleen ei tule 50-luvulta yhtään uusia linjaraiteita, pelkkiä supistuksia. Katajanokan ja Diakonissan soutaminen ja huopaaminen saattavat näkyä tilastoissa (?) mutta muuten en kyllä keksi, mistä lisää rataa tulisi. Lukuja ei kuitenkaan käy kiistäminen.

Jos vuonna 2007 ylitetään tuo maksimipituus, niin sikäli se on mielenkiintoista, että tuo linjasto tultaneen hoitamaan vain kahdeksalla linjalla verrattuna vuoden 1956 11 linjaan.
 
1950-luvun alkupuolella oli vielä yllättävän paljon yksiraiteisia osuuksia (joko koko osuus tai osa siitä): Salmisaari, Munkkiniemi, Haaga, Pasila, osa Käpylääkin, Kulosaari. Tilastoja hieman kompensoi sittemmin purettu Marian kaksoisraide. Mutta näin se vain oli.
 
No nythän tuo alkaa aueta. Siis kaksiraiteistamisella saatiin lisää rataa! Eipä tullut mieleen, kun minun aikanani ainoa yksiraiteinen osuus on ollut Salmisaaressa.
 
Viipurin raitioteiden raidepituus

1930-luvulla mainitaan Viipurin raitioteiden raidepituudeksi runsaat 19 km. Kolmen linjan verkosto käsitti melko paljon yksiraiteisia osuuksia. Tässä luvussa taitaa olla jo mukana Kolikkoinmäen iso silmukka lopullisessa muodossaan.

Neuvostoliittolaiset muuttivat/laajensivat rataverkkoa jossain määrin omana liikennöintiaikanaan, esimerkiksi Neitsytniemen linjan suunnalla.
 
Takaisin
Ylös