On siinä nyt lisäkilpi "Ei koske raitiovaunuja eikä polkupyöriä".
Mikonkadun raitiotie
- Viestiketjun aloittaja kuukanko
- Aloituspäivämäärä
On siinä nyt lisäkilpi "Ei koske raitiovaunuja eikä polkupyöriä".
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Kävinpä ihmettelemässä Mikonkatua eilen iltapäivällä kotimatkalla. Enkä voi sanoa kuin voi voi.
Mikonkatu on nyt uusi oikotie Aleksille ajaville autoille. Ja ilmeisen vaarallinen sellainen. Yksi jakelukuormuri (reittiä käytti vartin aikana kaksi kuormuria) oli törmätä Senaatintorin suunnasta tulevaan ratikkaan. Kuormurin kuljettajan asenne taisi olla, että eihän siellä Aleksin kävelykadulla tietenkään ole kuin ihmisiä, jotka kyllä kiltisti väistävät kuorma-autoja.
Autoilijoiden puolesta voi tietenkin todeta, että he saattavat hyvinkin luulla olevansa ihan luvallisella asialla. Siis kun kerran Aleksille on ”lupa” ajaa, ja ratikatkin siitä ajavat, niin tottahan hekin sitten saavat ajaa. Kävelykadun merkki on, mutta se on huomaamaton pieni läpyskä. Ja kun malliksi kadun varressa seisoo parkissa autoja, ei mikään kadun ilmeessä viesti siitä, etteikö siitä saisi ajaa.
Katu on tehty huonosti, jotta se olisi luonteeltaan turvallinen ja toimiva. Ratikan raiteelle varattu alue (toisella reunalla rajan viestinä ovat tolpat, toisella vain katuojan tapainen pinnoite) on liian leveä, jotta näyttäisi siltä, että se on käyttötarkoitukseltaan muusta katualueesta poikkeava alue. Tolpat voisivat olla aivan hyvin noin 30 cm päässä vaunun reunasta – ja molemmin puolin. Samalla kapeus voisi hillitä ainakin täysikokoisten kuorma-autojen hinkua reitille. Kun Suomen erityisolosuhteissa eivät hydraulitolpat toimi muualla kuin Pikkuparlamentin edustalla.
Ihmettelen myös sitä, miksi tuplaraide on pitänyt laittaa kadun keskelle ja on synnytetty liian ahdas sisäkaarteen ja rakennuksen nurkan väli. Tilaa olisi ollut viedä kaarre lähemmäksi ulkokaarteen puoleista rakennusta. Metrikin lisää sisäkaarteen puolella olisi ollut paljon, toisella puolella merkityksetön.
Mutta kai se on näin, kun ei puoleen vuosisataan ole raitioliikennettä kaupungissa kehitetty, että oppirahat on sitten vaan maksettava. Toivottavasti Jätkä, Kalasatama ja Kruunuvuorenrannan yhteys eivät tule olemaan täynnä vastaavanlaisia mokia. Ovat kalliita korjata. Kuten tässäkin, missä Aleksin vaihteiden ja ristikon sekä Mikon raiteen siirtäminen metrin verran Kolmelle sepälle päin on periaatteessa pikku juttu, mutta katulämmityksineen ja betoneineen varsinainen urakka. Kalliita ovat oppirahat!
Antero
Mikonkatu on nyt uusi oikotie Aleksille ajaville autoille. Ja ilmeisen vaarallinen sellainen. Yksi jakelukuormuri (reittiä käytti vartin aikana kaksi kuormuria) oli törmätä Senaatintorin suunnasta tulevaan ratikkaan. Kuormurin kuljettajan asenne taisi olla, että eihän siellä Aleksin kävelykadulla tietenkään ole kuin ihmisiä, jotka kyllä kiltisti väistävät kuorma-autoja.
Autoilijoiden puolesta voi tietenkin todeta, että he saattavat hyvinkin luulla olevansa ihan luvallisella asialla. Siis kun kerran Aleksille on ”lupa” ajaa, ja ratikatkin siitä ajavat, niin tottahan hekin sitten saavat ajaa. Kävelykadun merkki on, mutta se on huomaamaton pieni läpyskä. Ja kun malliksi kadun varressa seisoo parkissa autoja, ei mikään kadun ilmeessä viesti siitä, etteikö siitä saisi ajaa.
Katu on tehty huonosti, jotta se olisi luonteeltaan turvallinen ja toimiva. Ratikan raiteelle varattu alue (toisella reunalla rajan viestinä ovat tolpat, toisella vain katuojan tapainen pinnoite) on liian leveä, jotta näyttäisi siltä, että se on käyttötarkoitukseltaan muusta katualueesta poikkeava alue. Tolpat voisivat olla aivan hyvin noin 30 cm päässä vaunun reunasta – ja molemmin puolin. Samalla kapeus voisi hillitä ainakin täysikokoisten kuorma-autojen hinkua reitille. Kun Suomen erityisolosuhteissa eivät hydraulitolpat toimi muualla kuin Pikkuparlamentin edustalla.
Ihmettelen myös sitä, miksi tuplaraide on pitänyt laittaa kadun keskelle ja on synnytetty liian ahdas sisäkaarteen ja rakennuksen nurkan väli. Tilaa olisi ollut viedä kaarre lähemmäksi ulkokaarteen puoleista rakennusta. Metrikin lisää sisäkaarteen puolella olisi ollut paljon, toisella puolella merkityksetön.
Mutta kai se on näin, kun ei puoleen vuosisataan ole raitioliikennettä kaupungissa kehitetty, että oppirahat on sitten vaan maksettava. Toivottavasti Jätkä, Kalasatama ja Kruunuvuorenrannan yhteys eivät tule olemaan täynnä vastaavanlaisia mokia. Ovat kalliita korjata. Kuten tässäkin, missä Aleksin vaihteiden ja ristikon sekä Mikon raiteen siirtäminen metrin verran Kolmelle sepälle päin on periaatteessa pikku juttu, mutta katulämmityksineen ja betoneineen varsinainen urakka. Kalliita ovat oppirahat!
Antero
Pitää muistaa, että kävelykatua pitkin saa ajaa sisään kadun itäpuolen huoltokellariin ja länsipuolen porttikäytävään, joten ajoa ei voi mahdottoman vaikeaksi tehdä. Automaattitolpat voisivat periaatteessa olla hyviä Helsinkiin, mutta raitiovanujen kulkua ne hidastaisivat. Pysäyttäminen Mikonkadulle on kielletty aina, koska kävelykatumerkeissä ei ole huoltoajoa tai lastausta sallivia lisäkilpiä.
Kiskojen vieressä on ulkokaarteen puolella kadunalaisen kunnallistekniikan rakenteita, jotka olisi pitänyt siirtää. Palaamme siis toissakesän surullisenkuuluisaan remonttiin, jonka aikana Mikonkadun alle asennettiin kunnallistekniikkaa tulevaa raitiotietä huomioimatta. Siirtelystä olisi tullut iso lisälasku. Kaarresädekin on sisemmässä kaarteessa tämän takia alle tavoitearvojen.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Riittävä este olisi yksi hydraulitolppa viimeisen porttikonkin Aleksin puolella. Se estää läpiajon, mutta tonteille ajaminen onnistuu ilman yhteyttä tolpan ohjaukseen. Täällä aiemmin linkattujen YouTube-videoiden perusteella tolpat eivät vaikuta hidasteilta - paitsi autoille, jotka eivät ehdi bussin perässä tolpan ohi. :lol: Eli kun tolpan nousu/laskuaika on 3–5 sekuntia, tolppa ei hidasta sallittua liikennettä. Tolpan laukaisu silloin, kun ratikan eteen ei enää pääse autolla. No joo, tietty joku voi oppia systeemin ja kiilaa ratikan eteen päästäkseen tolpan ohi.
No niin tietysti! Olenkin jo unohtanut sen, mitä ihmetellen silloin kuvasinkin.
Mutta tätähän se on. Ratkaisevaa on lopputulos, eivät selitykset sille, miksi koskaan ei saada tehdyksi asioita kunnolla. Minusta meillä vallitsee kulttuuri, jossa lähtökohtana on aina sanoa ensin ei, kuunnella sitten, mistä on kysymys, ja sen jälkeen keksiä perusteluita sille, että tuli jo sanotuksi ei.
Sillä huomautuksella vielä, että tämähän ei koske kuitenkaan autoilun edistämistä, jossa pätee päinvastainen logiikka.
Antero
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Lontoossa kävelykaturaitiotie toteutetaan esim. näin:
kuva SRS-uutisista
Autoliikenne estetään yhdellä ainokaisella "kielletty ajosuunta" -liikennemerkillä eikä asian esilletuomiseen tarvita muita pylväitä tai paaluja. Raitiovaunun kulku on lisäksi kävelyalueella jouhevaa, jalankulkijoilla on silmät päässään eikä liikennöinti näyttänyt olevaan lainkaan ongelmallista.
kuva SRS-uutisista
Autoliikenne estetään yhdellä ainokaisella "kielletty ajosuunta" -liikennemerkillä eikä asian esilletuomiseen tarvita muita pylväitä tai paaluja. Raitiovaunun kulku on lisäksi kävelyalueella jouhevaa, jalankulkijoilla on silmät päässään eikä liikennöinti näyttänyt olevaan lainkaan ongelmallista.
Mikäli ratikka on tulossa kameraa kohti, kuten päädyn valkovaloista voisi päätellä, ratkaisu on kyllä varsin erikoinen
Ilmeisesti kuva hämää, ja ratikka kulkee kamerasta pois päin. Toivottavasti.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Mikäli ratikka on tulossa kameraa kohti, kuten päädyn valkovaloista voisi päätellä, ratkaisu on kyllä varsin erikoinen
Ilmeisesti kuva hämää, ja ratikka kulkee kamerasta pois päin. Toivottavasti.
Vaunu tulee kyllä mäkeä alas kuvaajaa kohti. Vaunu saa ajovärit mäen päällä, liikennevalopylväs on ratikan keulan vieressä jalkakäytävän reunassa. Autoliikenne katkaistaan kuvaajan taakse edelliseen katuristeykseen, jossa on autojen liikennevalopylväs.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Huomaan kuvasta, että autoilijalle on tehty erittäin selväksi mistä saa ajaa. Koko katuympäristö on selkeästi jäsennelty: jalankulkijoille tarkoitettu alue on pinnoitettu omalla tavallaan ja autoille omallaan. Lisäksi näiden välillä on selvä raja: katukiveys ja vielä kaksinkertainen keltainen sulkuviiva. Homman täydentää kaksi samaa tarkoittavaa, yksiselitteistä ja helposti havaittavaa opastetta: liikennemerkki ja katumaalaus. Helppo on myös huomata, että kävelyalueelle on helppo ajaa jos se on tarpeen esimerkiksi paloautolla tai ambulanssilla. Mitenkä muuten huoltoajo? Voisi esimerkiksi kuvitella, että kuvassa näkyviin kivijalkakauppoihin tavarat on tuotava etuoven kautta? Ohimennen sanoen täällä Tampereellakin kävelykadut toimivat oikein hyvin eikä niillä näe pysäköityjä autoja eikä läpiajoliikennettä, pelkästään huoltoajoa. Tosin täällä kävelykadut erottuvat selvästi muista kaduista samaan tapaan kuin tuossa kuvassa.
Luulisi että Helsingissäkin vastaava riittäisi. Kyllä ihmiset yleensä ovat lainkuuliaisia ja noudattavat sääntöjä kunhan ne ovat vain selkeitä. Ei Helsingissäkään näe vaikkapa autoa joka koukkaisi jalkakäytävän kautta jonon ohi, vaikka ei sitä ole mitenkään mekaanisesti estetty. Sen sijaan katu itse kertoo selkeästi missä on autojen paikka ja missä jalankulkijoiden. Ongelmia aiheuttaakin uskoakseni ns. harmaa vyöhyke joka ei selvästi kuulu kumpaankaan lajiin. Sellainen on vaikkapa juuri Aleksi, joka näyttää aivan tavalliselta kadulta jolla lisäksi tietyin osin saa laillisesti ajaa ja pelkät liikennemerkit kertovat minne saa ajaa ja minne ei ja jotka saattavat helposti jäädä jopa huomaamatta. Samoin bussikaistat kuuluvat harmaaseen vyöhykkeeseen, koska niille on tarkoitettu ryhmityttävän kääntymistä varten. Ihmisen mielessä bussikaistan käyttökielto muuttuu pelkäksi toiveeksi: 'tämä kaista ensisijaisesti busseille', ei 'tämä kaista vain busseille'.
Tälle löytyy rinnakkaistapaus. Tanskassa 80-luvulla huomattiin, että rakennettu ympäristö vaikuttaa asuinalueen turvallisuuteen. Moderneilla alueilla esiintyi jengiintymistä ja järjestyshäiriöitä. Ongelman syyksi ilmeni talojen sijoittelu, kun taloihin ei kuulunut omaa pihaa vaan kaikki talot olivat ikään kuin osana yhtä aluetta. Ongelmat hävisivät saneerauksen yhteydessä, kun alue jäsenneltiin selkeästi aitoja ja istutuksia rakentamalla, jolloin jokainen paikka kuului johonkin pihaan tai oli selvästi katua tai puistoa. Tämä käy järkeen, sillä eihän juuri kukaan mene räyhäämään tai ryyppäämään toisen pihaan, kadulta taas puuttuu tarvittava yksityisyys. Epasosiaalinen käytös yleensä etsiytyy puolijulkseen tilaan, kuten parkkipaikoille, joutotonteille, alikulkutunneleihin, parkkihalleihin, metroasemille ja jostain syystä yleensäkin maanalaisiin tiloihin.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Täyttä asiaa koko kirjoitus. Autoilijat ovat kuin lapsia. Niille pitää olla selkeä ja johdonmukainen, molemmat Helsingistä puuttuvat.
Pahinta on se, että on olevinaan sääntöjä, mutta niitä katsotaan läpi sormien milloin milläkin verukkeella. Esim. Eliel Saarisen tiellä 15 % liikenteestä on kiellettyä. Kun siihen ei mitenkään puututa, se jatkuu. Sama on Roballa, joka on kuuluisin ilmainen pysäköintialue kantakaupungissa. Aleksi on myös omituinen paikka, jossa autoilu muka ei ole sallittua, mutta kuitenkin pysäköinti on sallittua jalkakäytävillä eikä kukaan kontrolloi mitään. Ei edes ratikan ohittamista vasemmalta, joka on muistaakseni tieliikennelaissa kielletty.
Osasyynsä on kaupunkitilan suunnittelulla. Kun ei jäsennetä selkeästi tilojen käyttötarkoitusta, tiloilla ei ole käyttötarkoitusta eli kaikkea käytetään kaikkeen. Miksi ei jäsennetä, on toinen juttu. Luulen, että osin syynä on osaamattomuus tai huolimattomuus. Ei ajatella asioita loppuun asti, jolloin muodostuu ongelmia.
Jostain syystä harvemmin hesalaista käytäntöä näkee muualla, vaan asiat ovat kuten tuossa Lontoon kuvassa.
Antero
Suora lainaus tieliikennelaista (17 §, 3 mom): Raitiovaunu on ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, missä kiskojen sijainti sitä edellyttää, jos se voi tapahtua vaaratta ja haitatta. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos liikenneolosuhteet sen sallivat.
Koska esimerkikkikadullasi Aleksilla kiskot on niin, että raitiovaunut kulkevat tien oikeaa reunaa, voidaan katsoa, että ylläolevan lainauksen missä kiskojen sijainti sitä edellyttää täyttää, jolloin raitiovaunun saa siellä ohittaa vasemmalta. Oikealtahan tämä on käytännössä täysin mahdotonta, ellei sitten siirry jalkakäytävän puolelle ohituksen ajaksi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Olettaisin pikemminkin, että lainsäätäjä on tarkoittanut, ettei raitiovaunua ohiteta Aleksin tyyppisellä kadulla lainkaan. Ylipäätään ohitukset vastaantulevan kaistaa pitkin ovat korttelikaupungissa erittäin vaarallisia. Olen kauhulla katsonut, kun bussit ohittelevat Kauppakorkeakoulujen pysäkille pysähtyneitä busseja Arkadiankadulla. Saas nähdä koska siellä tulee ensimmäinen ruumis.
Ratikan ohitus vasemmalta tulisi mielestäni kyseeseen esim. Itä-Pasilan tyyppisillä kaduilla, missä rv kulkee monikaistaisen kadun oikeassa reunassa omalla kaistallaan ja autot omilla kaistoillaan ratikan vasemmalla puolella.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Samppa
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 23 Joulukuu 2007
- Viestit
- 626
Raitiovaunun ohittaminen vasemmalta on siis tietyin reunaehdoin sallittua, mutta siinä liikenneympäristössä, jossa raitiovaunut liikkuvat, yleensä joku alla olevista ohituskielloista kuitenkin kieltää sen. Lainaus TLL 18§:
Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:
1) näkyvyyden ollessa mäenharjan tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) jollei ohitukseen käytettävä ajokaista ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) jollei ohittaja ohituksen jälkeen vaaratta ja muuta liikennettä oleellisesti häiritsemättä voi palata jonoon;
4) edellä ajavan osoitettua suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tulevan ajoneuvon kuljettajan aloitettua ohituksen; sekä
6) risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä.
Toisin sanoen, laillinen liikenteessä olevan raitovaunun ohittaminen vasemmalta vastaan tulevien puolelta on hyvin harvoin mahdollista, jos koskaan. Ainakaan se ei oikeasti ole tarpeellista, edes takseille.
Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:
1) näkyvyyden ollessa mäenharjan tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;
2) jollei ohitukseen käytettävä ajokaista ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;
3) jollei ohittaja ohituksen jälkeen vaaratta ja muuta liikennettä oleellisesti häiritsemättä voi palata jonoon;
4) edellä ajavan osoitettua suuntamerkillä aikovansa ohittaa;
5) takaa tulevan ajoneuvon kuljettajan aloitettua ohituksen; sekä
6) risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä.
Toisin sanoen, laillinen liikenteessä olevan raitovaunun ohittaminen vasemmalta vastaan tulevien puolelta on hyvin harvoin mahdollista, jos koskaan. Ainakaan se ei oikeasti ole tarpeellista, edes takseille.
Camo Lissabone
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 14 Elokuu 2005
- Viestit
- 939
Torstai 23.4. klo 23.20 saamani tiedon mukaan Mikonkadun/Aleksin raitiovaunuopastimissa palavat kaikki valot! Saa siis valita toimiiko S:n vai nuolen mukaan, eikö ajaa vai ajaa! Voi miten upeaa mahtavaa nääs nääs. Ja noin 10 minuuttia aiemmin kuljettajille kuulutettiin valojen olevan jälleen kunnossa. Tosi pitkään olivatkin kunnossa...
Noniin, lisätietoa. Aleksilla pestiin vaihteen kohdalla katua painepesurilla. A vot, mites kun sataa vähänkin voimakkaammin vettä ja talvella lunta?
Noniin, lisätietoa. Aleksilla pestiin vaihteen kohdalla katua painepesurilla. A vot, mites kun sataa vähänkin voimakkaammin vettä ja talvella lunta?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 664
Torstai 23.4. klo 23.20 saamani tiedon mukaan Mikonkadun/Aleksin raitiovaunuopastimissa palavat kaikki valot! Saa siis valita toimiiko S:n vai nuolen mukaan, eikö ajaa vai ajaa! Voi miten upeaa mahtavaa nääs nääs. Ja noin 10 minuuttia aiemmin kuljettajille kuulutettiin valojen olevan jälleen kunnossa. Tosi pitkään olivatkin kunnossa...
Mikonkadun asetinlaite tilttaa nykyisellään useita kertoja päivässä, joskus jopa useita kertoja tunnissa. Mikä näitä häiriöitä aiheuttaa, lienee laitetoimittajallekin mielenkiintoinen kysymys. Opastuksen vikaannuttua kuljettajat pyytävät liikenteenohjaukselta ajoluvan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162